ketään jolla 2.tai 3.asteen repeämien parantumisen kanssa ollut ongelmia?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jybis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

jybis

Aktiivinen jäsen
18.12.2006
9 237
0
36
anteeks,tuli pitkä otsikko :ashamed:
onko ketään jolla olis repeämät tulehtunu tai muuten vaan kestänyt piiiitkääään parantua?
mulla on synnytyksestä 6viikkoa ja 3.asteen repeämät tuli,en mitään ihme parantumista odottanutkaan mutta en kuvitellut että näissä kivuissa joudun kieriskelemään |O
Oon syönyt yhden antibioottikuurin pissatulehduksen takia,nyt menossa sitten hiivan takia puikkokuuri..silti tuntuu ettei kaikki ole tuolla kohdallaan.
särkylääkettä oon syöny kuurina kokoajan (burana 600mg/panadol 1g,ei samaan aikaan tietenkään :whistle: )
Nyt on kokoajan ihmeellisesti kalvanut ja särkenyt tuolta "jostain",tänään havahduin ettei kipu tulekkaan "haavasta" jos mitään kunnon haavaa edes enää on..kipu ja nimenomaan KIRVELY (?!) tulee nivusista :o tai jostain sieltä?
lääkäri ei osannut sanoo tähän mitään ja työnsi vaan särkylääkettä.
sitten on outoa että tuossa virtsaputkensuulta ales päin on semmonen outo "kolo" tai reikä (ja joo-o,olen varma että se ei ole se reikä :D ),ihan kun ei olis tikattu ollenkaan paikkoja kiinni |O

en mä tunnista edes tota toosaa omakseni enää :ashamed:
tää on oikeesti ihan hirveetä,ja koska imetän niin se lääkäri ei anna mulle mitään kunnon lääkkeitä..tai no,en tiiä voisko se ees.

jotain konsteja tai edes kokemuksia?mä rupeen olee niiiin loppu tähän kipuun |O
 
:snotty: :ashamed: |O |O
ju.ma.lauta!
mä luulin että olisin tän käteni kanssa kaiken kokenu niin ei!
oliko teillä kans tommonen kolo?tai haava auki aika edestä?haavan reunat on semmoset kovat..joka on aikas outoa..
 
Vuosi synnytyksestä ja II-III asteen repeämät. Kesti parantua n. 2 kk ja söin 5 eri antibioottikuuria. Pyydä ottaan tulehdusarvot. Mulla huiteli pilvissä kun koko toosa tulehtui. Tavarasta ei valitettavasti entistä enää tullut. Seksistä nauttiminen on taakse jäänyttä elämää...
Toivottavasti sulla kuitenkin parempi onni. Koita vaan olla kovana niitten lääkärien kanssa. Suosittelen yksityiselle menoa tai suoraan sairaalaan. Pyörry vaikka ovelle jos eivät muuten ota sua sisään. Terveyskeskuksen lääkärit ei tiedä mistään mitään. Mullakin pääsi tulehdukset just sen takia tosi pahoiksi ja toosa osittain sen takia niin pilalla:(
 
Puol vuotta meni ennen kuin toisen asteen repeämästä kunnolla toivuin.

Toisessa synnytyksessä sitten paljastui että oli huonosti ommeltu silloin.
Sinne jäi jokin ihme lipare jota kirveli ja istuminen teki kipeää. Kukaan ei osannut sanoa mikä se on. Pari antibioottikuuria siihen söin, turhaan!
Kunnes eräs lääkäri sanoi että se oli jotain haavan liikakasvua. Se lipare poistettiin, pari tikkiä laitettiin ja meni viikko niin oli ok!

Mut kyllä kannatti kärsiä puoli vuotta sen takia ettei lääkärit osanneet sanoa mitään |O

Toisessa synnytyksessä tuli kanssa toisen asteen repeämä, mutta koska oli asiansa osaava ompelija, haava parantui nopeasti ja heti synnytyksen jälkeen pystyin istumaan ja toimimaan lähes normaalisti.

Nyt 4,5kk synntyksestä eikä merkkiäkään et oisin edes synnyttänyt, mitä nyt tuo röllykkä tuos ees mut se kuuluu asiaan. :) Jälkitarkastuksessa lääkäri sanoi et ei tääl edes näy mistä on ommeltu.

