Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Kesäkuun kullanmurut 2015 **Toukokuu**
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE=""*Pihla*", post: 30839752"]</p><p>Näin yösyöttöjen lomassa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /></p><p></p><p>Malsa, :hug: Muistan tuon tunteen. Mulla ainakin tämä valvominenkin on helpottanut, kun vauva on ulkopuolella. Itse asiassa nytkin pikkukaveri jo simahti tuohon rinnanpäälle, mutta mua ei nukuta. Muuten olen syöttövälit vedellyt ihan umpiunessa. Toivotaan, että saat pian nukutuksi kunnolla. Tuo unettomuus tosiaan raastaa ja repii. </p><p></p><p>Miiula, mä olen kanssa molemmilla kerroilla pelännyt sitä puudutetta. Just kun olen kuullut, että voi nousta keuhkoihin. Kammottava ajatus! Täällä meillä ainakin ennen sektiota otetaan verikoe, vaihdetaan sairaalavaatteet, laitetaan kanyyli (mulla on toinen kämmenselkä rystysiä myöten musta, kun eivät saaneetkaan kanyyliä siihen suoneen, mihin ensin yrittivät), katetri ja tukisukat (seksikkäät... <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" />). Kahdeksalta aamulla lähtivät kärräämään leikkaussaliin, siellä kaikki esitteli itsensä, ennenkuin alkoivat laittelemaan piuhoja ja lätkiä paikoilleen. Täällä oli tosi rento meno ja vitsiä heittivät, mikä oli tosi kiva, kun itseä jännitti ja hermostutti <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> vaikka mulla ei synnytyskipuja ollutkaan, niin se puudute oli ihan taivas! Niin kipeä olen ollut viikkokausia, että tuntui mahtavalta, kun kivut hävisi ja lämmin tunne levisi kroppaan. Kannattaa sanoa, jos pelkää, että puudute nouseen liian ylös. Mulla ne tarkkaili koko ajan, mihin asti se nousee ja sain happimaskin, että on helpompi hengittää. Joku setähän siinä kyselikin usein, että onko hyvä hengittää ja mikä on vointi. Mulla ei puudute liian ylös noussut tälläkään kertaa, vaikka alkuun hengittäminen olikin vähän raskasta. Mutta luulen, että se johtui siitä, kun aika pitkään piti maata selällään ja vauva oli vielä sisuksissa ja painoi siellä ikävästi. Kun oli puudutettu, niin sittenhän ne levitteli sen "sermin" eteen, ettei itse näe leikkausta (ja täällä ei kyllä ainakaan leikkaussalin lampun kauttakaan näe yhtään mitään, vaikka sellaistakin olen joskus lukenut...). Hoitaja kertoi, kun homma alkoi, mutta mä en tuntenut siinä vaiheessa yhtään mitään. Sitten, kun vauvaa kaiveltiin pihalle, tuntui sellainen nykiminen. Poika tosiaan tuotiin heti näytille ja kun oli käyty vähän putsaamassa ja kapaloimassa, niin siinä se pötkötteli mun rinnalla leikkauspöydällä aika pitkään. Voin sanoa, että siinä kohtaa koki operaatio unohtui <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> kun vauva lähti miehen ja kätilön mukaan, niin vähän pitkäveteistähän siinä oli makoilla ja yritin olla kuulematta, mitä siellä sermin toisella puolella puhutaan, kun en siitä niin hyvin päässyt kartalle ja jotkut yksittäiset lausahdukset kieltämättä kuulosti vähän pelottavilta. Mieshoitaja välillä jututti mua ja seikkaili tietokoneella jossain fitnestukun sivuilla ja siihen yritin keskittyä itsekin <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> että melko rento meininki... <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> leikkausen jälkeen lääkäri kävi heräämössä kertomassa, että kaikki meni hyvin, verta menetin 200-300ml (ei ne osanneet päättää, mutta tosi vähän kuitenkin) ja sitten selitti myös sen, ettei suositettele enempää lapsia, koska kohtu oli niin ohut ja hauras vanhan arven ympäriltä.