Kertoisitko tuttavalle tämän lapsesta..?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Voijutas
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Voijutas

Vieras
Tuttavan 8v käy samassa jalkapalloharrastuksessa kuin minunkin 8v. Harkat on kerran viikossa. Jään aina katsomaan treenejä, mutta tuttava ei jää. Hänen lapsensa on sellainen vähän hidas ja "pehmeä" rakenteeltaan eikä kovin urheilullinen.

Viime treenien jälkeen jäin pohtimaan, pitäisikö minun jutella vähän tuttavan kanssa. Tuttavan poika kun seisoo koko harjoituspelin ajan vaan keskellä kenttää ja toisen pojat sitten tönivät vähän pois tieltä ja joku tokaisikin "pois edestä" kun poika vaan seisoi edessä. Ei kyllä mitenkään ilkeästi. Treenien jälkeen venyttelyissä yksi pojista sanoi vähän ivallisesti tuttavan pojalle "HYVÄ Teemu (nimi muutettu)!" Tuttavan poika istuu muusta porukasta erillään yksin, tosin lähes kaiki muut pelaajat ovat samalla luokalla ja kavereita myös vapaa-ajalla. Tuttavan poika myös itkee tosi helposti, jos vaikka pallo osuu häneen, alkaa kova ulina ääneen. Ja muut pojat katsovat ihmeissään.

Mitä mieltä olette, pitäisikö minun jutella tuttavan kanssa ja vaikka kysyä, käykö hänen poikansa mielellään treeneissä? Ja vaikka kertoa, ettei hänen poikansa pelaa lainkaan.
 
Tuttavan 8v käy samassa jalkapalloharrastuksessa kuin minunkin 8v. Harkat on kerran viikossa. Jään aina katsomaan treenejä, mutta tuttava ei jää. Hänen lapsensa on sellainen vähän hidas ja "pehmeä" rakenteeltaan eikä kovin urheilullinen.

Viime treenien jälkeen jäin pohtimaan, pitäisikö minun jutella vähän tuttavan kanssa. Tuttavan poika kun seisoo koko harjoituspelin ajan vaan keskellä kenttää ja toisen pojat sitten tönivät vähän pois tieltä ja joku tokaisikin "pois edestä" kun poika vaan seisoi edessä. Ei kyllä mitenkään ilkeästi. Treenien jälkeen venyttelyissä yksi pojista sanoi vähän ivallisesti tuttavan pojalle "HYVÄ Teemu (nimi muutettu)!" Tuttavan poika istuu muusta porukasta erillään yksin, tosin lähes kaiki muut pelaajat ovat samalla luokalla ja kavereita myös vapaa-ajalla. Tuttavan poika myös itkee tosi helposti, jos vaikka pallo osuu häneen, alkaa kova ulina ääneen. Ja muut pojat katsovat ihmeissään.

Mitä mieltä olette, pitäisikö minun jutella tuttavan kanssa ja vaikka kysyä, käykö hänen poikansa mielellään treeneissä? Ja vaikka kertoa, ettei hänen poikansa pelaa lainkaan.

kuvaat videon ja kysyt onko tullut valittua nyt ihan väärä laji, ja onko ytäväsi tietoinen poikansa käytöksestä, mulle tuli muuten mieleen heti asperger lapsi ne on just tommosia hitaita käy ns.hitaalla koko ajan, ja liikunta ei kiinnosta tai huvita missään muodossa.
 
Voisit ainakin ensin pyytää omaa 8-vuotiastasi huolehtimaan että tuo tuttavan lapsi ei jää ihan yksin ja lohduttamaan jos alkaa itkemään.

Luulisin että tuttavasi tietää lapsensa ominaisuuksista ja ehkä tuo jalkapalloon tuominen on tapa rohkaista häntä, samasta syystä tuttavasi saattaa tarkoituksella lähteä pois katsomosta että arka lapsi ei tulisi hänen helmoihinsa. Ei toki tarkoita että et voisi asiasta jutella tuttavasi kanssa, etenkin jos on mahdollista että hän ei edes tiedä että poika jää kokonaan ulkopuoliseksi.
 
Et sitten osaa puuttua kiusaamiseen???

Ja mitenhän minä sieltä katsomosta sinne puutun kesken kaiken? Eikä se ole mitenkään selvää kiusaamista minusta.

Oma lapseni on niiden muiden kaveri, joten ymmärrän hyvin että hän haluaa olla heidän kanssaan. Tämä tuttavan lapsi kun ainakin aiemmin aina leikeissä vei lelut kädestä ja on aina tosi "minäminäminä" eli siksi lapseni ei enää halua leikkiä tämän kanssa.
 
