Kirje opettajalle
Hyvä Opettaja!
Luotan lapseni teidän huostaanne täksi lukuvuodeksi. Teen sen mielelläni, vaikka olenkin huolissani ja kaikkien vanhempien tapaan vähän peloissanikin.
Lapsellani on nimittäin mittaamattoman arvokas omaisuus ? sielu ja henki. Minun tehtäväni on ollut suojella ja vaalia niitä. Haluan olla varma että se on myös teidän tehtävänne. Siksi kerron teille muutamia ajatuksia, jotka voivat auttaa teitä ymmärtämään ja arvostamaan häntä ja olemaan sellainen tuki ja opas jota hän tarvitsee nyt, kun te yhdessä aloitatte tämän seikkailun.
Ennen kaikkea haluaisin pyytää, että vaalisitte ja ruokkisitte hänen sieluaan ja henkeään. Hän ei ehkä ole luokkanne älykkäin oppilas, mutta hänen sielunsa ja henkensä ovat yhtä säteileviä kuin kaikilla muillakin. Ne kukoistavat kun häntä kehutaan ja rohkaistaan, ne kuihtuvat kun häntä väheksytään ja nöyryytetään.
Hänen sielunsa ja henkensä kantavat hänet elämään, jossa hän käyttää voimiaan hyvään tarkoitukseen, rakastaa ja saavuttaa tavoitteita ? tai ne vievät hänet tulevaisuuteen, jossa hän tyytyy arkipäiväisyyteen ja keskinkertaisuuteen. Haluan ettei hän pakene haasteita vaan heittäytyy niihin. Haluan että hän koettelee voimiaan elämän ankeita realiteetteja vastaan, haluan että häntä ajaa eteenpäin sisäinen rohkeus joka kertoo hänelle että hän kykenee voittamaan kaikki kohtaamansa esteet. Auttakaa te hänen sieluaan ja henkeään kasvamaan.
Hänen itsearvostuksensa on nupulla. Hän luo kuvan omasta itsestään oppiessaan ymmärtämään kuka hän on ja mihin hän pystyy. Mutta hänen orastava minänsä on hauras ja hänen askeleensa ovat haparoivia ? hän tarvitsee teidän tukeanne. Rohkaiskaa häntä kun hän haparoi eteenpäin, ryömii silloin kun hänen pitäisi juosta, jättäytyy jälkeen silloin kun hänen pitäisi johtaa. Hän on vielä niin pieni, ettei hän osaa käyttäytyä johdonmukaisesti.
Kiinnittäkää huomiota hänen taitoihinsa, kehittäkää hänen kykyjään ja riemuitkaa hänen saavutuksistaan samalla kun hiljaa toteatte hänen rajoituksensa. Auttakaa häntä sitten pääsemään eteenpäin, kiertämään tai voittamaan esteet jotka hidastavat hänen etenemistään. Hän tietää itse teitä paremmin miten hän pystyy ne voittamaan. Olkaa te hänen lempeä apulaisensa.
Kun lapseni tulee luoksenne, hän on innokas oppimaan. Ja minä pyydä, älkää tuotako hänelle pettymystä. Tehkää hänen koulunkäynnistään kannustavaa ja nautinnollista. Tähän asti hän on enimmäkseen vain pitänyt hauskaa. Oppiminen on ollut hänelle yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Älkää muuttako sitä toisenlaiseksi. Asettakaa hänen oppimisensa oman opettamisenne edelle, ja tehkää hänestä ja hänen luokkatovereistaan oppituntien keskipiste.
Auttakaa häntä myös löytämään itsetuntemuksen ilo ja ihme, jotta hän kouluvuoden päätyttyä ymmärtää paremmin mitä hän voi itseltään vaatia ja mitä ei. Haluan että hän luokaltanne lähtiessään luottaa mahdollisuuksiinsa enemmän kuin sinne tullessaan. että hän luottaa enemmän itseensä ja oppimisen voimaan, että hän on valmis ottamaan seuraavan askeleen koulunkäynnin tikapuilla.
Tänä vuonna te olette yksi hänen elämänsä tärkeimmistä henkilöistä. Hän omaksuu tai torjuu teidän arvonne ja periaatteenne. Hän kunnioittaa teitä ja muistaa teidät elämänsä loppuun asti ? tai hän unohtaa teidät ja suree kaikkea sitä mitä te ette suostunut hänelle antamaan. Toivon vilpittömästi, että teistä tulisi hänen ihailunsa kohde ? ja se riippuu pelkästään teistä itsestänne.
Kun yhteinen vuotenne päättyy, halatkaa häntä ja kiittäkää häntä siitä, että hän on ollut osa elämäänne, aivan kuin minäkin toivon kiittäväni teitä siitä, että te olette ollut osa hänen elämäänsä.
Lämpimin ja toiveikkain terveisin
Isä
Sekä
Äiti
[Ron Barnes ? kirjasta ?Aladdin tekijä?
? Jack Canfield, Mark Victor Hansen
/ ART HOUSE OY 2000 / www.arthouse.fi]
Hyvä Opettaja!