</p><p></p><p></p><p>Jaloilleen olisi saanut nousta jo kuuden tunnin jälkeen, mutta suositus kuitenkin on, että vasta vuorokausi leikkauksesta. Mä en todellakaan olisi voinut nousta kuuden tunnin jälkeen, kun välillä oikein tunsin, miten joku kanyylin kautta laitettava lääke humahti päähän. Että jos olisin pystyssä ollut, niin en olisi ollut kauaa <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> tosi hyvin siellä lääkitään ja eka päivä meneekin vähän pöllyissä. Eniten kipua mulle aiheutti se suolistossa kiertävä ilmamäärä. Siihen annettiin primperania, mikä sai mulla sydämen hakkaamaan ja kädet tärisemään. Onneksi yksi hoitsu toi sitten cuplatonia, mikä toimi paremmin. Jaloilleni mä olen noussut tosiaan vasta silloin vuorokauden päästä. Hoitaja auttaa ylös sängystä ja suihkuun. Melkoista mummoköpöttelyähän se alkuun on. Hakaset kiristää, mulla heitti sen verran päässä, että kävin suihkussa istuallani (onneksi niissä on penkit!). Ensimmäisenä päivänä se liikkeelle lähteminen on kieltämättä oma haasteensa ja mulla myös pissaaminen on ollut vähän hankalaa pari ekaa kertaa katetrin poiston jälkeen. Mutta kun ei hätäillyt, niin kyllä se pissakin tuli, vaikka vähän aikaa ottikin. </p><p></p><p>Mä tosiaan pääsin nyt kotiin 2 vuorokauden jälkeen, viimeksi 3 vuorokauden. Autolle köpöttelin ihan omin jaloin. Ei se sen hitaampaa ollut kuin loppuraskaudestakaan. Autoonkin pääsin yllättävän ketterästi. Mieskin ihmetteli <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> mähän halusin luopua vahvoista kipulääkkeistä jo 1,5vrk sektion jälkeen, kun halusin oman pääni takaisin. Sen jälkeen olen syönyt kolme kertaa päivässä 1g panadolia ja 600mg buranaa. Tosin eilen saatoin unohtaa ottaa lääkkeet päivällä... Jälkisupistukset oli kyllä pari päivää tosi tuskaisia, mikä yllätti, kun ensimmäiseltä kierrokselta en muista niitä ollenkaan! Mutta siis eilenhän tosiaan oltiin jo omalla pihalla, missä hiljakseen köpöttelin menemään ja välillä istuskelin. Vauvan hoito sujuu haavan kanssa ihan hyvin, samoin nukkuminen (kun malttaisi <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" />). En nyt ehkä vielä shoppailemaan lähtisi, vähän nuo hakaset aina kiristelee, kun lähtee liikkeelle, mutta nopeasti sekin loppuu, kun saa itsensä suoraksi ja on hetken liikkunut. Nyt tässä makoillessa en tunne koko haavan olemassaoloa. Kyljen kääntäminen ei tietenkään käy kovin rivakasti, mutta helpommin kuin loppuraskaudesta. Ja joka päivä helpottaa. Suoraan sanottuna minusta tuntuu välillä tosi typerältä laittaa muut tekemään asioita mun puolesta, mutta tottahan se on, että pitää muistaa levätä. Sektio on kuitenkin leikkaus. Ensi viikolla saan hakaset pois ja toivon, että kiristelyt loppuu taas siihen. Jospa sitä sitten uskaltaisi jo lähteä pienelle kävelylle <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> mulla on olo ollut sektion jälkeen helpompi kuin loppuraskaudesta, kun ei kaiken aikaa supistele ja jomottele ja vihlo ja pissata... Mun molemmat sektiokokemukset on olleet ihan positiivisia, vaikka olenkin niitä etukäteen jännittänyt ja ollut varma, että vähintään meinaan vuotaa kuiviin siellä leikkauspöydällä.. Ei ole kummallakaan kerralla ollut lähelläkään <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> </p><p></p><p>Se, mitä kannattaa tehdä ennen sektiota, on lopettaa googlaaminen <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> mä myös tällä kertaa fuskasin sen verran, että join aamulla puoli lasillista vettä, vaikka ei olisi saanut. Ekalla kerralla se janon tunne oli niin ahdistava. Nyt sitä ei tullut, kun oli juonut edes vähän. Ja sektion jälkeen kannattaa rohkeasti pyytää kipulääkettä, jos yhtään tuntuu sellaiselta. Mä sain lääkettä myös tutinaan, kun heräämössä tärisytti leikkauksen jälkeen (se muuten humahti päähän! Mutta tärinä loppui!). </p><p></p><p>Ja olo tosiaan oli jo torstaina sen verran hyvä, että halusin kotiin (tiistaina siis leikattiin) <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> olen joitain pätkiä ollut jo lasten ja eläinten kanssa keskenäänkin, kun mies oli eilisen vielä töissä ja on käynyt kaupassa jne. Muistaa vaan olla vielä varovainen liikkeissään. Sen tuntee