Keskittymishäiriö ja koulun aloitus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Äiti-ihminen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ä

"Äiti-ihminen"

Vieras
Moi! 6-v tyttömme päiväkodista tuli viestiä, että tytön keskittymiskyky ei ole paras mahdollinen. Ongelmia on siirtymätilanteissa, esim uloslähtiessä ei rupea pukemaan, vaan jututtaa muita lapsia, saattaa kesken vaatteiden laiton lähteä leikkimään. Ruokailutilanteessa ei pysy paikallaan ja välillä näyttää, ettei korvia ole olemassakaan useista puhutteluyrityksistä huolimatta.

Kognitiivisessa oppimisessa ei ole ongelmaa, päinvastoin. Oppii, ymmärtää ja hyvällä vireellä ollessaan suorittaa tehtävät tosi helposti ja sujuvasti. Mutta väsyy myös äkkiä, eikä jaksa tehdä tehtäviään loppuun. Myös sosiaalisissa taidoissa on parantamisen varaa, eli leikkii parhaan kaverinsa kanssa tosi hyvin, mutta ei osaa leikkiä ryhmässä. Välillä valittelee kuitenkin kotona, että ei ole leikkikaveria.

Nyt päätettiin tehostetun tuen tarpeesta ja nyt joku aikuinen avittaa tyttöä päivän kulussa ja ohjaa tilanteesta toiseen. Puhuttiin myös koulukypsyydestä, mutta oppilashuoltoryhmässä olivat sitä mieltä, että kouluun haetaan ja pienluokalle. Eivät uskoneet, että mitään diagnoosia saataisiin, mutta pyysin kuitenkin lasten neurologille lähetettä neuvolasta, jotta saataisiin asioihin selvyyttä ja enemmän apua.

Mites muilla keskittymishäiriöisillä on kouluelämä ja muukin sosiaalinen elämä mennyt, mitä on ollu suurimpia vaikeuksia ja minkälaista apua olette saaneet? Mistä on eniten ollut apua? kokemuksia pienluokasta?
 
Meillä poika käy toista luokkaa erityisluokalla ja pelkästään on positiivista sanottavaa koulunkäynnistä. 2 opettajaa ja avustaja 10:llä oppilaalla. Asioihin, epäkohtiin yms puututaan välittömästi ja ne tietysti myös tulevat ilmi helpommin kun aikuisia on niin monta. 3lk eteenpäin kaikki kynnelle kykenevät siirtyvät yleisopetukseen. Kunnassamme homma siis toimii loistavasti, lapset saavat tukea heti koulun alkumetreillä eivätkä pääse tipahtamaan kyydistä niin kuin perusopetuksessa luultavasti kävisi. Siellä olisivat niitä häiriköitä, kiusaajia ja kiusattuja "kuritta kasvaneita nulikoita". Saavat rauhassa kypsyä koululaisiksi ja erittäin hyvin tuloksin! Lapsemme koulussa juuri erityisluokasta tulee eniten kehuja kun lapset tervehtivät kohteliaasti, syövät ruokansa ja luokassa hiiskumaton työrauha.
 
Tyttö on hirmuisen kiltti, ei lyö, ei saa mitään agressiivisia kohtauksia ja tykkää leikkiä kaikenikäisten lasten kanssa, ja molempien sukupuolten kanssa. Saa helposti kavereita uusista paikoista, koska on rohkea ja erittäin helposti lähestyttävä sekä ulospäin suuntautunut. Siksi oudostuttaa nämä aloituksessa manitsemani heikkoudet, koska osaa en tunnista lpaseeni liittyviksi. On siis erilainen kotioloissa. Vilkas ja iloinen, mutta itsetunto on herkkä. Tuosta kiusaamishommasta olen kuullut monta stooria, osassa kouluja tuntuu olevan tosi hyvä ilmapiiri ja pienluokan oppilaat otetaan mukaan yhteisiin hommiin. Osassa taas pienluokkalaiset muodostavat oman, tiiviin yhteisönsä. Pelottaa, mutta tavalliseen luokkaan meno vielä enemmän.
 
Jos hänelle kerran annetaan ohjaaja niin ehdottaisin kyllä normaaliluokkaa, joka tapauksessa hänet sinne siirretään äkkiä, jos tehtävät sujuvat, oh jaaja psytyy kyllä normaaliluokassa ihan mainiosti tarttumaan käytöshäiriöihin heti. Itse olen koulunkäynninohjaaja ja täällä jopa diagnosoidut käytöshäiriöt alottavat normi luokassa, monella on kehotus henkilökohtaiseen ohjaajaan, mutta ilman vanhempien erittäin kovaa työtä hekään eivät ohjaajaa saa, tiukkaa nykyaikana.
 
Mulla 5,5vuotias poika joka on vilkas, huono siirtymään tehtävistä toisiin, hyväsydäminen mutta kömpelö sosiaalisissa tilanteissa. Tosi hyvin tekee matemaattisia tehtäviä ja tykkää opetella kirjaimia, mutta ei malta kauaa sitten keskittyä.
Tällä hetkellä odotetaan aikaa puhe- ja toimintaterapeutin tapaamiseen. Lähinnä halutaan mustaa valkoiselle jos jotain on, että osaavat sitten koulussa neuvoa oikein. Lapselle ei voi antaa pitkiä ohjeita vaan kaikki pitää typistää, muuten lapsi unohtaa ja mahdollisesti vielä hämmentyy jos muut tekee ja menee ja hän ei ymmärtänyt mitä pitikään.
Jos on minuun tullut, niin koulu menee hyvin mutta sanallisissa tehtävissä tulee hankaluuksia. Oppimalla omat ongelmat ja pätkimällä myös pitemmät tehtävät auttaa, mutta sitä ei voi vielä ala-koululaiselta oikein odottaa ja siihen toivoisin itse, että opettaja olisi sellainen, että ymmärtää ja on pitkähermoinen.
Pienluokka ei ole mikään erityisluokka jolla on syrjäytyneitä kiusaajia, itsekin olen yläasteella sellaisella ollut ja pelkkää hyvää sanottavaa.
 
Mites koulumatkat? Kuinka lapsi oppii kulkemaan koulumatkan niin, että ehtiikin sinne kouluun? Entäs sitten heräämään ja lähtemään sinne kouluun? Kun ne hoksottimet toimii niin hitaasti ja saa kymmenen kertaa pyytää pukemaanm vessaan, hampaanpesuun jne... Mua hermostuttaa jo valmiiksi, ettei aamu-ja iltapäivätoimintaa saada ja jomman kumman vanhemmista pitää jäädä töistä pois...
 

Yhteistyössä