Kesä menee sivu suun

[Mrs Robinson]

Hoksasin tuossa juuri, että heinäkuu vetelee jo puoltaväliä ja enkä ole tehnyt mitään "kesäjuttuja"... Koko kesä menee sivu suun tässä pikku-ukon kanssa puuhastellessa, päivät menee samalla painolla, aamulla herätään, syödään aamupalaa, leikitään, päikkärit, välipala, leikkimistä, toiset päikkärit, iltaruoka, puuhastelua, iltapala ja vauva nukkuun... En ole oikein osannut tämän kanssa lähteä ulos touhuileen mitään, on tosi sylinkipeä tapaus, huuto tulee aina, kun ei ole äidin sylissä...

Eli ideoita kaipaisin, mitä voin touhustella, kesäjuttuja, 9 kk ikäisen pikku-ukon kanssa, ulkosalla siis? Ehkä tähän tunteeseen vaikuttaa sekin, että KOKO AJAN SATAA VETTÄ, ei voi käydä edes kärryttelemässä, sen kerran kun on käyty, poika huutaa puolet matkasta... omalla pihalla ollaan jonkin verran oltu viltillä, mutta ei itse jaksais siinäkään ukon kans kahdestaan tunti tolkulla nyhjätä.

Mitä te muut äidit teette vauvojen kanssa kesällä?

 

[smirgelaine]

Ööh.

9 kk on aika pieni. Huutaako istuessa rattaissa?

 

[Bishkek Drama Theater]

mutta aika pitkälti se tuota samaa oli mitä kuvasit ja jos teidän nurkilla vielä vettäkin tulee niin eväsretket puistoon tai rannalle on varmaan goodbye...
Onkos lähiseudulla mitään ns.avoimia päiväkoteja tai vauvamuskareita tai asukaspuistoja jossa vois saada ideoita ?

 

[Mrs Robinson]

Juu, alkumatka rattaissa menee ihan ok, mutta n. 15 minuutin jälkeen alkaa kiemurtelu ja parku, kädet ojossa (syliin, syliin!!). Ihan outoa, esikoinen (nyt 6-v) rakasti istua rattaissa, kärryteltiin joka päivä ja päikkäritkin yleensä nukkui kärryissä. Mutta ei kaikki vauvat siitä vissiin tykkääkkään?

Täällä ei ole oikein puistoja, muskarit sun muut alkaa syksyllä, sinne ollaan ajateltu lähteä.

Nyt vaan tuntuu niin haikeelle, että tuolla ulkona on KESÄ, joskin sateinen, eikä oikein pysty nauttiin siitä. No, kait se vaan on niin, että aika aikaansa kutakin, ensi kesänä sitten ollaan jo pihalla kaiket päivät... kait...?