Kiipeilystä

[Commander]

Heipparallaa!

Siirryin tänne tuolta vauvoista, kun poika täytti eilisen puolella 1 v. Tervehdys siis kaikille tutuille ja tuntemattomillekin

Kysymykseni koskee kiipeilyä. Eli poikani on varsinainen kiipeilyhirmu, osaa mennä sohvalle, sohvapöydällle ja nyt viimeisimpänä uutuutena keittiön ruokapöydälle tuolin kautta. :x Kiipeää myös tosi korkealle syöttötuoliinsa ja pelottavasti pinnasängyn laitaan ym. pienoille. Koska kiipeily kehittää motoriikkaa, en nyt ihan kaikkea haluaisi kieltääkään, mutta hirvittää oikeasti nuo sen kiipeilyt. No selvää on, että en mihinkään keittiönpöydälle anna kiivetä, mutta mitkä teillä muilla on rajat kiipeilyssä? Eli mihin annatte kiivetä?

Poika osaa kyllä tulla alas aina jalat edellä, eli sillä tavalla jonnekin sohvalle kiipeäminen ei ole katastrofi. Joskus toki vahinkoja sattuu kun istuu liian lähelle reunaa tms. Nytkin on silmä mustana...<br><br>

 

[kuu]

Eipä juuri ole kieltämiset auttaneet kun heti kun kääntää selkänsä niin pikkuapina heti kiipeämässä jonkun päälle. Käytännössä parasta turvata niin ettei toinen pääse liian korkealle, tuolit pois pödän vieresta jne.

Tärkeintä kyllä taitaa olla opettaa tulemaan alas oikein. Onneksi ei ole vielä ainakaan mitään käynyt (mustelmia ja pikku kolhuja lukuunottamatta). Lapset lienee aika sitkeää tekoa.

 

[Miskan äiskä]

Mä annan kiivetä mm. sohvalle, sängyille, keittiötikkaille, tuolille, vessan pöntön päälle ja ulkona sinne minne itse pääsee ilman apua, paitsi pihkaiseen pihapuuhun. Keittiön pöydälle, sohvapöydälle yleensäkin pöydille ja saunan lauteille en anna kiivetä. Usein poika onkin tippunu ja vähän satuttanu itseään, mutta vain kerran on tarttenu käydä lääkärissä ja tikit laittaa ja sekin oli mun omaa huolimattomuutta ja tyhmyyttä. :'(

Pinniksessä poika ei onneksi alkanu kiipeillä ja nyt poika onkin nukkunu tavallisessa lastensängyssä kohta pari kuukautta.

9 kuukauden iässä aloin opettaa poikaa tulemaan sängyltä alas jalat edellä ja aika nopeasti hoksasi homman ja on siitä asti tullu jalat edellä alas hereillä ollessa (kerran tippu meidän sängystä yöllä).

Mun mielestä on vaan hyvä, jos lapsi kiipeilee ja osoittaa kiinnostusta kiipeilyä kohtaan ja aikuisen tehtävä on tehdä siitä turvallista ja laittaa rajat mihin saa kiivetä ja mihin ei. Meillä toi keittiönpöydälle kiipeilyinnostus meni aika nopeasti ohi, kun nostin pojan aina pois pöydältä ja selitin, että sattuu kovasti jos sieltä putoaa, koska keittiössä meillä on klinkkerilattia. Triptrap tuoli hommattiin pojalle myös syksyllä, kun tavallinen syöttis alko käydä vaaralliseksi.

Nyt poika kiipeilee jo aika etevästi ja vanhemmat pojat huutaa kiipeilytelineessä, että "älä hytkytä", kun poika pomppii ja hyppii ja nauttii, kun pääsee maata korkeammalle. Ja pojalla ikää reilu 1v9kk.

 

[hanne]

Olen antanut kiivetä mihin itse pääsee, ja johon on suht turvallista kiivetä. Eli sohvat lähinnä.

Ne mitkä olen kieltänyt on mopon päälle seisomaan nousu, todella vaaarallista ja huteraa ja samaten sellaseen pikkukiikkuun. Ne on sitten vuoron perään takavarikossa kun sana ei kuulu pätkääkään välillä. Neiti 1,4v.

Rappusia on saanut mennä valvonnassa ja meillä nyt vasta on alettu yrittää pöydille yms. ja ne olen kanssa kieltänyt, mutta niitä ei ole viitsinyt laittaa takavarikkoon eli aina kun silmä välttää niin ollaan jo tuvan penkillä kohoamassa kohti pöytää.

 

[Commander]

Heippa!

Kiitos vastauksista, aika samoilla linjoilla mennään. Nyt kun vielä saisi jotenkin nuo kiellot tosiaan menemään läpi...Sohvalla juokseminen on nyt uusin villitys, hirvittää ihan kamalasti...

 

[Kolmen Äippä]

meillä poika täytti keskiviikkona 1v, ja tuntuu että samassa hänestä tuli "iso poika" joka keksii kaiken mahdollisen ja mahdottoman, millä aiheuttaa äidille paniikkikohtauksia....
eli kiivetään vaikka minkä päälle seisomaan ja roikutaan milloin missäkin. voi huokaus.
imurin päälle, synttärilahjaksi saatujen potkuauton ja kottikärryjen päälle...
ja eilen rojahti sängystä alas pää edellä ja on sitten komea mustelma otsassa.
kuitenkin tuntuu että useimmiten kun kaatuu ja putoaa niin enemmän huutaa säikähdystä kuin kipua!
kai ne kaikki keikkuu jossain vaiheessa, toiset tietysti enemmän ja toiset vähemmän.
se on vaan oltava silmät selässäkin ja tietysti laitettava piiloon semmoisia tavaroita joiden kanssa voi syntyä tosi pahoja sattumisia.
aikansa keikkuvat, kunnes keksivät jonkun uuden innostuksen kohteen...

 

[Huhtihippusen äiti]

Tyttö oppi perjantaina sohvalle kiipeemisen..Siellä sitten hyppii ja juoksee, ja heittäytyy selälleen tai mahalleen tyynyjä vasten. Kolme kertaa on nyt tullut pää edellä alas, onneks olen ollut liki ja saanut kopin, kerran vain kopsautti otsan pöytään :/

Nyt on keksinyt että koittaa tulla käsinojan yli astuen alas...tähän mennessä ei oo vielä ehtiny mutta..

Onneks ei vielä oo ymmärtäny että pinniksestäkin voi kiipustaa pois, sitä hetkeä sydän syrjällään odotan koska hoksaa..
Taitais olla viisaampi vaihtoehto pikkuhiljaa siirtyä "isojen" sänkyyn..