Ihana kesäpäivä!
Pienin on unilla, esikoinen haettu eskarista keskimmäisen kanssa leikkimään. Join juuri päiväteet ja lueskelin lehteä, omaa aikaa!! Kahden pienen kanssa tällaista luksusta ei ollut juurikaan, ja esikoisen kanssa en osannut vielä nauttia näin paljon omasta ajasta.
Iltahuudoista / koliikista: meillähän isommilla lapsilla oli koliikkista huutoa, siis n. kolmisen tuntia putkeen huusivat iltaisin ja keskimmäinen huusi lisäksi pari viikkoa käytännössä koko ajan hereillä ollessaan. Olen kyllä kuullut pahemmastakin, että vauva huutaa pari kuukautta käytännössä koko ajan. Rankkaa! Esikoisen kanssa tuo kolmen tunnin huutelukin oli henkisesti rankkaa, kun kuitenkin pelotti, että mitä jos jokin on vialla. Tämä vauva huutelee selvästi vatsakipuja. Paukutteluja ennen / jälkeen itkee, röyhtäisee tosi huonosti, joten ilmaa kertyy vatsaan paljon. Maito myös nousee ylös. Saatiin ohjeeksi vain pitää syöttöjen jälkeen ainakin 20min kohoasennossa... olen huomannut, että meillä tiheämmin syöttäminenkin auttaa, nimittäin jos syö kerralla tosi paljon, todennäköisesti osa tulee kaaressa ulos vähän ajan päästä ja lisäksi raukka nieleskelee kurkkuun nousevaa maitoa takaisin. Myös tällöin itkee, etenkin iltaisin. Koholla pitäminen helpottaa, joten sylissä pidetään paljon ja sitten sitterissä. Tämä lapsi viihtyy myös keskimmäisen lahjaksi saamassa "koliikki-keinussa", siis selvästi helpottaa oloa joskus se keinutus ja auttaa nukahtamaan. Mahanväänteet ovat 1kk iästä jo vähän helpottaneet kyllä. Enkä tosiaan osaa ajatella, mikä on normaalia tuossa maidon takaisinvirtaamisessa ja nieleskelyssä ja mikä ei... selvästi se kuitenkin lasta häiritsee, mutta öisin tuota nieleskelyä toisaalta ei oikeastaan ole. Joskus, etenkin päivällä, tyttö heräilee uniltaan kärttyisesti huutamaan, siis kesken unien. Mahalleen kääntäminen auttaa, eli vatsa lienee kipeä sitten. Meillä kaikki lapset ovat itkeneet unissaan, ja unenlaatu tuntuu usein heikolta. Esikoinen nukkui tämän vuoksi vain mahallaan ja liikkuvissa vaunuissa. Joskus mietin, missä se normaalin raja menee ja milloin lapsi pitäisi viedä lääkäriin, että missä on vika. Itkevätkö teidän muksut unissaan/ heräilevätkö itkemään?
Mites
Barbamaman vauva, muistelen, että teilläkin oli isommilla ollut itkuisuutta?
Mupelon ja
Sandrastiinan vaavit ovat tosiaan isoja
Meidän tyttö oli 7-viikkoisena 53,5cm 4,5kg. Mun mielestä pieni, kun ottaa huomioon, että keskimmäinen oli syntyessääön 53cm ja 4,2kg... En tiedä, kasvaako tämä vauva sydänvian vuoksi vähän siskojaan hitaammin vai muuten vain. Neuvolan mukaan kasvu on hyvää kuitenkin, ettei oo syytä olla huolissaan.
Omista kiloista: varmaan 1,5 kuukaudessa tipahti painosta paria kiloa lukuunottamatta kaikki pois. Nuo pari kiloa eivät taida lähteä... ja lisäksi vatsa on mulla edelleen pehmeä löllykkä. Mulla ei oo vatsalihakset palautuneet kahden ekan raskauden jälkeenkään, joten eivät nytkään palaudu, oletan... Navan molemmin puolin ei oo lihaksia, vaan sellainen aukko pitkien lihasten välissä
Että en tiedä, miten vatsalihastreenikään auttaisi.
Meillä tytöllä on tuuhea tukka, siis syntyi peikkotyttönä. Nyt juttelee kovasti ja ilmeilee, hymyt ovat tietenkin niin valloittavia kuin äidistä oman lapsen hymyt vain voivat olla! Lattialla on tuon pulauttelun tai enemmänkin nieleskelyn vuoksi pidetty varmaan liian vähän... Tyttö tykkää selvästi kylpemisestä, se rauhoittaa, vaikka ois itkuinenkin. Öisin syö yleensä pari kertaa, illalla nukahdettuaan nukkuu pisimmän pätkän, joka oli viime yönä 5 tuntia.
M_L_R: tervetuloa! Meilläkin mies oli kotona elokuun alkuun asti, ihanaa oli lomailla koko perheen kanssa ja tutustua uuteen perheenjäseneen.
Hemutus: meilläkin neiti joskus iltaisin temppuilee rinnalla. Veikkaan, että suuttuu tosiaan siihen, ettei maitoa tule niin nopsaan/paljon kuin haluaisin. Rinnanvaihto ehkä voi auttaa. Ja kyllähän se lapsi muuten oppii siihen, että jos temppuiltuaan saa pullon, että temppuilee aina saadakseen pullon, jos sitä haluaa. Ja toisaalta pullosta syöttäminenkin vähentää sitä oman maidon eritystä, jos ei pumppaa pois sen kertaisen imetyksen maitomäärää. Toisaalta taas ois kätsää, jos vauva osaisi syödä pullostakin.
Meidän tytölle kelpasi
tutti sairaalassa, mutta kotona tuli pari kertaa yökkäys tutin jälkeen ja pidin muutenkin toosi paljon rinnalla, että saisi mahdollisimman paljon maitoa. Nyt sitten tyttö ei kerta kaikkiaan huoli tuttia. Mikähän tutti ois hyvä? Se ainun ensitutti yökkäyttää satavarmasti, mutta myös pieni mam-tutti irvistyttää ja pahimmillaan tyttö oksentaa. Miten tuttia sitten harjoittelisi, kun reaktiot ovat nämä? Sitten kuitenkin ennen unta lupsuttaa omia käsiään, eli vaara on, että alkaa syödä peukkua
ja tytöllä on edessä vauvavuonna paljon tutkimuksia polilla, joissa tutti voisi rauhoittaa, jos osaisi siihen rauhoittua. No, keskimmäinen söi tuttia 4kk-1v iässä, joten on tässä vielä toivoa oppia