C
Clayton
Vieras
Tämä on pitkähkö vastine Iltalehden kirjoitukseen: http://www.iltalehti.fi/perhe/2011111713363841_pr.shtm
Harva uskaltaa kritisoida läntisen maailman pyhää lehmää - kilpailua.
Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on yksi heistä: Hän on Iltalehden artikkelin mukaan (Professorin raju väite: Kilpailu pahaksi lapselle | Perhe | Iltalehti.fi) tutkinut myyttiä siitä, miten lasten tarkoituksenmukainen paineistaminen ja kilpailuun pakottaminen tekisi lapsista todennäköisemmin rautaisia menestyjiä.
Mietihän omaa elämääsi hetkisen: Millaisia vaikutuksia kilpailuttamisella on ollut
taipaleellasi lapsesta aikuiseksi? Onko se parantanut vai heikentänyt suorituksiasi? Onko se tehnyt sinusta menestyjän, vai onko itsetuntosi kokenut kolhuja?
Entä aikuisiällä: Kertooko pomosi "motivoidakseen" päivä toisensa jälkeen, miten muut suoriutuvat kaikesta sinua tehokkaammin (jos näin, oletko muuten miettinyt, että hän luultavasti motivoi näin myös niitä toisia)?
Kilpailu aiheuttaa paljon ongelmia niin ihmissuhteissa kuin taloudessakin. Kuten lautapeleissä, voittaja on se, joka kahmii kaiken muiden jäädessä nuolemaan näppejään. Lautapelit ovat hauskoja ja kehittäviä - ne ovat leikkiä. Reaalimaailmassa sama kuvitellun lautapelin voittajastrategia johtaisi lopulta myös samaan lopputulokseen, mutta yleensä ennen kuin resurssit ovat jakautuneet erittäin epätasaisesti, seuraa kapinoita ja sotia (kuten esimerkiksi arabikevään tapahtumat osoittavat). Lautapeleissäkin - varsinkin lasten kanssa - hävityn pelin jälkeen nappulat lentelevät ja pääsee parku. Se ei kuitenkaan ole kovin vakavaa.
Kilpailulla tarkoitetaan tilannetta, missä yksi tai useampi osapuoli asetetaan vertailuun jonkin kriteerijoukon perusteella. Toisinaan kilpailu järjestetään siten, että osapuolet tekevät suorituksensa samanaikaisesti. Monesti kilpailu järjestetään niin, että ensin kaikki suorittavat ja sitten laitetaan joukko kriteerien mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Toisinaan kilpailua syntyy siten, että joku ulkopuolinen taho laittaa valitsemansa joukon haluttuun järjestykseen ja väittää, että jokin hänen valitsemistaan osapuolista on "voittaja" tai "häviäjä". Tällaisia järjestyksiä voi tehdä mielin määrin ja valita kriteerit miten haluaa - voittajan kriteerit voi helposti toisella järjestelyllä löytyä toisella tavalla luodun järjestyksen jumbolta.
Olet kuullut kliseen: Älä vertaile itseäsi muihin - Ota se vakavasti.
Suorituksessa kuin suorituksessa on pyrittävä kohti erinomaisuutta - ideaalistista täydellisyyttä. Sen voi ajatella olevan kuin luku ääretön - jokainen suurempi luku vie sitä kohti, mutta ikinä sitä ei saavuteta. Aina voi laskea suuremman alkuluvun, mutta on aivan varmaa, että joku tulee laskemaan vieläkin suuremman. Kun joku sitten löytää tämän suuremman alkuluvun, itseään muihin kovasti vertailevaa tämä masentaa - kohti ideaalista täydellisyyttä pyrkivä taas tietää en ja ymmärtää olevansa osa prosessia, joka ei ole päättyvä.
Vertaileminen toisiin ei siis paranna suoritusta, sillä se on keskittymistä epäolennaiseen - Jos siis tavoitteen asettaa sateenkaaren päähän, pääsee todennäköisemmin lähemmäs aarretta kuin ne, jotka yrittävät päästä lähemmäksi sinua.