:hug: sinulle, tiedän tunteen!
 
Tiitteräinen
musta vähän tuntuu että mut on vaan äkkiä kurottu kiinni.huusin koko 1,5tuntia kun nää tikkas puudutepiikin ja suihkeen turvin (eikä ne ees tehonnu)
piruvie,mulla on jälkitarkastus tänkuun vikapäivä ja pelottaa niin perkuleesti |O
 
Mulla kans hirveää jälkeä synnytyksessä, mutta onnekseni sain erinomaisen kätilön tikkaamaan. 1 1/2 kursi kasaan, mutta hyvä tuli ja ei repsottanut mistään.

Mutta se kipu! Vaikka ulkoisesti näytti kaikki parantuvan ihan hyvin, sellainen ihmeellinen kalvava kipu ja herkkyys jäivät VUOSIKSI!!
 
Siis 1 1/2 tuntia ompelua1

Jybis tiedän tasan tarkkaan, minkälaista sulla on ollut. Mulle voitiin antaa vain suihkepuudutus, kun epäiltiin, että olisin saanut hematooman samalla. Joka ikinen koukun työntö ja veto oli hirveää tuskaa.
 
voi jybis :hug: :hug: :hug: :hug: miun kaverilla kesti 3kk parantua toisen asteen (melkeen kolmannen asteen) repeämistä. sen jälkeen pysty vasta istumaan iliman uimarengasta. vuoden verran oli seksissä taukoa ku ei kyenny ja vasta parin vuoden päästä palas kuulemma tunto :(

mene ihmeessä vaikka yksityiselle jos vaan voit. ei hemmetti tommosesta tarvi kärsiä! ihan kamala juttu on, en tiedä mitä sanois... eikö ne synnärillä ees yrittäneet ottaa kättä pois poskelta? siis ennenku synty vai huomattiinko se vasta niin myöhään ettei mitään voitu tehä? niin luultavasti tietenki... :ashamed:

ja sano siellä jälkitarkastuksessa kaikki mitä oot tänne kirjottanu. sanot suoraan että et anna koskea alapäähän ellei tuu kunnon puudutusta ensin! |O

:hug: :hug: :hug:
 
Menisin yksityisellä vierailemaan, vaikka se kyllä maksaa kivasti. Mutta yksityisellä voi ihan ronskisti vaatia kunnon tutkimukset ilman että lääkäri voi oikeastaan kieltäytyä tai sivuuttaa ongelmaa.
 
ponnistusvaiheessa kun pää oli jo melkein ulkona nin huomattiin että syntyy käden kanssa..ja just tätä ennen kätilö kysy toiselta että leikataan väliliha ja vastaus oli kylmän rauhallinen "ei..",eivätkä leikanneet sen jälkeenkään
.mitään kantaa repeämiseen ei kätilö ottanu.
pitää rupee soittelee noita yksityisiä..

kattelin tuossa aamulla nin paikat on kursitty päin p*rsettä kiini,tosi rumasti vaan sieltätäältä siksakkia..ottaen huomioon että kätilö ei ommellu vaan joutu kutsumaan lääkärin joka vielä pyysi jonkun muun siihen niin olis luullu että oisitvat kunnolla laittaneet
 
En halua pelotella, mutta minulla ei ole paikat vieläkään kunnossa. Synnytyksestä on 4,5 v.
Repesin III-asteelle ja ihan millistä kiinni, etten ihan peräaukkoon saakka mennyt rikki.
Ensimmäiset kuukautiset synnytyksen jälkeen (8 kk.) olivat yhtä h*lvettiä minulle. Alapäätä jomotti, turvotti ja se paineentunne oli ihan kamala.
Jouduin istumaan ekat vuotopäivät, kun en kerta kaikkiaan saanut lääkkeistäkään apua.
Nyt olen ollut jokseenkin ilman tuota kipua. Mutta mutta! Näin uuden raskauden myötä kivut ovat palanneet ja se paineentunne myös. Alapää turpoaa ja on heti aamusta niin arka, että kakkaaminen ja pissaaminen on vaikeaa. Lirahtelee tippoja pisulin jälkeen housuun.

Neuvolanterkka oli sitä mieltä, että sektioon ehkä on mentävä ja korjausleikkaus sitten alapäähän. Siellä on sellaisia limakalvollisia lerpakkeita, jotka kuivuvat ja joskus oikeasti tarraavat tosi ikävästi pikkuhousuihin kiinni.