nahoissaan, jos nousee ylös liian varomattomasti ja etenkin usemman tunnin makoilun jälkeen tuo alamaha tuntuu jännästi jäykältä. Rajumpi nauraminen tuntuu vatsalihaksissa siltä kuin olisi vetänyt kovemmankin treenin. Että onhan tuo leikkausalue vielä aika arka, mutta ei se vuodepotilaaksi tee <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> turhaa sanoa, että älä jännitä, hyvin se menee, jos sektioon päädyt. Kyllä sitä jännittää, vaikka kuka sanoisi mitä. Sanon kuitenkin; hyvin se menee <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> jos on jotain, mitä jäi kertomatta, niin kysy <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> mulla ei muuten iskenyt mitään turvotuksiakaan sektion jälkeen. Varmaan tuossa mahassa jotain turvotuksia on, paha sanoa, kun on tuollainen löysä reppu <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> mutta käsiin tai jalkoihin ei tullut mitään ja sormukset meni sormeen heti, kun tulin kotiin. </p><p></p><p>Meidän vauva vetelee pitkiä unia. Nyt on syönyt 20.30, 22.30, 3.45 ja jospa nyt nukkuisi siihen saakka, että tyttö herää <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> annan kyllä surutta lisämaitoa, etenkin yöaikaan. Jos annan pelkkää korviketta, tuo saattaa vetää 50ml kerralla... Imetyksen jälkeen ei eilen halunnut korviketta ollenkaan, mutta oli tosiaan nälkäinen jo parin tunnin päästä. Ja mä myönnän olevani niin mukavuudenhaluinen ja haluavani nukkua univelkoja pois, että surutta olen yöllä antanut korviketta. Imetykseen panostan enemmän päiväsaikaan, jolloin tuo saattaakin roikkua tissillä tunninkin. Korvikkeen antamiseen ja vaipanvaihtoon menee sellainen 10 minuuttia, joten se tuntuu öisin paremmalta. Etenkin, kun olo tisseissä ei ole mitenkään tukala vielä ja maito ei ole kunnolla noussut. Jos nousee kunnolla, niin onhan ne tissit yölläkin tyhjennettävä. Mutta jos vauvakin sitten pysyy tyytyväisenä pidempään kuin tunnin-pari, niin jaksan myös imettää pidempään yöaikaan. Nyt en jaksa mitään tunnin imetystä ja 1-2 tunnin nukkumista ja taas tunnin imetystä. En, vaikka tiedän, että se edistäisi maidonnousua. Ei kyllä edistä kenenkään hyvinvointia, jos en saa nukutuksi.</p><p></p><p>Nyt takaisin nukkumaan! Tuo rinnalla tuhiseva vauva vaan on niin liikuttava <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE=""*Pihla*", post: 30839752"] Näin yösyöttöjen lomassa :D Malsa, :hug: Muistan tuon tunteen. Mulla ainakin tämä valvominenkin on helpottanut, kun vauva on ulkopuolella. Itse asiassa nytkin pikkukaveri jo simahti tuohon rinnanpäälle, mutta mua ei nukuta. Muuten olen syöttövälit vedellyt ihan umpiunessa. Toivotaan, että saat pian nukutuksi kunnolla. Tuo unettomuus tosiaan raastaa ja repii. Miiula, mä olen kanssa molemmilla kerroilla pelännyt sitä puudutetta. Just kun olen kuullut, että voi nousta keuhkoihin. Kammottava ajatus! Täällä meillä ainakin ennen sektiota otetaan verikoe, vaihdetaan sairaalavaatteet, laitetaan kanyyli (mulla on toinen kämmenselkä rystysiä myöten musta, kun eivät saaneetkaan kanyyliä siihen suoneen, mihin ensin yrittivät), katetri ja tukisukat (seksikkäät... :D). Kahdeksalta aamulla lähtivät kärräämään leikkaussaliin, siellä kaikki esitteli itsensä, ennenkuin alkoivat laittelemaan piuhoja ja lätkiä paikoilleen. Täällä oli tosi rento meno ja vitsiä heittivät, mikä oli tosi kiva, kun itseä jännitti ja hermostutti :) vaikka mulla ei synnytyskipuja ollutkaan, niin se puudute oli ihan taivas! Niin kipeä olen ollut viikkokausia, että tuntui mahtavalta, kun kivut hävisi ja lämmin tunne levisi kroppaan. Kannattaa sanoa, jos pelkää, että puudute nouseen liian ylös. Mulla ne tarkkaili koko ajan, mihin asti se nousee ja sain happimaskin, että on helpompi hengittää. Joku setähän siinä kyselikin usein, että onko hyvä hengittää ja mikä on vointi. Mulla ei puudute liian ylös noussut tälläkään