kertokaa maalla asumisen hyviä puolia?

Siis mitä tarjottavaa siellä on pienille lapsille , sellaista mitä kaupungista ei löydy? Mikä tekee asumisesta mukavaa.

 

naapureita ei ole valittamassa

 

naapureita ei ole valittamassa

 

Ihana mennä suoraan ulos ilman että kukaan näkee, ihan sama vaikka ei oo reimoja päällä :ashamed: heh... Metsää ympärillä, helppo tehdä sinne retkiä naps vaan. Hiihtäminenkin helpompaa lapsilla, kun kaupungissa ei välttämättä ole missään mahdollista (ainakaan ihan lähellä). Hmm... no nuo ny vaan tuli mieleen.

 

LUONTO. Tila. Rauha. Puhdas ilma. Puhdas vesi. Eläimiä. Kasveja. Rento meininki. Perusturvallinen ympäristö. Edullisemmat hinnat.

 

Olen asunut useissa kaupungeissa niin Suomessa kuin ulkomaillakin ja tällä hetkellä asun maalla, eli kehä III:n ulkopuolella.

Kummassakin on puolensa ja aina olen viihtynyt sekä että. Tällä hetkellä maaseudulla, koska nautin siitä rauhasta! Ihanaa viettää aikaa omalla pihalla lasten kanssa ja ei ole naapureita ihan vieressä, mutta kuitenkin riittävän lähellä, jotta lapsilla on seuraa. Tilaa on riittävästi. Ja jotenkin tuntuu, että maalla ihmiset ovat rennompia. Jotenkin koen maaseudun turvallisemmaksi kuin kaupungin. Vaikea selittää. Hyvin henkilökohtaista, että miten asiat ottaa ja minkä kokee mukavaksi. Meille sopii tämä maalaiselämä, kun Helsinkiin pääsee sitten kuitenkin kolmessa vartissa!

 

On meillä ainakin metsää tässä ihan lähellä (ikkunastakin näkyy) ja valaistu pururata joka talvisin hiihtolatuna vaikka kaupungissa asutaan.
Lapsuuteni maalla asuin ja en kyllä näin äkkiseltään keksi mitä siellä ois parempaa tarjottavaa lapsille kuin kaupungissa.

 

Oma rauha. Lapset voi olla pihalla vapaasti on tilaa olla ja leikkiä. Luonto lähellä meillä lapset kerää innoissaan marjoja joka syksy. Ottavat eväät ja menevät tuohon talon taakse mettään retkelle.
Ei niin väliä minkä merkkiset vaatteet ja varusteet.

 

Meillä on metsää ja luontopolut ja hiihtoladut vieressä vaikka asutaan 10 minuutin matkan päässä keskustasta. no , naapureita kyllä on mutta hyviä sellaisia. Talonyhtiössä oma hyvä piha, joskin ei alasti sinne voi mennä hyppimään, mutta en koe tarvettakaan sellaiselle. reimoja ei ole ollut käytössä ikinä, eikä muitakaan muotivaatteita niin kuin ei täällä lähistön muillakaan lapsilla. Ei vakuuta vielä maalla asumisen hyvät puolet..

 

Naapurit ainakin vähän kauempana.
mustikka/puolukkametsä vieressä
Saapi kulkea omassa pihassa vaik Eevan asussa ku ei kukaan nää...
Omat marjat/omenat/potut yms omasta pihasta.
Ja ku ne naapurit on kauempana voipi metelöidä ihan rauhassa.
isossa pihassa saa jo isommanki hiihtolenkin lapsille, ei tartte lähtä pururadalle asti.
Oma pulkkamäki pihaan.

paljonhan noita hyviä puolia on eikä ne tuohonkaan lopu... =)

 

Oma rauha. Lapset voi olla pihalla vapaasti on tilaa olla ja leikkiä. Luonto lähellä meillä lapset kerää innoissaan marjoja joka syksy. Ottavat eväät ja menevät tuohon talon taakse mettään retkelle.
Ei niin väliä minkä merkkiset vaatteet ja varusteet.

Niin, mutta eikö se ole tylsää leikkiä vaan siinä omalla pihalla. Mun mielestä on ollut mukavaa käydä leikkipuistoissa joissa aina muitakin lapsia ja ohjelmaa makkaranpaistosta luontoretkiin. On kaikenlaista tapahtumaa vaikka viikon jokaiselle päivälle jos niin haluaa. Palvelut on lähellä, esim. jos lapset sairastuu, teatteria ja kirjastoja, kauppoja ja harrastuksia. On paljon mistä valita.

 

Minä pidän maaseudulla siitä, että "koko kylä kasvattaa"-lapsia. Kaupungissa esim. murrosikäisten meno on kontrolloimatonta ja siihen ei useinkaan puututa, vaikka tarvetta olisi. Jos landella tapahtuu jotakin, syyllinen yleensä tiedetäänja siihen voidaan heti tarttua.

