N
niina
Vieras
Miehen kanssa seurusteltu reilu vuosi, nukutaan lähes jokaikinen yö samassa asunnossa ja vietetään aika paljon muutenkin aikaa, mutta silti kummallakin on oma elämänsä ja OMA kämppänsä. JA se tässä kaihertaa.
Mies ehdotti (!! ) jo muutamia kuukausia sitten yhteenmuuttoa, no pikkuhiljaa siitä puhuimme lisää, onhan turhaa maksaa kahdesta eri asunnosta vuokraa (n. 1200 yhteensä ), kun voisimme ihan hyvin asua yhdessä ja vuokrakulut pienenisivät puolella. Kävimme katsomassakin muutamaa asuntoa, mutta eivät olleet mieleisiä joten puhuimme että muutamme miehen jo olemassa olevaan asuntoon. Olen muutaman kerran ottanut asian puheeksi, mutten enää, koska en halua kuulostaa siltä että painostaisin. Mies ei ole siis tehnyt asian eteen mitään. Puhuimme että mitkä tavarat hän vie pois ja mitkä jäävät, jotta mahdumme kaikki sinne jne. Mutta asia ei ole edennyt yhtään! Kun olen muutamaan kertaan asian ottanut esille, hän on sanonut että haluaa muuttaa ja blaa blaa, mutta mikä tässä sitten mättää?! Olen jopa alkanut epäillä haluaako tosissaan olla kanssani, vaikka sanookin että rakastaa, koska tämä asuntoasia junnaa ja junnaa.. On junnannut jo monta kuukautta!
Ollaan kuitenkin sen ikäisiä, etten aio ikuisuuksia odotella (reilu vuosi tuntuu pitkältä ajalta seurustella kuin teinit konsanaan ). Ja onhan se selkeää rahanhukkaa, kun kuitenkin lähes jokaikinen yö olemme yhdessä.
Miten tästä etenisi, ottaisiko aikalisän vai mitä. Inhottavaa kun ei tiedä mitä toinen tosiaan haluaa kun teot ja puheet ei kohtaa ollenkaan!!
Joten neuvoja mitä voisin tehdä jotta asia ratkeaisi edes johonkin suuntaan? Mielestäni painostus ei ole oikea keino, enkä halua jankuttaa kokoajan asiasta. Toisaalta, miksi aikuinen mies ei sano että ei haluakkaan, jos kerta sitä itse alunperin ehdottikin? ääh, onpa vaikeeta tää seurustelu.
Mies ehdotti (!! ) jo muutamia kuukausia sitten yhteenmuuttoa, no pikkuhiljaa siitä puhuimme lisää, onhan turhaa maksaa kahdesta eri asunnosta vuokraa (n. 1200 yhteensä ), kun voisimme ihan hyvin asua yhdessä ja vuokrakulut pienenisivät puolella. Kävimme katsomassakin muutamaa asuntoa, mutta eivät olleet mieleisiä joten puhuimme että muutamme miehen jo olemassa olevaan asuntoon. Olen muutaman kerran ottanut asian puheeksi, mutten enää, koska en halua kuulostaa siltä että painostaisin. Mies ei ole siis tehnyt asian eteen mitään. Puhuimme että mitkä tavarat hän vie pois ja mitkä jäävät, jotta mahdumme kaikki sinne jne. Mutta asia ei ole edennyt yhtään! Kun olen muutamaan kertaan asian ottanut esille, hän on sanonut että haluaa muuttaa ja blaa blaa, mutta mikä tässä sitten mättää?! Olen jopa alkanut epäillä haluaako tosissaan olla kanssani, vaikka sanookin että rakastaa, koska tämä asuntoasia junnaa ja junnaa.. On junnannut jo monta kuukautta!
Ollaan kuitenkin sen ikäisiä, etten aio ikuisuuksia odotella (reilu vuosi tuntuu pitkältä ajalta seurustella kuin teinit konsanaan ). Ja onhan se selkeää rahanhukkaa, kun kuitenkin lähes jokaikinen yö olemme yhdessä.
Miten tästä etenisi, ottaisiko aikalisän vai mitä. Inhottavaa kun ei tiedä mitä toinen tosiaan haluaa kun teot ja puheet ei kohtaa ollenkaan!!
Joten neuvoja mitä voisin tehdä jotta asia ratkeaisi edes johonkin suuntaan? Mielestäni painostus ei ole oikea keino, enkä halua jankuttaa kokoajan asiasta. Toisaalta, miksi aikuinen mies ei sano että ei haluakkaan, jos kerta sitä itse alunperin ehdottikin? ääh, onpa vaikeeta tää seurustelu.