kertaa, vaikka alkuun hengittäminen olikin vähän raskasta. Mutta luulen, että se johtui siitä, kun aika pitkään piti maata selällään ja vauva oli vielä sisuksissa ja painoi siellä ikävästi. Kun oli puudutettu, niin sittenhän ne levitteli sen "sermin" eteen, ettei itse näe leikkausta (ja täällä ei kyllä ainakaan leikkaussalin lampun kauttakaan näe yhtään mitään, vaikka sellaistakin olen joskus lukenut...). Hoitaja kertoi, kun homma alkoi, mutta mä en tuntenut siinä vaiheessa yhtään mitään. Sitten, kun vauvaa kaiveltiin pihalle, tuntui sellainen nykiminen. Poika tosiaan tuotiin heti näytille ja kun oli käyty vähän putsaamassa ja kapaloimassa, niin siinä se pötkötteli mun rinnalla leikkauspöydällä aika pitkään. Voin sanoa, että siinä kohtaa koki operaatio unohtui :) kun vauva lähti miehen ja kätilön mukaan, niin vähän pitkäveteistähän siinä oli makoilla ja yritin olla kuulematta, mitä siellä sermin toisella puolella puhutaan, kun en siitä niin hyvin päässyt kartalle ja jotkut yksittäiset lausahdukset kieltämättä kuulosti vähän pelottavilta. Mieshoitaja välillä jututti mua ja seikkaili tietokoneella jossain fitnestukun sivuilla ja siihen yritin keskittyä itsekin :D että melko rento meininki... :D leikkausen jälkeen lääkäri kävi heräämössä kertomassa, että kaikki meni hyvin, verta menetin 200-300ml (ei ne osanneet päättää, mutta tosi vähän kuitenkin) ja sitten selitti myös sen, ettei suositettele enempää lapsia, koska kohtu oli niin ohut ja hauras vanhan arven ympäriltä. Jaloilleen olisi saanut nousta jo kuuden tunnin jälkeen, mutta suositus kuitenkin on, että vasta vuorokausi leikkauksesta. Mä en todellakaan olisi voinut nousta kuuden tunnin jälkeen, kun välillä oikein tunsin, miten joku kanyylin kautta laitettava lääke humahti päähän. Että jos olisin pystyssä ollut, niin en olisi ollut kauaa :D tosi hyvin siellä lääkitään ja eka päivä meneekin vähän pöllyissä. Eniten kipua mulle aiheutti se suolistossa kiertävä ilmamäärä. Siihen annettiin primperania, mikä sai mulla sydämen hakkaamaan ja kädet tärisemään. Onneksi yksi hoitsu toi sitten cuplatonia, mikä toimi paremmin. Jaloilleni mä olen noussut tosiaan vasta silloin vuorokauden päästä. Hoitaja auttaa ylös sängystä ja suihkuun. Melkoista mummoköpöttelyähän se alkuun on. Hakaset kiristää, mulla heitti sen verran päässä, että kävin suihkussa istuallani (onneksi niissä on penkit!). Ensimmäisenä päivänä se liikkeelle lähteminen on kieltämättä oma haasteensa ja mulla myös pissaaminen on ollut vähän hankalaa pari ekaa kertaa katetrin poiston jälkeen. Mutta kun ei hätäillyt, niin kyllä se pissakin tuli, vaikka vähän aikaa ottikin. Mä tosiaan pääsin nyt kotiin 2 vuorokauden jälkeen, viimeksi 3 vuorokauden. Autolle köpöttelin ihan omin jaloin. Ei se sen hitaampaa ollut kuin loppuraskaudestakaan. Autoonkin pääsin yllättävän ketterästi. Mieskin ihmetteli :D mähän halusin luopua vahvoista kipulääkkeistä jo 1,5vrk sektion jälkeen, kun halusin oman pääni takaisin. Sen jälkeen olen syönyt kolme kertaa päivässä 1g panadolia ja 600mg buranaa. Tosin eilen saatoin unohtaa ottaa lääkkeet päivällä... Jälkisupistukset oli kyllä pari päivää tosi tuskaisia, mikä yllätti, kun ensimmäiseltä kierrokselta en muista niitä ollenkaan! Mutta siis eilenhän tosiaan oltiin jo omalla pihalla, missä hiljakseen köpöttelin menemään ja välillä istuskelin. Vauvan hoito sujuu haavan kanssa ihan hyvin, samoin nukkuminen (kun malttaisi :D). En nyt ehkä vielä shoppailemaan lähtisi, vähän nuo hakaset aina kiristelee, kun lähtee liikkeelle, mutta nopeasti sekin loppuu, kun saa itsensä suoraksi ja on hetken liikkunut. Nyt tässä makoillessa en tunne koko haavan olemassaoloa. Kyljen kääntäminen ei tietenkään käy kovin rivakasti, mutta helpommin kuin loppuraskaudesta. Ja joka päivä helpottaa. Suoraan sanottuna minusta tuntuu välillä tosi typerältä laittaa muut tekemään