Toivottavasti joku ymmärsi, mitä tarkoitan.

 

...jos sulla on luonto noin vieressä, et oikeastaan asu KUNNOLLA kaupungissa?

 

...jos sulla on luonto noin vieressä, et oikeastaan asu KUNNOLLA kaupungissa?

Ai helsinki ei ole kaupunki?! 10 minuuttia helsingin keskustaan on aika lyhyt matka ja luonto on todellakin tässä näin lähellä. Mä taidan vain olla niin peruskaupunkilainen että mun on vaikea nähdä maalla asumisen hyviä puolia ,kun en ole koskaan maalla asunut. Ehkäpä en sinne sopeutuisikaan enää.

 

...jos sulla on luonto noin vieressä, et oikeastaan asu KUNNOLLA kaupungissa?

Voihan sitä kaupungissa asua vaikka ei ydinkeskustassa. Meiltä pari kilsaa pyöräteitä pitkin Turun keskustaan ja silti luontoa lähellä.

 

Maalla on rajattomasti tilaa retkeilyyn, majantekoon, leijan lennätykseen, purojen rakenteluun ja jousiammuntaan. Tekemistä ja ihmettelyä riittää päivästä toiseen, kaikkina vuodenaikoina. Ja yleensä lapset ovat äitejä parempia huomaamaan mitä kaikkea ihanaa voikaan siinä pihalla, lähimetsässä ja lähitienoilla touhuta.

Kiire lakkaa oman pään sisältä, vähitellen uskaltaa itsekin rauhoittua ja rauhoittaa elämää, nähdä syvemmälle ja tarkemmin. Ei ole enää tarvetta mennä ja tulla, suhde omaan lapseen syvenee kun paistaa yhdessä tehdyllä laavulla makkaraa sateen ripsuessa lehtikattoon. Eli toiset äidit ja heidän kanssa keskustelu ei ole päivästä toiseen ja kaikissa ulkoilutilanteissa vanhemman ja omien lasten vuorovaikutuksen esteenä.

Me olemme muuttaneet maalle nimenomaan lasten takia 9 vuotta sitten. Päätöstä ei ole tarvinnut katua. Ja ainakin niillä kahdella kylällä, joilla olemme asuneet pitkään, kylä on todellakin kasvattanut, eli yhteisöllisyys sen hyvässä mielessä on tärkeää.

Piika-äiti

 

saa olla rauhassa, ei joka ikkunasta näy naapurin ikkuna. Ja saa nauttia luonnosta. Siinä kai ne parhaat minun mielestäni.

 

...jos sulla on luonto noin vieressä, et oikeastaan asu KUNNOLLA kaupungissa?

Voihan sitä kaupungissa asua vaikka ei ydinkeskustassa. Meiltä pari kilsaa pyöräteitä pitkin Turun keskustaan ja silti luontoa lähellä.

niinpä, just sitä tarkoitin. On sitä luontoa täällä helsingissäkin aika lailla joskin ei ydinkeskustassa mutta kauas ei tarvitse mennä niin asuminen voi olla väljempää. Uimarantojakin täältä löytyy vaikka kuinka, kävelymatkan päästä. Välillä tuntuu että monella on kaupunkiasumisestakin ihan väärä kuva jos ovat käyneet vain siellä ytimessä. Katson ikkunasta ulos niin ei puhettakaan mistään betoniviidakosta vaan metsää näkyy ja jalkapallokenttiä, hyviä kallioita ja seikkailu/retkipaikkoja lapsille. ja silti palvelut on lähellä. joka paikkaan pääsee helposti yleisillä ei tarvitse edes omistaa autoa välttämättä.

 

Meilä olisi ihana maaseudun rauhassa oleva talo tarjolla,jos joku haluaa vaihtaa kaupungin kiireen maaseutuidylliin

 

Kysymyksestäsi sai kyllä äkkiä sen käsityksen, että asut ihan kivierämaassa. Et maininnut luonnon läheisyydestä sanaakaan.

 

kaikkea hyvää jo sanottu, mutta tänään jsut puhuttiin anopin kaa (asuu naapurissa), ku mentiin potunnostoon, että täällä saa olla missä vaatteissa vaan, aivan sama. sitte vähän puhtaampaa ja nätimpää päälle, ku kaupunkiin lähtään. täällä saa olla oma ittensä!

 

Tosi mukavaa kun sieltä pääsee pois Osaa arvostaa taas naapureiden ja kauppojen läheisyyttä

 

niin, mä kun tykkään pukeutua ja laittautua niin menis sekin ilo sitten. Vaikka kyllä täälläkin voi mennä viemään roskat paplarit päässä ja kauppankin ihan verkkareissa, muutkin kyllä niin tekee. ja kasvimaista sun muusta pihanlaitostakaan en ole kiinnostunut tippaakaan. joten en vaihtais, tulipa tämäkin harvinaisen selväksi.