Voisit ainakin ensin pyytää omaa 8-vuotiastasi huolehtimaan että tuo tuttavan lapsi ei jää ihan yksin ja lohduttamaan jos alkaa itkemään.

Luulisin että tuttavasi tietää lapsensa ominaisuuksista ja ehkä tuo jalkapalloon tuominen on tapa rohkaista häntä, samasta syystä tuttavasi saattaa tarkoituksella lähteä pois katsomosta että arka lapsi ei tulisi hänen helmoihinsa. Ei toki tarkoita että et voisi asiasta jutella tuttavasi kanssa, etenkin jos on mahdollista että hän ei edes tiedä että poika jää kokonaan ulkopuoliseksi.

Mun mielestä AP on lapsia pahempi kiusaaja jos on sitä mieltä ettei lapsi saisi harrastuksessa olla.

Otan asian aika vakavasti sen takia että oma lapseni on just tuollainen hiukan hidas ja kömpelö ja missä muualla sitä oppisi niitä asioita kuin liikkumalla ja harrastamalla. Jos kyse ei ole mistään jalkapallon kilpajoukkueesta niin kaikilla on siellä mahdollisuus osallistua ja pelata, valmentajien hommana on katso sopiva peliryhmä ettei ole liian vaikeaa.

Ei kukaan opi pelaamaan mitenkään muuten kuin pelaamalla. Tiedän että lapsestani ei tule jalkapalloilijaa, mutta jos hän nauttii harrastuksesta hänellä on siellä oikeus käydä vaikka ei olisikaan kovin lahjakas. Minä maksan harrastemaksun siinä kuin muutkin.

Karu maailma kun tuon ikäiset ei voi enää tehdä mitään jos eivät ole lajissa lahjakkaita.
 
[QUOTE="Aapee";29416193]Ja mitenhän minä sieltä katsomosta sinne puutun kesken kaiken? Eikä se ole mitenkään selvää kiusaamista minusta.

Oma lapseni on niiden muiden kaveri, joten ymmärrän hyvin että hän haluaa olla heidän kanssaan. Tämä tuttavan lapsi kun ainakin aiemmin aina leikeissä vei lelut kädestä ja on aina tosi "minäminäminä" eli siksi lapseni ei enää halua leikkiä tämän kanssa.[/QUOTE]


Ihan sama, minä ainakin olen opettanut 5- ja 3-vuotaille lapsilleni että ketään ei ikinä jätetä yksin. Pitää opettaa lapset rohkeiksi. Ehkä jossain muussa yhteydessä se on sinun lapsesi joka eristetään muista.
 
[QUOTE="vieraana";29416195]Mun mielestä AP on lapsia pahempi kiusaaja jos on sitä mieltä ettei lapsi saisi harrastuksessa olla.

Otan asian aika vakavasti sen takia että oma lapseni on just tuollainen hiukan hidas ja kömpelö ja missä muualla sitä oppisi niitä asioita kuin liikkumalla ja harrastamalla. Jos kyse ei ole mistään jalkapallon kilpajoukkueesta niin kaikilla on siellä mahdollisuus osallistua ja pelata, valmentajien hommana on katso sopiva peliryhmä ettei ole liian vaikeaa.

Ei kukaan opi pelaamaan mitenkään muuten kuin pelaamalla. Tiedän että lapsestani ei tule jalkapalloilijaa, mutta jos hän nauttii harrastuksesta hänellä on siellä oikeus käydä vaikka ei olisikaan kovin lahjakas. Minä maksan harrastemaksun siinä kuin muutkin.

Karu maailma kun tuon ikäiset ei voi enää tehdä mitään jos eivät ole lajissa lahjakkaita.[/QUOTE]

No, jos oma lapsesi tykkää olla hitaampanakin mukana, niin mitäs siitä. Mutta uliseeko hän siellä? Se ei ole tuon ikäiselle enää suotavaa harrastuksessa. Mielestäni aloittaja on oikein hyvin kartalla, kun pohtii noita asioita, jotka ovat täysin jääneet käsittämältä lapsen äidiltä.
 
[QUOTE="Aapee";29416193]Ja mitenhän minä sieltä katsomosta sinne puutun kesken kaiken? Eikä se ole mitenkään selvää kiusaamista minusta.