asioita mun puolesta, mutta tottahan se on, että pitää muistaa levätä. Sektio on kuitenkin leikkaus. Ensi viikolla saan hakaset pois ja toivon, että kiristelyt loppuu taas siihen. Jospa sitä sitten uskaltaisi jo lähteä pienelle kävelylle :) mulla on olo ollut sektion jälkeen helpompi kuin loppuraskaudesta, kun ei kaiken aikaa supistele ja jomottele ja vihlo ja pissata... Mun molemmat sektiokokemukset on olleet ihan positiivisia, vaikka olenkin niitä etukäteen jännittänyt ja ollut varma, että vähintään meinaan vuotaa kuiviin siellä leikkauspöydällä.. Ei ole kummallakaan kerralla ollut lähelläkään ;) Se, mitä kannattaa tehdä ennen sektiota, on lopettaa googlaaminen :D mä myös tällä kertaa fuskasin sen verran, että join aamulla puoli lasillista vettä, vaikka ei olisi saanut. Ekalla kerralla se janon tunne oli niin ahdistava. Nyt sitä ei tullut, kun oli juonut edes vähän. Ja sektion jälkeen kannattaa rohkeasti pyytää kipulääkettä, jos yhtään tuntuu sellaiselta. Mä sain lääkettä myös tutinaan, kun heräämössä tärisytti leikkauksen jälkeen (se muuten humahti päähän! Mutta tärinä loppui!). Ja olo tosiaan oli jo torstaina sen verran hyvä, että halusin kotiin (tiistaina siis leikattiin) :) olen joitain pätkiä ollut jo lasten ja eläinten kanssa keskenäänkin, kun mies oli eilisen vielä töissä ja on käynyt kaupassa jne. Muistaa vaan olla vielä varovainen liikkeissään. Sen tuntee nahoissaan, jos nousee ylös liian varomattomasti ja etenkin usemman tunnin makoilun jälkeen tuo alamaha tuntuu jännästi jäykältä. Rajumpi nauraminen tuntuu vatsalihaksissa siltä kuin olisi vetänyt kovemmankin treenin. Että onhan tuo leikkausalue vielä aika arka, mutta ei se vuodepotilaaksi tee :) turhaa sanoa, että älä jännitä, hyvin se menee, jos sektioon päädyt. Kyllä sitä jännittää, vaikka kuka sanoisi mitä. Sanon kuitenkin; hyvin se menee :) jos on jotain, mitä jäi kertomatta, niin kysy :) mulla ei muuten iskenyt mitään turvotuksiakaan sektion jälkeen. Varmaan tuossa mahassa jotain turvotuksia on, paha sanoa, kun on tuollainen löysä reppu :D mutta käsiin tai jalkoihin ei tullut mitään ja sormukset meni sormeen heti, kun tulin kotiin. Meidän vauva vetelee pitkiä unia. Nyt on syönyt 20.30, 22.30, 3.45 ja jospa nyt nukkuisi siihen saakka, että tyttö herää :) annan kyllä surutta lisämaitoa, etenkin yöaikaan. Jos annan pelkkää korviketta, tuo saattaa vetää 50ml kerralla... Imetyksen jälkeen ei eilen halunnut korviketta ollenkaan, mutta oli tosiaan nälkäinen jo parin tunnin päästä. Ja mä myönnän olevani niin mukavuudenhaluinen ja haluavani nukkua univelkoja pois, että surutta olen yöllä antanut korviketta. Imetykseen panostan enemmän päiväsaikaan, jolloin tuo saattaakin roikkua tissillä tunninkin. Korvikkeen antamiseen ja vaipanvaihtoon menee sellainen 10 minuuttia, joten se tuntuu öisin paremmalta. Etenkin, kun olo tisseissä ei ole mitenkään tukala vielä ja maito ei ole kunnolla noussut. Jos nousee kunnolla, niin onhan ne tissit yölläkin tyhjennettävä. Mutta jos vauvakin sitten pysyy tyytyväisenä pidempään kuin tunnin-pari, niin jaksan myös imettää pidempään yöaikaan. Nyt en jaksa mitään tunnin imetystä ja 1-2 tunnin nukkumista ja taas tunnin imetystä. En, vaikka tiedän, että se edistäisi maidonnousua. Ei kyllä edistä kenenkään hyvinvointia, jos en saa nukutuksi. Nyt takaisin nukkumaan! Tuo rinnalla tuhiseva vauva vaan on niin liikuttava :) [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ISÄ?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Mamuille maksetaan suomen kielen opiskelusta 1600 kuussa
Tänään 12:28
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Suomen vasemmisto pelaa aina Puten pelikirjan mukaan
Tänään 11:12
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Saksan demarit ovat valmiita antamaan Ukrainan Putinille
Tänään 11:07
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
4.
