Toggle sidebar

keskusteluapua? ei suurta kriisiä mutta ulkopuolisen kuuntelijan..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "nauku"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
N

"nauku"

Vieras
Haluaisin keskustella ulkopuolisen ihmisen kanssa, joka osaa asiansa.
Mietin vain mihin kannattaisi hakeutua kun mitään suurta kriisiä ei ole vaan ihan "perus" elämän juttuja. Tuntuu siis että junnaan paikallaan monessa asiassa, laihduttaa pitäisi, haluaisin kouluttautua lisää, lisäksi pientä parisuhde juttua, kun en saa tarpeeksi huomiota/kehuja mieheltäni, vaikka asiasta keskusteltu usein.. Haluaisin jonkun joka siis keskustelusi ja sparraisi tai jotain, miettisi yhdessä ratkaisuja. Ei ole varaa maksaa yksityisille 100€/käynti. Toki kerran pari mutta onko apua sitten..
 
Meidän kunnassa on perhetyön psykologeja. Heidän kanssaan voi keskustella kaikki elämään liittyvät asiat. Ilmaisia käyntejä ovat.
Minut ohjasivat neuvolasta sinne kun odotusaikana kerroin ettei lähellä ole ketää sukulaisia eikä "oikeita" ystäviä siis mitää tukiverkkoa.
 
Sinulta puuttuu ystävä., jonkinlainen isosisko (tai veli), jolla olisi elämänkokemusta. Aloituksesi on jo niin selkeä ja vetoava ilmoituksena, että laita se vaikka johonkin ystäväpalveluun menemään. Tai perusta Facebookiin omat sivut, jonne voivat sitten muutkin yksinäiset mammat tulla etsimään ystäviä. Eikö tuossa olisi ideaa? Edustat todennäköisesti tuhansia mammoja ja nyt vain töihin. Ja kun olet oman tilanteesi purkanut tarjoat samaa tukea jollekin toiselle? Tai pidät yllä laajaa tukiverkostoa, johon mahtuvat kaikki?
 
Kiitos vastauksista. Mulla on hirveästi kavereita ja muutama hyvä ystäväkin, mutta olen aina ollut huono "vaivaamaan" muita omilla pienillä ongelmillani. Mulla on kaikki kuitenkin tosi hyvin. Perhe, ystäviä, työ, terveys.. Ylipainoakaan ei ole kuin 15-20kg, jota moni ei pituuteni vuoksi juuri edes näe.. Ihanat lapset ja töihin menen mielelläni. Täytyy kysellä neuvolan kautta!
 
Nyt olisi ehkä hyvä aika opetella "vaivaamaan" ystäviä :)

Mun korvaani nuo ongelmat, joita koet, kuulostaa ihan tavalliselta "perusarjelta". Nuo ovat juuri niitä juttuja, joista ihmiset nimenomaan juttelee ystävien kesken. Eipä tästä ole, kuin pari päivää siitä, kun viimeksi toimin kuuntelevana korvana ystävälle, joka oli menettänyt hermonsa mieheensä. Eikä siitä ole, kuin muutama viikko, kun itse rutisin ylikilojani toiselle ystävälleni.

Toki voit hakea apua myös neuvolan kautta, mutta jotenkin ajattelen asiaa niin, että ehkä suuremman avun saisit kuitenkin ystävältä, joka tuntee ja tietää sinut. Toisaalta, jos et ole koskaan kertonut kenellekään mistään elämääsi kuuluvasta poikkipuolisesta asiasta, niin...no sitten en kyllä tiedä, että tunteeko ystävätkään sinua ihan oikeasti?!
 
Lukaisemppa piiruuttaas Eckhart Tollen kirja power of now. Antaa ihan uutta aspektia elämään jossa omaa sisäistä tyhjiötä yritetään täyttää milloin milläkin...ja tuloksena on se että mikään ei koskaan riitä. Juoksentelu päämäärästä toiseen kuvitellen että sen takaa löytyy onni. Mutta kun opettelee pysähtymään hetkeen. Elämään tätä hetkeä, ei mennyttä, ei tulevaa...se onni löytyykin lähempää kuin arvaatkaan.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa