Ja tuhoaa aivoja ja unikeskusta. Itse söin tota 6v ja tehot meni. En nukkunut sillä ollenkaan. Lopetuksesta tuli äärettömät sivuvaikutukset.
Neurologi sanoi minulle että lääke on aiheuttanut minulle pysyviä muisti/keskittymis ongelmia, lihas nykäyksiä ja puheen tuottamisen vaikeutta. Olen vasta 31 ja elämä pilalla. Unettomuuteen söin 6v 25mg-300mg. Nyt nukun 2-5h max öisin ja senkin unilääkkeellä. Seroguel pahentaa unettomuuden tuhat kertaiseksi. Toleranssi kehittyy vähitellen ja sitten on piru irti. Lääkettä vaikea lopettaa vaikka ei auta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antipsykoottinen_l%C3%A4%C3%A4ke
Osa neuroleptien haittavaikutuksista ilmenee parin viikon sisällä lääkityksen aloittamisesta, mutta toiset haittavaikutukset saattavat ilmetä vasta kuukausia tai vuosia lääkityksen aloittamisen jälkeen.[14]
Neuroleptien antikolinerginen vaikutus saattaa aiheuttaa häiriöitä potilaan verenkierrossa, rauhastoiminnoissa kuten hormonien erityksessä, ruoansulatuksessa, virtsaelinten toiminnoissa[15] sekä unen-[16] ja lämmönsäätelyssä[17]. Muita antikolinergisiä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi muistin ja ajatustoimintojen heikkeneminen, kiihtyneisyys, sekavuus, näköhäiriöt ja hallusinaatiot[18].
Neuroleptien korkea-annoksinen, pitkäkestoinen käyttö voi aiheuttaa pysyviä vahinkoja aivojen tunne-elämää ja älyllisiä toimintoja sääteleville osille.[19] Tämän johdosta niiden käyttö tulisi rajoittaa lyhimpään tarpeelliseen määrään ja aikaan, sekä ainoastaan vakavien mielenterveyden ongelmien hoitoon.
Neuroleptien säännöllinen pitkäaikaiskäyttö voi johtaa myös tardiiviin dyskinesiaan, joka ilmenee useimmiten suun ja kielen, joskus myös vartalon lihasten matomaisina pakkoliikkeinä, kasvojen nykimisenä tai vapinana.[14][20] Tardiivi dyskinesia on sitä yleisempää, mitä pidempään lääkitystä on käytetty. Oireyhtymä korjautuu hyvin hitaasti lääkityksen lopettamisen jälkeen ja jää usein pysyväksi.[20][19]
Neuroleptit voivat aiheuttaa haittavaikutuksia myös motoriikan, aineenvaihdunnan, immuunipuolustusjärjestelmän ja sydän-verisuonielimistön alueilla.[21] Alankomaissa tehdyn farmakoepidemiologisen tutkimuksen mukaan neuroleptien käyttö skitsofreenikoilla ja skitsoaffektiivisesta häiriöstä kärsivillä johtaa viisinkertaiseen riskiin sairastua diabetekseen.
Neuroleptit lamaavat autonomista hermostoa mikä voi johtaa mm. ummetukseen ja suun kuivumiseen. Neuroleptit aiheuttavat usein myös väsymystä. Monet neuroleptit lihottavat ja ne voivat aiheuttaa vakavia, kuolemaanjohtavia sydänhäiriöitä. Lisäksi neuroleptien pitkäaikaiskäyttö lisää riskiä sairastua diabetekseen.[22]
Neuroleptien aiheuttamiin neurologisiin haittavaikutuksiin kuuluvat epileptiset kohtaukset ja kognitiiviset häiriöt, kuten muistin ja ajatustoimintojen heikkeneminen.[23][24]
Neuroleptit voivat aiheuttaa myös kiihtyneisyyttä, hallusinaatiota, sekavuutta ja näköhäiriöitä.[25][24] Neuroleptien käyttö lisää merkittävästi vanhusten kaatumistapaturmia.[26][27][28] Lisäksi neuroleptien on todettu nopeuttavan dementiaa.[2]
Neuroleptit saattavat aiheuttaa ekstrapyramidaalioireita, jotka ilmenevät kaulan, niskan, silmien ja vartalon lihasten kivuliaina kouristuksina, pakonomaisena motorisena levottomuutena, lepovapinana, köpöttävänä kävelynä, motoriikan hidastumisena, lihasjäykkyytenä tai kasvojen ilmeettömyytenä.[20] Neuroleptit saattavat aiheuttaa epileptisia kouristuskohtauksia myös ei-epileptikoille.[29]
Neuroleptien pitkäaikaiskäyttö voi johtaa kyvyttömyyteen kokea nautintoa. Lisäksi neuroleptit aiheuttavat usein sukupuolitoimintojen häiriöitä.[23]
Noin joka viidellekymmenennelle potilaalle kehittyy maligni eli pahanlaatuinen neuroleptioireyhtymä[30]. Malignissa neuroleptioireyhtymässä kuolleisuus on varsin suuri huolimatta aktiivisista hoitotoimenpiteistä[31], minkä vuoksi noin 10 prosenttia potilaista menehtyy[32]. Neuroleptioireyhtymä kehittyy yleensä lääkityksen muutoksen jälkeen nopeasti vuorokauden tai muutaman viikon kuluttua. Yleisimpiä oireita ovat vaikea lihasjäykkyys, vapina, kuume, vireyden heikkeneminen ja autonomisen hermoston toiminnan häiriöt.[33] Neuroleptioireyhtymä vaatii neuroleptilääkityksen lopettamista ja kiireellistä sairaalahoitoa.
