Kertokaa hyvi ja huonoja puolia jos lapset pienellä ikäerolla?

Meillä on ikäeroa melkein kaksi viikkoa yli vuosi.

Olen aika pitkälti sitä mieltä että riippuu ihan sekä vanhempien persoonasta että lasten persoonista miten helppoa tai vaikeaa pieni ikäero on. Meille alku oli todella rankka.

Silti, olen onnellinen noin pienestä ikäerosta. Ovat kasvaneet kiinni toisiinsa ja ottavat toisensa todella hyvin huomioon, huolehtivat toisistaan ja leikkivät samantasoisia leikkejä. Tässäkin tosin saattaa olla eroavaisuuksia lasten persoonien mukaan. Meillä toinen on oikea myrskynsilmä ja hurrikaani ja toinen taas rauhallinen ja järjestelmällinen :D Ilmeisesti tasapainottavat toisiaan. Olen myös kuullut että nimenomaan tyttö ja poika pienellä ikäerolla on usein ollut sellainen toimeentuleva ja toisiinsa kiintyneempi parivaljakko. Meillä siis on juurikin se tyttö ja poika.
 
Minulla kokemusta pienestä ikäerosta 1v5kk ( kahdella vanhimmalla ) ja isosta ikäerosta (kuopus ) ja jos pitäisi valita niin ehdottomasti iso ikäero!!!

Pienen ikäeron huonot puolet : Et muista kummankaan vauva-ajasta yhtään mitään
jatkuva väsymys, vaipparumba, pukemisrumba, uhmat samaan aikaan

hyvät puolet : ei ollut yhtään mustasukkaisuutta, ovat parhaimmat kaverit keskenään
 
mulla
vain hyvää sanottavaa. Tosin meillä terveet ja hyvin nukkuvat lapset. Mut meille passas tämä "kertarytinä". Mikään ei saisi mua aloittamaan koko rumbaa alusta esim viiden vuoden päästä.
 
Mikä on kaikista rankinta kahden pienen kanssa?
Meillä oli:

-Yöheräilyt, molemmat heräilivät monta kertaa yössä kun oli vauva ja reilu 1-vuotias taapero.

-Talvella uloslähdössä pukeminen, molemmat huutaa ja hiki päässä.. Sitten kun pienempikin alkoi liikkumaan niin juoksivat eri suuntiin karkuun taijotain. Muistan vaan sen että kirosin sitä rumbaa joka ikinen kerta, ja vielä kaksi kertaa päivässä. Tosin oma piha olisi helpottanut tilannetta huomattavasti, tai oma terassi edes...

-Kun molemmat on samaan aikaan sen ikäisiä että kaikkeen pitää koskea ja kaikkea pitää kokeilla, kaksi palleroa pelkkää sahajauhoa päässä ja sitten kun ne sinkoilivat ulkonakin välillä miten sattuu.

Edellä mainitut ongelmat on nyt onneksi menneen talven lumia, lapsilla ikää 3 vuotta ja muutaman päivän päästä 2 vuotta. Nyt tuntuu jo helpommalta :)
 
"vieras"
Huonona puolena se, että tavaroita ei voi kierrättää lapselta toiselle. Täytyy ostaa kaksi pinnasänkyä, kaksi syöttötuolia, kahdet vaunut, kaksi turvaistuinta jne.
 
häh
[QUOTE="vieras";24439657]Huonona puolena se, että tavaroita ei voi kierrättää lapselta toiselle. Täytyy ostaa kaksi pinnasänkyä, kaksi syöttötuolia, kahdet vaunut, kaksi turvaistuinta jne.[/QUOTE]

Häh?
 
"..."
[QUOTE="vieras";24439657]Huonona puolena se, että tavaroita ei voi kierrättää lapselta toiselle. Täytyy ostaa kaksi pinnasänkyä, kaksi syöttötuolia, kahdet vaunut, kaksi turvaistuinta jne.[/QUOTE]

Meillä väliä aika paljon näihin esimerkkeihin verraten, 1 v 9 kk ja seuraavaksi väliksi tulee 1 v 6 kk, ja olen kyllä voinut kierrättää kaiken. Vaunuja olen aina tarvinnut vain yhdet, sisarusrattaita ei ole enkä hankikaan, turvaistuimet ovat siirtyneet eteenpäin ihan hyvin. Pinnasängyn esikoinen hylkäsi kymmenkuisena ja kuopus teki sen vuoden iässä, joten se odottaa uutta vauvaa varastossa, syöttötuolin kannoin samoin varastoon, kun meillä nyt jo yksivuotias istuu ihan kauniisti pöydässä.

Mielestäni pienessä ikäerossa on vain plussaa, lapset ovat toistensa parhaat ystävät ja heistä on valtavasti seuraa toisilleen. Molemmat elävät samanlaisella vuorokausirytmillä, joten siinäkään ei ole valittamista, tosin esikoinen jätti päiväunet pois hieman yli kaksivuotiaana, mikä lisäsi äidin väsymystä jokseenkin. Meille tämä on paras juttu, elämme vauva- ja taaperovaiheen nyt kerralla.
 