-C-
Harva uskaltaa kritisoida läntisen maailman pyhää lehmää - kilpailua.
Helsingin yliopiston psykologian professori Liisa Keltikangas-Järvinen on yksi heistä: Hän on Iltalehden artikkelin mukaan (Professorin raju väite: Kilpailu pahaksi lapselle | Perhe | Iltalehti.fi) tutkinut myyttiä siitä, miten lasten tarkoituksenmukainen paineistaminen ja kilpailuun pakottaminen tekisi lapsista todennäköisemmin rautaisia menestyjiä.
Mietihän omaa elämääsi hetkisen: Millaisia vaikutuksia kilpailuttamisella on ollut
taipaleellasi lapsesta aikuiseksi? Onko se parantanut vai heikentänyt suorituksiasi? Onko se tehnyt sinusta menestyjän, vai onko itsetuntosi kokenut kolhuja?
Entä aikuisiällä: Kertooko pomosi "motivoidakseen" päivä toisensa jälkeen, miten muut suoriutuvat kaikesta sinua tehokkaammin (jos näin, oletko muuten miettinyt, että hän luultavasti motivoi näin myös niitä toisia)?
Kilpailu aiheuttaa paljon ongelmia niin ihmissuhteissa kuin taloudessakin. Kuten lautapeleissä, voittaja on se, joka kahmii kaiken muiden jäädessä nuolemaan näppejään. Lautapelit ovat hauskoja ja kehittäviä - ne ovat leikkiä. Reaalimaailmassa sama kuvitellun lautapelin voittajastrategia johtaisi lopulta myös samaan lopputulokseen, mutta yleensä ennen kuin resurssit ovat jakautuneet erittäin epätasaisesti, seuraa kapinoita ja sotia (kuten esimerkiksi arabikevään tapahtumat osoittavat). Lautapeleissäkin - varsinkin lasten kanssa - hävityn pelin jälkeen nappulat lentelevät ja pääsee parku. Se ei kuitenkaan ole kovin vakavaa.
Kilpailulla tarkoitetaan tilannetta, missä yksi tai useampi osapuoli asetetaan vertailuun jonkin kriteerijoukon perusteella. Toisinaan kilpailu järjestetään siten, että osapuolet tekevät suorituksensa samanaikaisesti. Monesti kilpailu järjestetään niin, että ensin kaikki suorittavat ja sitten laitetaan joukko kriteerien mukaiseen paremmuusjärjestykseen. Toisinaan kilpailua syntyy siten, että joku ulkopuolinen taho laittaa valitsemansa joukon haluttuun järjestykseen ja väittää, että jokin hänen valitsemistaan osapuolista on "voittaja" tai "häviäjä". Tällaisia järjestyksiä voi tehdä mielin määrin ja valita kriteerit miten haluaa - voittajan kriteerit voi helposti toisella järjestelyllä löytyä toisella tavalla luodun järjestyksen jumbolta.
Olet kuullut kliseen: Älä vertaile itseäsi muihin - Ota se vakavasti.
Suorituksessa kuin suorituksessa on pyrittävä kohti erinomaisuutta - ideaalistista täydellisyyttä. Sen voi ajatella olevan kuin luku ääretön - jokainen suurempi luku vie sitä kohti, mutta ikinä sitä ei saavuteta. Aina voi laskea suuremman alkuluvun, mutta on aivan varmaa, että joku tulee laskemaan vieläkin suuremman. Kun joku sitten löytää tämän suuremman alkuluvun, itseään muihin kovasti vertailevaa tämä masentaa - kohti ideaalista täydellisyyttä pyrkivä taas tietää en ja ymmärtää olevansa osa prosessia, joka ei ole päättyvä.
Vertaileminen toisiin ei siis paranna suoritusta, sillä se on keskittymistä epäolennaiseen - Jos siis tavoitteen asettaa sateenkaaren päähän, pääsee todennäköisemmin lähemmäs aarretta kuin ne, jotka yrittävät päästä lähemmäksi sinua.
-C-
