Kiltti mies(liian?)

  • Viestiketjun aloittaja mmä
  • Ensimmäinen viesti
mmä
Mulla on ongelmana liian kiltti mies. Itse oon mallia tulta ja tappuraa. En tiedä pysyykö parisuhde balansisa jos parit ei ole liian samanlaisia. Mutta vähempikin ilkeily puoleltani olis riittänyt. Mun mies on aika-ajoin maailman inhoittavin, surkein jms. Vuosia olen yrittänyt hillitä itseäni, etten sanoisi niin pahasti. Vaihtelevalla menestyksellä. Ei mies mikään lammas ole, kyllä sillä särmää on. Mutta tyynesti vain tuntuu kestävän kaikki sanomiset. Onko muilla vastaavanlaista. Että nainen "hirviö" ja mies se mukava? \|O =)
 
tätimonica
meillä otetaan kanssa kaikki kiltisti korvat lupallaan vastaan, tietäen että kohtahan se ohi menee. tänään jo aiemmin olen kiittänyt mieheni olemassaoloa, ettei tarvitse yksin murehtia, riidellä jne., vaan on joku jonka kanssa jakaa.

enimmäkseen meillä ollaan iloisia. itse rakastan pitää ns. yhden miehen performasseja, vääntää vitsiä ja pitää hauskaa tunnelmaa yllä. vastapainoksi tietysti rähisen ja rähjään, joskus turhastakin.

anteeksi pyytämisen taito ja antamisen, virheidensä myöntäminen ja yritys korjata, eväitä meidän arjesta!
 
Kieltämättä nuo mammanpojat ottaa välillä hermoon. Niillä on kyllä paha taipumus "kostaa" pettämällä. Ajan myötä alkavat projisoida omia ongelmiaan alistamalla ja nöyryyttämällä.
Alistuva mies ei välttämättä ole hyvä mies... ihan kaikessa mielessä. Onko kyseessä sitten aito välittäminen vai riippuvuussuhde?
Tiedän olevani inhokki, kun heittelen tämmöisiä kommentteja, mutta liian kilteistä miehistä on kirjoitettu ihan asiallisia kirjoja ja naistenlehtien palstoilla näkee usein kysymyksiä asiantuntijoilta näistä asioista. :ashamed:
 
mä oon eläny lapasen kanssa yhesä vaiheessa ja riitti.nyt on sellanen sopiva välimuoto.ei liian lapanen mutta ei tartte pelätäkkään kun suuttuu,sellasenkin kanssa oon seurustellu joskus.
ite oon tulinen ja ei tulis mitään jos toinen ois aina tossun alla.en sulata sellastakaan.
 

Yhteistyössä