Kertokaa miten saan tätä kitkettyä pois(5v. lapsesta)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja LOISTOTUPSU
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

LOISTOTUPSU

Aktiivinen jäsen
29.04.2007
5 011
0
36
Yrittäny miettiä että mikä tässä on tullu kun poika pelkää yksin jäämistä, siis kulkee minun perässä koko ajan, vessaan, postin haussa, tupakilla, keittiöön ja joka paikkaan, jos en ole samassa huoneessa niin poika tulee perässä. :/ Ei ehkä pitäis hermostua mutta mua jo rasittaa kun ei vessaan voi mennä ettei poika tulis perässä, ovea ei vo laittaa kiinni kun hän alkaa huutaa hysteerisenä. :|

Olen puhunu ja puhunu ettei sillä ole mitään hätää ja sitä ei ole kukaan jättämässä mihinkää yksin. Eikä ikinä ole jäänytkään, olen tuossa pihassakin mukana kun ei itekseen siinä ole yhtään enkä ole pakottanutkaan. Päiväkodilla nyt oltiin sitä mieltä että poika on joskus jääny yksin, ja pelkää nyt sitä kun ei muuten kuulema voi tommosta tulla. Minä kun olen sata varma etten lastani ole yksin jättäny mihinkään. :(

Tää painaa mun mieltä niin hirveesti ja en tiedä kuinka sitä nyt saan loppumaan, kuitenkin jo 5v. että ei nyt ihan vauva ole että pitäis vieressä olla joka hetki. :/
 
Lapsille tule joskus noita pelkotiloja.Mun yksi lapsi oli samanlainen 5 vuotiaana,paitsi että hän pelkäs ihan kaikkea,imuria,kahvinkeitintä,silitysrautaa ym.
Se menee ohi ajallaan.Aloitat siitä että kun menet vessaan niin sanot että äiti menee nyt ja laittaa oven kiinni ja tulee kohta.Huutaa oventakana sitten minkä huutaa.Jos sitä tavallaan ruokkii niin että ottaa lapsen mukaan vessaankin niin eihän se lopu ikinä vaan pahenee.Vähän vaikee neuvoa kun ei tiedä tarkemmin,onko jatkunut pitkään,onko teillä isä kuvioissa,asuuko eri paikassa,tapaako lapsi isäänsä,jätetäänkö siellä mahdollisesti yksin tms.
 
Kuuluu asiaan, eikä mielestäni vaadi erityistä pois kitkentää. Menee taas ajan kanssa ohi. Meillä oli samoja vaiheita pojalla 4-6 vuotiaana aina silloin tällöin. Paljon vaan läheisyyttä ja yhteisiä juttuja lapsen kanssa niin siinä se sivussa menee ohi.
 
on tätä nyt jatkunu ainakin 3kk. jos ei enemmänkin. Tuo mua harmittaa kun aina kun yritän pyytää apua niin sanotaan että onko joskus jätetty yksin, tai joku jättäny :/ ei varmasti ole koskaan jätetty mihinkään yksin.

Voi olla että ruokin tätä asiaa sillä että en huudata vaan otan mukaan vessaan, postin hakuun jne. mutta sitten pelkään jos vedän vaan oven kii kylmästi niin ainakin alkaa pelkäämään että jos hän nyt jäikin yksin. :attn:
 
Mutta kun.. Pojallasi alkaa noi asiat liikkua mielessä. Meillä tuon vaiheen jälkeen (kesti useita kk.) tuli sitten kuolema-ajattelut..Entä jos äiti kuolee.. Ja Entä jos mummo kuolee jne.. Varmasti ikävaiheeseen kuuluvaa. Ainahan niistä voi keskustella, että mikä siinä pelottaa ja ettei siinä mitään pelättävää ole, jos jäisi hetkeksi yksin vaikkapa kun äiti käy roskiksella..
 
Alkuperäinen kirjoittaja kuusmiinus:
on tätä nyt jatkunu ainakin 3kk. jos ei enemmänkin. Tuo mua harmittaa kun aina kun yritän pyytää apua niin sanotaan että onko joskus jätetty yksin, tai joku jättäny :/ ei varmasti ole koskaan jätetty mihinkään yksin.

