Heipat kaikille pitkästä aikaa! Vihdoinkin sain kirittyä (eli siis luettua) missä mennään. On ollu niin hienot ilmat pihahommiin viimiset kolme viikkoa, että en kertakaikkiaan oo raaskinut istus sisällä koneen ääressä. Nyt on ulkona kova tuuli ja sen vuoksi vähän kylmempi ni aattelin että nyt täytyy kyllä kirjottaa jo jotain. Eilisen päivän ja illan aikana sain luettua toukokuussa ilmestyneet 18 sivua tekstiä!! Pikku urakka oli, mutta oli pakko lukea, jotta tietää missä mennään.
Mulla oli tänään kolmas ja samalla siis viimeinen lääkärineuvola. Katsottiin normisti kohdunsuun tilanne, ei muutosta tapahtunut. Sitte arvioitiin vauvan kokoa ja lääkäri totesi että pikkuinen vauva on tulossa. Asteikolla pieni/siro, keskikokoinen ja iso vauva kallistui siis pikkuisen ja keskikokoisen puoleen... ja "tutki" myös lantion kokoa, niin hyvin pitäisi mahtua tulemaan ulos. Totesi vain että kiva juttu ensi synnyttäjälle että on tulossa pienikoinen, ei siis ollut mitenkään huolissaan että olisi liian pieni tms.
Kaikki on muutenkin täällä yhä edelleen mallillaan. Ei vaivoja tai ongelmia, hyvässä kunnossa porskutetaan kohti laskettua aikaa. Tässä muut kuulumiset neuvolasta:
-painon muutos 200g/viikko, nyt yhteensä 77,2kg (lähtömitat ollut 173cm/60kg)
-paineet 126/68 ja pissa puhdas
-sf mitta jatkanut kokoajan tasaisesti kasvuaan, nyt 33cm
-sykkeet oli 130-140, hyvillä vaihteluilla ja vauva liikkui vilkkaasti
- pysynyt samassa asennossa, pää alhaalla. Itse en vaan pysty hahmottamaan tuota asentoa, en tajuu miten päin se siellä liikuskelee mutta ammattilaisiin on nyt luottaminen.
Joku kyseli vauvakutsuista niin mulle tuli superyllärinä sellaiset reilu viikko sitten sunnuntaina! =) Oltiin taas kerran pihahommissa ulkona, ku aloin kattoo että mikä ihmeen naislauma se sieltä tulee, kunnes aloin tunnistaa siitä tuttuja. Oli äiti, anoppi, veljen vaimo vauvansa kanssa, miehen sisko lapsensa kanssa sekä kolme mun läheisintä ystävää. Hetken oli ihan monttu auki että mikä tää juttu oikein on, mut pikkuhiljaa alko raksuttaa että jaahas, ketä tästä kaikesta saa syyttää
Kaikilla oli mukanaan jotain herkkuja, suolaista ja makeaa. Ohjelmassa oli arvauleikki, jossa jokainen mukana olija kirjasi ylös veikkauksensa vauvan syntymäpäivästä, sukupuolesta, painosta ja pituudesta, pään koosta sekä jotain muuta erityistä. Sitten oli toisena hauskana leikkinä mun mahan ympäryksen arviointi. Oli lankakerä josta jokainen leikkasi omasta mielestään sopivan pätkän ja sitten testattiin käytännössä kuka pääsi kaikkein lähimmäksi oikeaa "vyötärön" mittaa... sai kyllä hyvät naurut kun porukoiden narunpätkät oli parhaimmillaan 170 senttisiä - ei se maha nyt ihan niin iso sentään ole
Naruista jäi myös kivat muistot ja yksi osui ihan nappiinkin. Voi sitten jälkeen päin mittailla että tämänkö kokoinen se oikeesti silloin oli. Arvauslista on kiva kanssa kaivaa esiin kun vauva on syntynyt - kuka on päässyt lähimmäksi ja meneekö jollain arvaukset ihan nappiin... jännityksellä odotan =) Kaikilla oli mukanaan myös pieni paketti vauvalle, jotka sain sitten availla. Tuli vaatteita, unilelu+toinen kova lelu, tutti+tuttinauha, vauvan lusikoita, pikku töppöset... toosi ihania juttuja ja ihana ylläri oli kyllä muutenkin!
Lähettelen täältä paljon voimia niitä tarvitseville! Osaa arvostaa omaa hyvää oloaan enemmän kun lukee kuinka muilla menee... :hug:
Sadetta ootellessa jotta uusi kylvetty nurmikko alkaisi pikkuhiljaa vihertämään! Ja ehkäpä muakin näkyis täällä sivuilla enemmän, jos ois huonommat ilmat :wave:
NASU-masu 37+2
Ainiin, lääkäriltä tuli aika koominen kommentti... kysyi että tiedänkö kumpi on tulossa ja vastasin että ei ole tietoa. Oli hetken hiljaisuus ja lääkäri totesi että sieltä saattaa tulla kumpi tahansa!
No älä!!! Fiksu heitto
(Tarkotti varmaan että hänelläkään ei ole veikkausta/"faktaa" suuntaan tai toiseen, mutta kuullosti vaan niin hullulta siinä tilanteessa
)