Ja sitten seksiin...

Seksi onnistuu onneksi vielä. Nautintoa saan enemmän kuin ennen synnytystä. Mutta. Seksin jälkeen alapää on kuin puukolla veistetyn tuntoinen, kirvelee ja sattuu ja käytän bepanthenia alapäävaivoihin, joten sänkyleikit ovat meillä jostain syystä harventuneet.

Täytyy nyt vaan odotella raskauden loppupuolen lääkärintarkastusta ja kysyttävä, mitä mieltä hän on sektion tarpeellisuudesta...
 
huoh,onneksi täällä sentään puhutaan asiasta sen oikealla nimellä ja suoraan..veetuttaa mielettömästi se että mies ja yksi kaveri hokee kokoajan että "kyllä se paranee","ei mee kauaa" ym. kun tiedän että ei parane hetkessä ja että tekee kipeetä vielä pitkään.

menkkoja en halua edes ajatella |O ja selibaattiin voisin ryhtyä..hirvittää pelkkä ajatuskin.saa nähdä miten tästä palautuu,että uskaltaako toista lasta lähteä yrittämään :/ ..sitten joskus
 
Alkuperäinen kirjoittaja jybis:
anteeks,tuli pitkä otsikko :ashamed:
onko ketään jolla olis repeämät tulehtunu tai muuten vaan kestänyt piiiitkääään parantua?
mulla on synnytyksestä 6viikkoa ja 3.asteen repeämät tuli,en mitään ihme parantumista odottanutkaan mutta en kuvitellut että näissä kivuissa joudun kieriskelemään |O
Oon syönyt yhden antibioottikuurin pissatulehduksen takia,nyt menossa sitten hiivan takia puikkokuuri..silti tuntuu ettei kaikki ole tuolla kohdallaan.
särkylääkettä oon syöny kuurina kokoajan (burana 600mg/panadol 1g,ei samaan aikaan tietenkään :whistle: )
Nyt on kokoajan ihmeellisesti kalvanut ja särkenyt tuolta "jostain",tänään havahduin ettei kipu tulekkaan "haavasta" jos mitään kunnon haavaa edes enää on..kipu ja nimenomaan KIRVELY (?!) tulee nivusista :o tai jostain sieltä?
lääkäri ei osannut sanoo tähän mitään ja työnsi vaan särkylääkettä.
sitten on outoa että tuossa virtsaputkensuulta ales päin on semmonen outo "kolo" tai reikä (ja joo-o,olen varma että se ei ole se reikä :D ),ihan kun ei olis tikattu ollenkaan paikkoja kiinni |O

en mä tunnista edes tota toosaa omakseni enää :ashamed:
tää on oikeesti ihan hirveetä,ja koska imetän niin se lääkäri ei anna mulle mitään kunnon lääkkeitä..tai no,en tiiä voisko se ees.

jotain konsteja tai edes kokemuksia?mä rupeen olee niiiin loppu tähän kipuun |O

Voit ihan hyvin ottaa samaan aikaan nuo buranan ja panadolin. Näin minulle sanottiin synnärillä ja sillä koktaililla sain parhaan mahdollisen avun.

Itselläni meni varmaan joku pari kuukautta, kunnes alkoi paikat olemaan kunnossa.

Tulevaa synnytystäkin pelkään... en niinkään itse synnytystä, vaan sitä jälkikipua. :ashamed:
 
täytyykin kokeilla,tässä tilanteessa tekee kaikkensa ettei sattuis.
rupesin tuossa miettimään että miten kipee oon ollu kun oon kotiin päässy,tää on pientä siihen verrattuna mutta niin erillaista kipua.

musta tuntuu että tää jättää niin isot arvet (siis henkisesti) että en yhtään ihmettele että pelkäät,kun on kerran revenny niin tietää mitä se on...rupee pelkäämään entistä enemmän.

huomasin että tuonne alas on tullu suonikohjuja..h-huulten sisäpuolelle,on tosi arat..
 
Kamalinta koko synnytyksessä oli melkein se ompelu.Kätilö katsoi vierestä kun opiskelija ompeli puoli tuntia ja siitäkin puolet väärin.
Puudutteista ei ollut juurikaan apua.
 

Yhteistyössä