Oma lapseni on niiden muiden kaveri, joten ymmärrän hyvin että hän haluaa olla heidän kanssaan. Tämä tuttavan lapsi kun ainakin aiemmin aina leikeissä vei lelut kädestä ja on aina tosi "minäminäminä" eli siksi lapseni ei enää halua leikkiä tämän kanssa.[/QUOTE]

nyt mä ymmärrän miksi on niin paljon koulukiusaajia. Heillä on varmaan sinunkaltaiset äidit.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
Meillä lapsi kokeili jalkapalloa, mutta kun oli herkkä, ei pitänyt kovasta "valmentamisesta" tai jostain siellä, niin täysin suosiolla sai vaihtaa lajia, eikä häntä jääräpäisesti viety peleihin sosiaalistumaan. Hyvien kavereidensa kanssa löysi upean, käden taitoihin keskittyvän harrastuksen, eikä tarvinnut olla jalkapallokentällä hätääntymässä.
 
[QUOTE="juup";29416213]nyt mä ymmärrän miksi on niin paljon koulukiusaajia. Heillä on varmaan sinunkaltaiset äidit.[/QUOTE]

Ja minäminä -lapsella ja lelujen riistäjällä on varmaan sinun kaltaisesi äiti ....

Minusta vaikuttaa siltä, että jalkapallopelissä pojat käyttäytyvät niin kuin siellä käyttäydytään, mutta itkevä ei kuulu joukkoon. Jos ei edes pelaa, hyvänen aika, mitä hän siellä tekee...
 
[QUOTE="jotain muuta";29416223]Ja minäminä -lapsella ja lelujen riistäjällä on varmaan sinun kaltaisesi äiti ....

Minusta vaikuttaa siltä, että jalkapallopelissä pojat käyttäytyvät niin kuin siellä käyttäydytään, mutta itkevä ei kuulu joukkoon. Jos ei edes pelaa, hyvänen aika, mitä hän siellä tekee...[/QUOTE]

ei oo ulisijoita eikä lelujen riistäjiä mutta mun lapset uskaltaa olla syrjityn puolella.

Mun mielestä se olis valmentajan asia ouhua pohan äidille. Joskus lapset laitetaan harrastamaan jotain vaan siks kun vanhemmat sitä haluaa viis lapsen haluista ja kyvyistä.
 
[QUOTE="jotain muuta";29416219]Meillä lapsi kokeili jalkapalloa, mutta kun oli herkkä, ei pitänyt kovasta "valmentamisesta" tai jostain siellä, niin täysin suosiolla sai vaihtaa lajia, eikä häntä jääräpäisesti viety peleihin sosiaalistumaan. Hyvien kavereidensa kanssa löysi upean, käden taitoihin keskittyvän harrastuksen, eikä tarvinnut olla jalkapallokentällä hätääntymässä.[/QUOTE]

Toki näin jos lapsi ei sinne halua mennä. Mutta jos haluaa, niin hänellä on siihen oikeus. 8v on sitäpaitsi vielä pieni lapsi, ja jos pallo osuu vaikkapa kasvoihin on ihan ok jos siitä itkee. Hyvänen aika, lapsista tässä on kyse eikä mistään A-junioreista.

Voi olla sekin tilanne että joillakin se kestää vähän pitempään tuo harrastukseen sopeutuminen. Hyvä valmentaja löytää jokaisesta lapsesta jotakin hyvää, ja monipuolisilla harjoitteilla saadaan jokaiselle onnistumisen elämyksiä ja kokemus siitä että joukkuepelit ovat kivoja.

Valmentajan kanssa mä tosta juttelisin jos jonkun kanssa. Toki ystävän kanssakin voi jutella mutta uskoisin että hän tietää lapsensa motoriset kyvyt eikä niille kukaan mahda mitään. Kysymys on paljolti siitäkin että joku on aina porukassa huonoin pelaaja, vaikka kaikki olisivat tosi hyviä. Sitäkin pitää oppia sietämään, ettei ole paras ja hyvä kaikessa.
 
  • Tykkää
Reactions: Happygirl-91
[QUOTE="juup";29416237]ei oo ulisijoita eikä lelujen riistäjiä mutta mun lapset uskaltaa olla syrjityn puolella.

Mun mielestä se olis valmentajan asia ouhua pohan äidille. Joskus lapset laitetaan harrastamaan jotain vaan siks kun vanhemmat sitä haluaa viis lapsen haluista ja kyvyistä.[/QUOTE]

Pitääkö kahdeksanvuotiaalla olla erityisiä kykyjä jalkapallon harrastamiseen vai riittääkö se että hän on kiinnostunut asiasta?