”Koulumme ovat täynnä tönimistä, potkimista, vaatteiden repimistä ja varastamista”
Tänään 10:52
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Lähtösanoissaan Kimmo Kiljunen (SDP) lainasi äärimmäistä vasemmistolaista Vladimir Iljitš Leniniä
Tänään 10:34
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Helsingin Sanomat löysi Tampereelta vasemmiston joka haluaa tehdä vallankumouksen
Tänään 10:26
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Moi! Mä olen paula, olen alkoholisti kysy vastaan
Tänään 04:44
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Luetteko koskaan seurakuntalaista?
Eilen 23:56
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
"Helsinkiläinen koulu jakoi äidinkielen tunnilla härskin seksikirjan oppilaille luettavaksi – ”Hinkkausseksiä”, ”Kuinka k****n saa syvälle suuhun”"
Started by vierailija
Maanantai klo 15:28
Luettu: 1K
Aihe vapaa
2.
Banaania kurkkuun ja porkkanaa peppuun – Miksi koulu tyrkyttää tällaista saastaa 12-vuotiaille?
Started by vierailija
Torstai klo 09:53
Luettu: 962
Aihe vapaa
3.
Relaatio 1071
Started by vierailija
Tiistai klo 12:45
Luettu: 944
Aihe vapaa
4.
Suomessako ei korruptiota? Opetushallitus tilaa kieltenopetusta käsittelevän selvityksen RKP-taustaiselta ajatushautomolta, ja yllätys yllätys...
Started by vierailija
Sunnuntai klo 23:37
Luettu: 800
Aihe vapaa
5.
Kauppalehti: Pääkirjoitus - OrpoPurran arvonlisäverojen nosto on osoittautumassa virheeksi
Started by vierailija
Sunnuntai klo 22:58
Luettu: 671
Aihe vapaa
6.
”Ilkeät kielet kertovat, ettei Sanna Marin muun muassa tervehtinyt loppuaikoinaan kollegoitaan eduskunnassa.” -No nehän on rehellisiä, ei ilkeitä!
Started by vierailija
Maanantai klo 11:57
Luettu: 582
Aihe vapaa
7.
Miksi Euroopan pitäisi rahoittaa Ukrainan sotimista?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 10:16
Luettu: 522
Aihe vapaa
8.
Yhteys poliisiin tai lääkärille? Sillä vastuunkantajana on ikävä tehtävä: Tuntemani iäkäs autoilija on vaaraksi liikenteessä itselle ja monille muille
Started by vierailija
Sunnuntai klo 20:25
Luettu: 504
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Tässä on teille siitä geenimuunnellun maissin tuottamasta
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Tappava Ebola on levinnyt jo Saksaan asti
Latest: vierailija
4 min sitten
Aihe vapaa
3.
K/B-komposti
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
4.
Miksi uskontoja ja kulttuureita EI SAISI pitää eriarvoisina?
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
5.
Helsingin Sanomat löysi Tampereelta vasemmiston joka haluaa tehdä vallankumouksen
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
6.
Mamuille maksetaan suomen kielen opiskelusta 1600 kuussa
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
7.
Viedään metsätalouski maaseudulta, muuta ei enää sit olekaan
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
8.
Läiskäekseema, kolikkoihottuma
Latest: vierailija
23 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Kesäkuun kullanmurut 2015 **Toukokuu**
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu
