Nyt tulee pitkä vuodatus, mutta pakko saada näitä ajatuksia purettua saman kokeineiden kanssa... Aikaisemmin tänne kirjottelinkin, eli sain alkuraskauden spontaanin keskenmenon rv 6 ja kaikki tuli itsestään ulos. 1,5 vkoa tämän jälkeen veriarvon hcg oli alle 1 ja tästä reilun viikon päästä sain mielestäni suht selkeän ovisplussan. Viikko tästä eli 3,5 vkoa km:sta sain r-testillä hailakan haamun, joka vaihtui sitten negaksi muutaman päivän päästä. R-oireita oli jonkin verran ja ne lopahtivat taas yhdessä yössä ja verinen vuoto seurasi heti ja siis testi nyt nega. Oliko kyseessä ns. kemiallinen raskaus? Ehdin tietysti jo haaveilemaan uudesta raskaudesta ja nyt olo on aivan kamala, taas jälleen kerran. Positiivista on se, että nyt reilun neljän vkon jälkeen km:stä kuukautiset alkoivat, mutta pelko tulevista keskenmenoista kalvaa mieltä. Vuoto on ollut hyvin runsasta ja on ollut myös kovia mahakipuja. En kestäisi enää yhtään pettymystä tähän perään.. Voisiko tämä keimiallinen km johtua, ettei kropan hormonit olleet vielä palautuneet edellisestä km:stä? Pelkään myös että mulla on joku hormonaalinen vika. Keltarauhashormoniarvot mitattiin ennen ensimmäistä km ja ne olivat ok. Olen kuitenkin kärsinyt muutaman pvän tiputteluvuodosta ennen kuukautisia ja melkein vuoden. Yksi onnistunut raskaus on 10/05 ja silloin ei mitään tiputteluja ollut ja raskaus alkoi suht helposti. Voisikohan näiden km syinä olla kuitenkin alhainen keltarauhasarvo? Itseäni usean kierron tarkkailutuani on olo että keltarauhashormonin määrä on heitelllyt luteaalivaiheessa, koska esim. lämmöt ovat vaihdelleet. Kuitenkaan Teroista ei ollut tiputteluun aikanaan apua. Uskallankohan yrittää seuraavaan kiertoon luomuna vai pitäisikö vaatia esim. Lugeja avuksi? En kestä ajatusta että uusi raskaus päättyy jälleen näin :'( .