Minusta tää on kummallinen maailma kun edes pienet lapset eivät saa harrastaa sitä mistä tykkäävät vaan pitäisi olla jotenkin erityislahjakas. Jalkapalloseuroilla olisi hyvä olla sellaiset höntsyjoukkueet niille harrastajapelaajille jotka eivät ole kiinnostuneita kilpailemisesta.

En tiedä missä joukkueessa tuo poika pelaa mutta missä pelaavat ne lapset jotka eivät ole motorisesti hyviä? Missä porukassa silloin voi pelata jääkiekkoa ja jalkapalloa jos kuitenkin haluaisi pelata?
 
Kun poika kävi tuon ikäisenä jalkapalloseuran järjestämissä peleissä, siellä oli jo ihan tekemisen meininki. Pelaamisen luonne on se, että siinä ollaan aika tosissaan... sen takia mielestäni kaikki eivät sovi joukkuepeleihin. Niin kuin ei oma lapsenikaan sopeutunut, mutta en minä siitä syytä niitä, ketkä ehkä pelin tiimellyksessä satuttivat tai jopa innostuksissaan jopa huusivat. Ehkä valmentajakin oli jyrkempi mihin poikani oli tottunut, mutta ei se valmentajan vika ollut.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kkjö;29416227:
mitäs harrastuksen vetäjä tekee asian suhteen?

Hän yrittää kannustaa Teemua mukaan peliin.


Ja itse en tosiaan ole koulukiusaaja vaan kiusattu. Siksi ajattelinkin jutella tuttavani kanssa. Omalle lapselle olen puhunut kaikkien ottamisesta mukaan, mutta kun en voi pakottaa jos ei juttelulla ota onkeensa.

Enkä tarkoita, ettei tuttavan lapsi saisi olla pelaamassa, vaan pohdin asiaa lähinnä lapsen tunteiden kannalta.
 
Ehdottomasti sanoisin äidille ja ehkä valmentajalle. Jos yhtä syrjitään niin Se luo pelon ilmapiiriä myös muihin; entä jos minuakin kiusattaisiin? Harrastuksiin ei kuulu heikoimpien ulkopuolelle jättäminen vaan me-henki, jossa jokainen otetaan huomioon. Valmennan itse taitoluistelua yläkoulu ikäisille tytöille ja en suvaitse sekunttiakaan mitään nokittelua, arvostelua tyttöjen kesken.
 
  • Tykkää
Reactions: Lispetti
[QUOTE="vieraana";29416249]Pitääkö kahdeksanvuotiaalla olla erityisiä kykyjä jalkapallon harrastamiseen vai riittääkö se että hän on kiinnostunut asiasta?

Minusta tää on kummallinen maailma kun edes pienet lapset eivät saa harrastaa sitä mistä tykkäävät vaan pitäisi olla jotenkin erityislahjakas. Jalkapalloseuroilla olisi hyvä olla sellaiset höntsyjoukkueet niille harrastajapelaajille jotka eivät ole kiinnostuneita kilpailemisesta.

En tiedä missä joukkueessa tuo poika pelaa mutta missä pelaavat ne lapset jotka eivät ole motorisesti hyviä? Missä porukassa silloin voi pelata jääkiekkoa ja jalkapalloa jos kuitenkin haluaisi pelata?[/QUOTE]

Hyvää pohdintaa. Jos ei sopeudu kunnon pelaamiseen, pelailua on harrastettava muuten kuin seurojen järjestäminä aikoina. Siltä se vaikuttaa.
 
[QUOTE="jotain muuta";29416260]Hyvää pohdintaa. Jos ei sopeudu kunnon pelaamiseen, pelailua on harrastettava muuten kuin seurojen järjestäminä aikoina. Siltä se vaikuttaa.[/QUOTE]

Olen kuitenkin sitä mieltä, että se on valmentajan tehtävä keskustella tuon äidin kanssa jos hänen lapsensa ei pysy muun joukkueen mukana ja se alkaa vaikuttaa siltä olisi parempi jos poika pelaisi jossain toisessa porukassa.

Eikä kenenkään toisen äidin asia.

Musta törkeää mennä toiselle sanomaan että sun poikasi ei pelaa tarpeeksi hyvin että voisi kuulua kahdeksanvuotiaiden jalkapalloporukkaan.
 
Syrjintä on rikos ja pojan perheen tehtävä on pohtia onko harrastus sopiva heidän pojalleen, Se ei liity joukkueen toimintaan mitenkään. Kaikenlainen syrjiminen, vähättely jne on kielletty ja valmentaja tietää tämän. Ap:n kannattaa ajatella nyt LAPSEN etua.
 

Yhteistyössä