Voi olla että ruokin tätä asiaa sillä että en huudata vaan otan mukaan vessaan, postin hakuun jne. mutta sitten pelkään jos vedän vaan oven kii kylmästi niin ainakin alkaa pelkäämään että jos hän nyt jäikin yksin. :attn:

sähän voit jutella sille sen aikaa kun olet vessassa niin oven läpi jos se sitä rauhoittais..
 
Läheisyyttä ja yhteisiä juttuja kyllä on jatkuvasti kun poika on mun persuuksissa kiinni koko ajan :D Mua vaan joskus ärsyttää ihan hemmetisti kun vaikka sanon vieväni roskapussin niin mun pitää tuo poikakin odottaa mukaan tohon 2min. pussin vientiin. istuu jaskalla niin poika kattoo vastapäätä :headwall:
 
En usko että niin käy.Anna vaikka kirja käteen ja sano et katsele tuota sillä aikaa ku äiti käy vessassa ja että äiti tulee ihan kohta.
Jos lapsi huutaa kovasti niin kun tulet sieltä vessasta niin ota syliin ja sano et kato ny,täs äiti taas on eikä kadonnu mihinkään.
Ei lapsi siitä saa mitään traumoja.Ja tosiaan nuo pelkotilat kuuluu siihen lapsen normaaliin kasvuiluun,ainakin mulle neuvolassa niistä on puhuttu joka lapsen kohdalla.Toisilla se vaan on vähän voimakkaampana kun toisella eikä meillä edes kaikille lapsille ole tullut mtään pelkojuttui.
 
Onpa outoa että päiväkodissa kehtaavat tolleen mennä sanomaan, siis että lapsi olis jätetty yksin. Ei niiden kuuluis kyllä noin loukkaavia johtopäätöksiä tehdä kun syy voi olla muukin. Minä kyllä pahastuisin. Ottais kyll äpäähän kun parhaansa teet ja joku sitten vetää tollasia johtopäätöksiä. Onpa kyllä inhottavaa päiväkodin taholta. Mä kans ajattelen, että tuo on ihan vaan joku vaihe mikä menee ajan kanssa ohi. Voihan olla, että joku on vaikka kiusannu poikaa tarhassa, se tulee uniin, yöt on levottomia (unet askarruttaa vaikkei välttämtättä huudakaan yöllä sinua herättäen) ja hetkeksikin yksin jääminen pelottaa. Ei sitä tiedä, juttu voi olla ihan noinkin yksinkertainen. Tai joku telvisiosta nähty voi painaa laspen mieltä. Mulla oli jääny töllä päälle kun sieltä tuli ohjelma jostain kansanmurhasta. Siinä ehti 2v tuijotella aika ikäviä kuvia yksikseen hetken mun vaihatessa pienempää kuiviin toisessa huoneessa. Mietin, että voi hirvitys, mutat onneksi ei lapsi oo ragoinu, ehkä on niin pieni ettei tajunnu mitä näyttivät. Mutta isompi jo tajuaa ja saattaa reagoida toisin. Lapsen ajatusmaailmasta ei ihan aina tiedä.
 
Meillä tuo poika on nyt eskarissa eli 6v täytti syksyllä. Nyt hän "kokeilee rajojaan" puhumalla, että haluaisi kävellä yksin eskariin.. Käytännössä me ei uskalleta antaa vielä kävellä, vaikka muuten eskarin puolesta on ok. Poika haluaisi myös jäädä yksin kotiin kun menen n. 1-1,5h ajaksi Prismaan isoille ostoksille tai esim lääkäriin. Kahdesti on saanut olla yksin kotona. Ja hän oli just semmonen perskärpänen vielä viimekesänä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja CrystalBlue:
Alkuperäinen kirjoittaja kuusmiinus:
on tätä nyt jatkunu ainakin 3kk. jos ei enemmänkin. Tuo mua harmittaa kun aina kun yritän pyytää apua niin sanotaan että onko joskus jätetty yksin, tai joku jättäny :/ ei varmasti ole koskaan jätetty mihinkään yksin.

