Kertokaahan viisaammat..

Työkaverin ajokoira saa muutaman vuoden sisällä "lähtöpassit" kun ei enää sovellu ajamiseen.
Ja minulla haaveena Tanskandogi kunhan talo valmis.

Miten luulisitte että nämä kaksi kaverusta keskenään tulisivat toimeen?
Dogihan olisi pentu,mutta ajokoira jo iältään lähempänä 8-9 vuotta.
Eli pääsisi tämä vanhus meille kenties asumaan ettei tulisi lopullinen lähtö.

 
Tiedä nyt siitä viisaammasta mutta kuitenkin jotain räpellän tähän :D

Sitähän ei voi kukaan etukäteen tietää miten tulevat toimeen. Mutta kun toinen osapuoli on pentu, niin sanoisin että varmasti paremmat mahdollisuudet tulla toimeen keskenään, kuin silloin jos molemmat olisivat aikuisia. Tällein oon ite aatellu ja myös kaksi kertaa kokenut =)
 
tiputintti
Miksei soveltuis, riippuu ihan ajokoirasta. Pentu kyllä varmasti sopeutuu. Ja 8-9 vuotias ajokoira vielä ajaa ainakin jollain tapaa kyllä harrastuksissa, jos ei ole mitään sairautta joka sen estää.
 
Sitähän minäkin että useimmiten ainakin pärjäävät pentu ja aikuinen.
Ikinähän ei varmaksi osaa sanoa.
Tuli vain siksi mieleen kun kaksi melko erilaista rotua ja luonnetta.

Ja vaikka kuinka kamalaa onkin,sieltä mistä tulisi ei ajokoiraa harrastuspohjalla koiraa pidetä vain "työssä".
Tai miten sen sitten ilmaiseekaan oikein ymmärrettävästi.


 
Niin kyllähän se luonteestakin riippuu, et miten sujuu.
Meillä on noi koirat melkein ku yö ja päivä. Hyvin sujuu kuitenkin, mitä nyt välillä matsataan ja nahjutaan, leikillään ja ja vähemmän leikillään... Molemmat narttuja. Nuorempi tuli puolvuotiaana meille, toi toinen oli sillon 1,5-vuotias.
 
Sellanen tuli kyllä mieleen, että saattaapi jossain vaiheessa tulla tuo johtajuuskysymys esille, kun dogille (kuten kaikille roduille) iskee se uhmaikä 1 - 2 vuotiaana ja silloin saattaa myös ajokoiravanhuksen johtajan paikka olla "uhattuna", ainakin nuorempi uros saattaa sitä kokeilla jos se katsoo etta vanhempi alkaa olla jo raihnainen... Mutta ei niin käy välttämättä, varsinkaan jos koirilla pidetään aina selvä arvojärjestys.
 

Yhteistyössä