En ole sh, mutta töissä kotihoidossa. Meillä meidän sh:t ei tiputtele antibiootteja, vaan kotisairaala taas hoitaa sen ja muut i.v. tiputukset / lääkitykset. Meillä sh:t tekee muuten kaikkea sairaanhoidollista, pistää injektioita, mitä lh:t ei saa pistää, eli esim rokotukset i.m. injektiot, ottaa sydänfilmit ja hoitaa niitä vaativimpia sairaanhoidollisia tehtäviä (esim vaativammat haavat), tekee labralähetteitä omien rajojensa mukaan, soittelee niiden vastauksia, on yhteydessä lääkärin kanssa jne jne.
Mut meillä on sikäli hieno tilanne, että meillä lh:t tekee myös paljon sairaanhoidollisia asioita (jakaa lääkkeitä, katetroi, hoitaa haavoja, ottaa veri- ym näytteitä, huuhtelee erilaisia katetreja jne. jne) ihan siitäkin syystä, että meillä on paljon asiakkaita, eikä he ehdi tehdä kaikkea. Sh:t ovat meillä lisäksi aina konsultaatioapuna, jos tulee tenkkapoo. He tekee myös hoitoarviot miten tilanteissa edetään, esim. tilataanko päivystysaika, pistetäänkö lanssiin suoraan ym. Ja tietysti tekee meille hoito-ohjeita tai opettaa asioita, mitä ei vielä osata tai tulee jotain uusia juttuja. He hoitaa tottakai myös lääkeasioiden perehdytykset uusille ja ottaa näytöt. Eli paljon tehdään samoja asioita, mutta he kuitenkin ovat paljon vastuussa sairaanhoidollisista asioista meidän suhteen ja tekee ne vaativimmat jutut, mitkä ei lähtökohtaisestikaan kuulu lh:n työnkuvaan. Tarkoitan siis, että heillä on "opetusvastuu", että osataan tehdä asiat oikein, kun tulee joku sellanen juttu, mitä ei vielä osaa. Tai jos joku haluaa lisäopastusta johonkin (esim kestokatetrointi voi olla monelle uudelle sijaiselle sellanen asia, mitä he ei ole ennen tehneet, joten menevät ensin sh:n matkaan opettelemaan).
Meillä paljoin yhteisiä asiakkaita, mutta heillä on myös omat asiakkaat, missä käy vain sh:t, mutta jossa muuten ei tarvetta kotihoidolle.