kilpailua...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mimmu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

mimmu

Jäsen
15.05.2004
542
0
16
Rasittaa yli kaiken tämä nykyajan kilpailuyhteiskunta, joka on nyt siis siirtynyt myös lapsiperheisiin. Tahtoisinpa vaan kysyä, mitähän liikkuu mokomien vanhempien korvien välissä, jotka joka väliin kehuvat oman lapsensa erinomaisuutta ja ihmettelevät, että "eikö teillä vieläkään tehdä sitä tai tätä?" Osasyy on varmasti myös neuvolatoiminnassa, jossa nykyään korostetaan käyriä ja keskiarvoja; kaikkien pitäisi kehittyä samalla kaavalla. Eihän tässä kohta poloiset vanhemmat osaa nauttia lapsistaan, kun koko ajan pitää vain keskittyä siihen mitä lapsi osaa tai ei osaa. Jäi meiltä vauvauintiharrastuskin, kun ei enää jaksanut mennä kuuntelemaan sitä akkalaumaa. Ihme jotain pätemisen tarvettakohan lienee...
 
Ymmärrän tunteesi.

Meillä on 3 erilaista ja yksilöllistä pirpanaa ja vähät välitän siitä mitä muiden lapset osaa tai minkä kokoisia ovat. Olen onnellinen, että omani ovat terveitä. Musta on kuitenkin kiva välillä lukea muidenkin mittoja ja kuulumisia - koskaan en ajattele, että omat lapseni olisivat jotenkin "huonompia", mutta myönnän, että monen äidin tyyliin kuuluu se "kehuminen". Minusta lapsilla ja niiden osaamisilla ei todellakaan voi kilpailla.
 
Neuvolan käyrät ovat hyvät. Niillä näkee kasvaako ja kehittyykö lapsi hyvin. Ne ei ole tehty vertailun vuoksi. Useat vanhemmat eivät ole koskaan olleet ennen omaa lastaan kiinnostuneita lapsista. Näin kun saavat sen oman, he luulevat että tämä on jotenkin ainutlaatuinen ja fiksu kun tekee jotain mitä muut ei mukamas tee. Jokainen lapsi tekee samoja asioita suunnilleen samaan aikaan. Jotkut aikaisemmin ja jotkut vähän myöhemmin. Ne jotka tekee sen asian vähän myöhemmin, osaa ehkä jotain muuta aikaisemmin.

Minua ärsyttää nämä vanhemmat jotka kehuvat omaansa. Niitä löytyy minunkin tuttavapiiristäni. Ne ovat rasittavia.
 
Tuo kilpailu on ihmisiin pesiytynyt perusvietti, eikä se ole ainoastaan nykyajan ilmiö. Aikoinaan matkustin kerran junassa parikymmentä vuotta sitten ja silloin joukko vanhuksia palasi sairaala/lääkärireisulta yliopistollisesta sairaalasta. Kyllä siinä porukassa jokainen pisti aina paremmaksi vaivojensa suhteen, kunnes yksi vanha pappa veti viimeisenä peruukin päästään ja ilmoitti: 'Minultapa on leikattu kasvain päästä' - ei löytynyt voittajaa porukasta :x
Kyllä jokainen hehkuttaa oman pikku kultamurunsa kehitystä ja on hienoa laittaa paremmaksi kuin mitä toisilla. Tosin jos se oma kultamuru ei olekaan niin nopea kehityksessään, se voi tuntua omasta mielestä pahalta. Muistan, miten hienolta tuntui, kun meidän esikoinen oli edes yhdessä asiassa 'parempi' kuin tuttavaperheen nopeasti kehittyvä vähän vanhempi lapsi - meillä sai hampaita paljon nopeammin.
Meillä ei ole yritetty neuvolassa noita lapsia laittaa millekään keskikäyrille, mutta tarkkaan on seurattu, että pysyvät omilla käyrillään sen jälkeen, kun on poikkeamaa syntynyt. Ihan hyvä, että niin tehdään, sillä joskus taustalla voi olla jokin perussairaus tai allergia, joka voi muuten jäädä huomaamatta ja joka aiheuttaa poikkeamaa kasvuun ja joka on myös helposti hoidettavissa. Ei pidä ottaa liikaa itseensä noihin neuvolan sanomisiin aina, lapsen parastahan noilla mittauksillakin haetaan.
 
Jossain on kai joskus mainittu seuraavaa. Lapsen kehitystä voi ensimmäisen kerran verrata toiseen lapseen suunnilleen pari vuotiaana, jolloin kaikki taaperot ovat suunnilleen samalla viivalla. Toiset osaavat kävellä jo 8kk iässä ja toiset vasta 1½ vuotiaana. Toiset puhuvat aikaisin ja toiset myöhemmin. Toiset oppivat nopeammin kuiviksi ja toiset ei sitten millään. Neuvoloissa katsotaan kuitenkin lapsen yksilöllistä kehitystä, johon ei puututa, jollei kehityksessä satu olemaan suuria poikkeamia. Minun kolme lastani kehittyvät kaikki omia polkujaan ja parhaiten lasten kehityksen eron huomaa tuplapotissani, jotka ovat alusta asti ollet joka asiassa kuin yö ja päivä. =)
 
Meilläpä eräs "vertaa" koko ajan meidän ja omien muksujen kasvua ja kaikkea muuta :p Mahtanee kyseistä henkilöä vaivata kun omat lapsensa syntyivät "pieninä" ja meillä "normaaleina". Nykyisinkin vaikka heidän poikansa on suurempi (ihme sillä syöttämisellä) niin vertailu jatkuu :\| No vertailut oon päästäny samantien ulos, mutta alkaa jo kypsymään kun tätä on jatkunut jo kolme vuotta :$
 

Yhteistyössä