[QUOTE="vieras";24439657]Huonona puolena se, että tavaroita ei voi kierrättää lapselta toiselle. Täytyy ostaa kaksi pinnasänkyä, kaksi syöttötuolia, kahdet vaunut, kaksi turvaistuinta jne.[/QUOTE]

Meidän lapsilla on ikäeroa 1 v ja 8 kk ja pinnasänky tuli isommalta pienemmälle. Syöttötuoleja oli kaks mut yhdelläkin ois pärjänny, en vaan raaskinu ottaa sitä isommalta pois. Yksillä vaunuilla pärjättiin ihan hyvin, turvaistuimia on kahdet.

Hyviä puolia on että leikit sopii yhteen ja leikkivät paljon yhdessä. Huono puoli että riidat syntyy tosi pienestä ja ne on välillä aika rajuja. Väsynyt olin kun lapset oli pieniä, mutta halusin vauva-ajat kertarytinällä pois meidän perheestä. Samoin uhmat menee melkein samoihin aikoihin (tai jommalla kummalla on uhma niin siihen tottuu ;) ). Kierrättämisestä vielä että musta on tosi kätevää että ne harvat vaatteet jotka tulee pikkusiskolle saa siirtää suoraan toisen kaapista toiseen, ei tarvii välivarastoida. Meillä siis poika ja tyttö niin aika harvat vaatteet tulee pienemmälle käyttöön.
 
Viimeksi muokattu:
"..."
Mites muuten raskaus ja imetys? Jos tulee pian raskaaksi edellisen jälkeen?
Mulla helpot raskaudet, joten ne on menneet ihan vaan siinä sivussa vanhempia lapsia hoitaessa. Esikoisen imetyksen lopetin kun olin neljännellä kuulla raskaana, kuopuksen imetyksen lopetin kun olin viidennellä kuulla raskaana. Eli siis imettää voi ihan normaalisti, mikäli aiemmat ja nykyinen raskaus ovat sujuneet ilman komplikaatioita. Periaatteessa voit jatkaa vaikka kahden imetystä ns. tandemina jos koet sen luontevaksi, pakko ei imetystä ole uuden raskauden takia lopettaa (vaikka joku näin tuleekin kommentoimaan).
 
ooooooo
Pienemmät riskit kehitysviiveille, downille jne. kun ei lykkää lasten tekemistä. Jo lapset päivähoidossa, päivähoitorumba kaiken kaikkiaan lyhyempi jos lähempänä iät.
 
*
Meillä ikäeroa vuosi ja yksi päivä. Musta se vauva-aika ei ollu ollenkaan niin raskasta kun kaikki pelotteli. Meillä oli kyllä niin leppoisaa kotona pikkusten kanssa =) Tavarat siirty isommalta pienemmälle just sopivasti. Paljon tietysti riippuu siitä millaisia muksutki on. Meillä eka oli rauhallinen ja hyvin nukkuva, toka ei sitte niinkään. Välillähän se tietty kiristi kun vauva huus ja herätti isomman mutta en mä tiiä olisko se tilanne yhtään sen helpompi jos vaikka olis 3v.

Huonoja puolia onki sitte tää samanaikainen uhmaikä :headwall: :kieh:
 
Meillä ikäeroa 1v9,5kk eikä kokemustakaan siitä ole kun kolmisen kuukautta, mutta raskainta on ollut esikoisen mustasukkaisuus. Tuntuu välillä, että vauva menee ihan sivussa kun pitää koittaa vanhempaa huomioida. Kovasti yritän koko ajan pitää jompaa kumpaa sylissä tai muuten seurustella ja leikkiä.

Uloslähteminen on kyllä haasteellista, melkein joka kerta tulee puuskutettua hiki otsassa, että mitäs nyt, onko kaikki, joo kohta mennää, älä itke vauva jne. :D Joskus molemmat lapsetkin heräilee yöllä, niinkun taas viime yönä.. Mutta jotenkin oon tottunut siihen jo tän parin vuoden aikana, kun eka lapsi ei oo koskaan hyvin nukkunut. Vauvan heräilyt menee jotenkin siinä samassa.

Yhdessä leikkimisestä en osaa sanoa, esikoinen kovasti kyllä vauvaa halailee ja tänään poika yritti vauvaa imettääkin.. Aika hassua joskus. Ihania hetkiä on myös paljon!

Muoks.. Ainiin toinen raskaus oli rankempi kuin eka, enemmän pahoinvointia ja koko ajan olin väsynyt. Piristyin kun vauva syntyi.
 
"sari"
Imetyksestä: mulla esikoisen imetys lopahti aika pian uuden raskauden alettua. Maidon tulo väheni ja väheni ja imetys muuttui tuskaiseksi kiukutteluksi. Mitään supistuksia ei imetys aiheuttanut. Kyllähän moni jatkaa imetystä onnistuneesti raskausaikanakin :)

Muutenkin raskaus + taapero -yhdistelmä toimi yllättävän hyvin! Toki kaikki nostamiset ja kumartelemiset tuntuivat välillä raskailta, mutta olin kyllä odottanut pahempaa. Onneksi oli ongelmaton raskaus.

Nyt 2kk kokemuksella ei vielä ole pahaa sanottavaa :)
Ikäeroa pojilla 1v + 4kk
 

Yhteistyössä