Voi olla että ruokin tätä asiaa sillä että en huudata vaan otan mukaan vessaan, postin hakuun jne. mutta sitten pelkään jos vedän vaan oven kii kylmästi niin ainakin alkaa pelkäämään että jos hän nyt jäikin yksin. :attn:

sähän voit jutella sille sen aikaa kun olet vessassa niin oven läpi jos se sitä rauhoittais..

Ei rauhotu, olen kyllä kokeillu. poika tulee melkein ovesta läpi ja huutaa niin että melkein lamput tippuu katosta.

Tuo naapuri on muutenkin täynnä meitä ja meidän kauheeta meteliä niin en enempää halua niitäkään suututtaa että tuota isompaa vielä huudattaisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kuusmiinus:
Alkuperäinen kirjoittaja CrystalBlue:
Alkuperäinen kirjoittaja kuusmiinus:
on tätä nyt jatkunu ainakin 3kk. jos ei enemmänkin. Tuo mua harmittaa kun aina kun yritän pyytää apua niin sanotaan että onko joskus jätetty yksin, tai joku jättäny :/ ei varmasti ole koskaan jätetty mihinkään yksin.

Voi olla että ruokin tätä asiaa sillä että en huudata vaan otan mukaan vessaan, postin hakuun jne. mutta sitten pelkään jos vedän vaan oven kii kylmästi niin ainakin alkaa pelkäämään että jos hän nyt jäikin yksin. :attn:

sähän voit jutella sille sen aikaa kun olet vessassa niin oven läpi jos se sitä rauhoittais..

Ei rauhotu, olen kyllä kokeillu. poika tulee melkein ovesta läpi ja huutaa niin että melkein lamput tippuu katosta.

Tuo naapuri on muutenkin täynnä meitä ja meidän kauheeta meteliä niin en enempää halua niitäkään suututtaa että tuota isompaa vielä huudattaisin.


Mäkin ehkä pyrkisin vahvistamaan lapset turvallisuuden tunnetta. Tulkoon sinne vessaan sitten. Paljon rakkautta, läehisyyttä ja sitä mitä nyt varmasti muutoinkin jo viljelet. Kyllä hän siitä varmasti ajanolloin kun lopulta oivaltaa, että hätäkös tässä. Voihan tästä varmaa olla yhetydessä johonkin terveydenhuolllon osaajiin jos asia kovasti mieltäsi painaa.
 
Yks päivä koitin että jos voisin yksin hakee postin, sanoin pojalle että kato ikkunasta niin näät koko ajan. Kerkesin postilaatikolle niin poika juoksee sukkasillaan perässä ja huutaa että älä äiti mene, en halua jäädä yksin :/ Joku varmaan sai tästä jonkun muun käsityksen, mua niin hävetti että ois sittenkin pitäny ottaa mukaan. :ashamed:
 
Toisilla on lyhyempi henkinen napanuora... Meillä riippakivet ovat pikkuhiljaa rohkaistuneet, olen vain ottanut sen kannan, että kyllä ne joskus haluavat olla vähän kauempanakin. Eli en usko, että jos annat ipanan todellakin olla koko ajan mukanasi asiaa ainakaan huonontaa...

Juttele ja kysele, MIKÄ huolestuttaa. Joskus voi olla niinkin pieni asia, kuin esim. huoli siitä, saako itse housut tarpeeksi nopeasti auki vessassa, ettei tule "vahinkoa" josta joku voisi suuttua tai ei luota omaan muistiinsa ja pelkää tekevänsä jotain kiellettyä.
 
minkälaisia ohjelmia poika katsoo?
minusta jopa nykyajan lasten piirretytkin on liian pelottavia. varsinkin herkille lapsille niistä tulee ahdistunut olo.
mä en oikein usko että tuon ikäiselle tulis ilman mitään syytä tuollasia pelkoja.
 

Yhteistyössä