Epätyypilliset neuroleptit, erityisesti olantsapiini, aiheuttavat perinteisiä neuroleptejä enemmän painon nousua.lähde?
Neuroleptien käyttö lyhentää huomattavasti käyttäjiensä elinikää kohonneen itsemurhariskin ja keskushermoston toimintahäiriöiden aiheuttamien sairauksien takia.
Uusin tutkimus on antanut viitteitä siitä, että neuroleptien säännöllinen käyttö kutistaa aivoja merkittävästi jo muutamassa vuodessa.[34][35] Toisen tutkimuksen mukaan jo yksi annos Haloperidol-neuroleptilääkettä aiheutti hetkellistä aivojen koon pienentymistä muutamassa tunnissa annoksen saannin jälkeen.[36]
Neuroleptien käyttö ja erityisesti lääkitysmuutokset aiheuttavat helposti välittäjäainemäärien pienentymistä aivoissa.
[muokkaa] Vieroitusoireet
Monien antipsykoottisten lääkitysten turvallinen lopettaminen voi olla vaikeaa tai lähes mahdotonta keskushermotoon tulleiden lähes pysyvien muutosten takia. Tästä johtuvat vieroitusoireet voivat aiheuttaa masennusta, maniaa, agressiivisuutta tai itsetuhoisuutta. Lääkärit eivät kuitenkaan aina selitä lääkityksen lopettamiseen liittyviä riskejä vakavista mielenterveysongelmista kärsiville potilailleen.
Tutkimusten mukaan 2/3 neuroleptien pitkäaikaiskäyttäjästä saa vieroitusoireita lääkitystä lopetettaessa[37]. Tämän vuoksi neuroleptien käyttö pitäisi lopettaa pienentämällä annosta vähitellen. Neuroleptilääkityksen lopettaminen tulee aina tehdä varovaisesti lääkärien tuella, jotta lopettamiseen liittyvät edut ja riskit voidaan arvoida oikein, lopettamiseen liittyviltä karikoilta vältyttäisiin ja vieroitusoireita voidaan tarvittaessa lievittää muulla sopivalla oheislääkityksellä. Koska lääkitysmuutokset ovat raskaita aivoille, ei toimivaa neuroleptilääkitykstä tulisi herkästi kokonaan lopettaa.
Neuroleptien käytön lopettamisesta johtuvia mahdollisia vieroitusoireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, ripuli, päänsärky, hikoilu, kuumat ja kylmät aallot, vapina ja heikko olo, akatisia eli lääkkeen aiheuttama motorinen levottomuus, pakkoliikkeet, vaikea unettomuus, ärtyisyys, levottomuus, kiihtyneisyys, joskus myös muistin pätkiminen tai aggressiivisuus. Lääkityksen lopettamiseen voi myös menehtyä mikäli aivojen välittäjäaineiden määrät (dopamiini, serotoniini, adrenaliini, asetyylikoliini) laskevat liian mataliksi ja/tai vieroitusoireet muuttuvat liian vakaviksi.[23][38][20].
Joillekin potilaille saattaa ilmaantua vieroitusvaiheessa ekstrapyramidaalioireita, jotka ilmenevät kaulan, niskan, silmien ja vartalon lihasten kivuliaina kouristuksina, pakonomaisena motorisena levottomuutena, lepovapinana, köpöttävänä kävelynä, motoriikan hidastumisena, lihasjäykkyytenä tai kasvojen ilmeettömyytenä. [39][20] Nämä oireet johtuvat pääsääntöisesti aivojen dopamiinimäärien laskusta ja ovat myös parkinssonin taudin oireita.
Pitkäaikaisen neuroleptilääkkeen lopettaminen voi myös helposti epäonnistua vanhojen tai uusien psykoottisten oireiden ilmaantumisen myötä[40]. Syynä uusiin oireisiin voi olla dopamienergisen järjestelmän herkistyminen lääkkeen käytön johdosta kun aivojen dopamiinireseptorien määrä ja sensitiivisyys lääkityksen käytön takia kasvaa[41]. Tämä aivojen dopamiinitasapainon järkkyminen tai muut vieroitusoireet voivat tehdä antipsykootisen lääkkeen lopettamisen vaikeaksi tai liian vaaralliseksi. Koska lääkityksen lopetukseen ja aloittamiseen liittyvä reseptorien sulkeutuminen ja avautuminen rapauttaa aivojen toimintaa, ei korkea-annoksista lääkityksen lopettamista voi yrittää kevein perustein. Lääkkeiden uudelleenaloittamiset aiheuttavat pysyvää vahinkoa aivoille väärin toimivien reseptorimäärien kasvaessa ja hermoston välittäjäaineiden vähentyessä, mikä voi johtaa odotettavissa olevan eliniän lyhenemiseen.[42]