Luotan lapseni teidän huostaanne täksi lukuvuodeksi. Teen sen mielelläni, vaikka olenkin huolissani ja kaikkien vanhempien tapaan vähän peloissanikin.
Lapsellani on nimittäin mittaamattoman arvokas omaisuus ? sielu ja henki. Minun tehtäväni on ollut suojella ja vaalia niitä. Haluan olla varma että se on myös teidän tehtävänne. Siksi kerron teille muutamia ajatuksia, jotka voivat auttaa teitä ymmärtämään ja arvostamaan häntä ja olemaan sellainen tuki ja opas jota hän tarvitsee nyt, kun te yhdessä aloitatte tämän seikkailun.
Ennen kaikkea haluaisin pyytää, että vaalisitte ja ruokkisitte hänen sieluaan ja henkeään. Hän ei ehkä ole luokkanne älykkäin oppilas, mutta hänen sielunsa ja henkensä ovat yhtä säteileviä kuin kaikilla muillakin. Ne kukoistavat kun häntä kehutaan ja rohkaistaan, ne kuihtuvat kun häntä väheksytään ja nöyryytetään.
Hänen sielunsa ja henkensä kantavat hänet elämään, jossa hän käyttää voimiaan hyvään tarkoitukseen, rakastaa ja saavuttaa tavoitteita ? tai ne vievät hänet tulevaisuuteen, jossa hän tyytyy arkipäiväisyyteen ja keskinkertaisuuteen. Haluan ettei hän pakene haasteita vaan heittäytyy niihin. Haluan että hän koettelee voimiaan elämän ankeita realiteetteja vastaan, haluan että häntä ajaa eteenpäin sisäinen rohkeus joka kertoo hänelle että hän kykenee voittamaan kaikki kohtaamansa esteet. Auttakaa te hänen sieluaan ja henkeään kasvamaan.
Hänen itsearvostuksensa on nupulla. Hän luo kuvan omasta itsestään oppiessaan ymmärtämään kuka hän on ja mihin hän pystyy. Mutta hänen orastava minänsä on hauras ja hänen askeleensa ovat haparoivia ? hän tarvitsee teidän tukeanne. Rohkaiskaa häntä kun hän haparoi eteenpäin, ryömii silloin kun hänen pitäisi juosta, jättäytyy jälkeen silloin kun hänen pitäisi johtaa. Hän on vielä niin pieni, ettei hän osaa käyttäytyä johdonmukaisesti.
Kiinnittäkää huomiota hänen taitoihinsa, kehittäkää hänen kykyjään ja riemuitkaa hänen saavutuksistaan samalla kun hiljaa toteatte hänen rajoituksensa. Auttakaa häntä sitten pääsemään eteenpäin, kiertämään tai voittamaan esteet jotka hidastavat hänen etenemistään. Hän tietää itse teitä paremmin miten hän pystyy ne voittamaan. Olkaa te hänen lempeä apulaisensa.
Kun lapseni tulee luoksenne, hän on innokas oppimaan. Ja minä pyydä, älkää tuotako hänelle pettymystä. Tehkää hänen koulunkäynnistään kannustavaa ja nautinnollista. Tähän asti hän on enimmäkseen vain pitänyt hauskaa. Oppiminen on ollut hänelle yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Älkää muuttako sitä toisenlaiseksi. Asettakaa hänen oppimisensa oman opettamisenne edelle, ja tehkää hänestä ja hänen luokkatovereistaan oppituntien keskipiste.
Auttakaa häntä myös löytämään itsetuntemuksen ilo ja ihme, jotta hän kouluvuoden päätyttyä ymmärtää paremmin mitä hän voi itseltään vaatia ja mitä ei. Haluan että hän luokaltanne lähtiessään luottaa mahdollisuuksiinsa enemmän kuin sinne tullessaan. että hän luottaa enemmän itseensä ja oppimisen voimaan, että hän on valmis ottamaan seuraavan askeleen koulunkäynnin tikapuilla.
Tänä vuonna te olette yksi hänen elämänsä tärkeimmistä henkilöistä. Hän omaksuu tai torjuu teidän arvonne ja periaatteenne. Hän kunnioittaa teitä ja muistaa teidät elämänsä loppuun asti ? tai hän unohtaa teidät ja suree kaikkea sitä mitä te ette suostunut hänelle antamaan. Toivon vilpittömästi, että teistä tulisi hänen ihailunsa kohde ? ja se riippuu pelkästään teistä itsestänne.
Kun yhteinen vuotenne päättyy, halatkaa häntä ja kiittäkää häntä siitä, että hän on ollut osa elämäänne, aivan kuin minäkin toivon kiittäväni teitä siitä, että te olette ollut osa hänen elämäänsä.
Lämpimin ja toiveikkain terveisin
Isä
Sekä
Äiti
[Ron Barnes ? kirjasta ?Aladdin tekijä?
? Jack Canfield, Mark Victor Hansen
/ ART HOUSE OY 2000 / www.arthouse.fi]