Heh, tää oli ihan niinkuin mun suusta =) Meillä se olin minä joka väenvängällä kolmannen muksun halusin, joten parempi siitä olla miehelle kitisemättä, mutta välillä mietin olikohan tässä mitään järkeä... Tuolla ajatuksella ei todellisuudessa ole mitään tekemistä syntyvän vauvan kanssa. Se on vaan se hetki, kun kihahtaa yli ja tuntuu ettei jaksais yhtään mitään ylimmräistä :headwall: Sannikki, sun täytyy sanoa miehellesi, ettei tuommoiset puheet ole "ketään vastaan" vaan omaa pahaa oloa :hug: Pahinta mitä itse olen "aiheesta" suustani päästäny oli, kun laitoin tyttöjä 2-ja 4-v nukkumaan, isompi kysyi, et miksi meille tulee vauva? Vastasin, et en tiedä, kun teissä kahdessakin on ihan tarpeeksi hommaa :ashamed::ashamed: Olin itsekkin ihan uuvuksissa ja kiukkunen kun kaikki oli hankalaa, seliseli... Kyllä kadutti heti, onneksi ovat pieniä eivätkä ymmärtäneet. Mun rakkaat :heart:tvälillä on ollu tunne et oliko tää nyt järkevää ja oishan noi 2 lasta riittäny. mut sitte kuitenki tuun siihen tulokseen että ehdottomasti tää oli oikee päätös.
Jessi: Mä oon miettiny tota mun masua, et voiskohan noi sisuskalut olla jotenkin "erijärjestyksessä" kuin aiemmisssa raskauksissa. Mä en kykene oleen selin enää lainkaan ja aiemmin olen voinut vielä loppuviikoillakin...
Mulla esikoinen oli 50cm ja 3470g, kakkonen 52cm ja 4080g. Mä olin varannu kakkoselle kotiutumisvaatteeksi vpun bodyn 50cm ja vsin bodyn 56cm. Vaaleenpunasessa nakinkuoressa kotiutui Nyt en vielä tiedä mihin varautus.
Riksumi
Ps. teretulemast uusille ja Kurkkunaamiolle onnittelut hienoista ultrakuulumisista.