Kerrotteko miksi halusinkaan uuden vauvan?

Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Alkuperäinen kirjoittaja Peppari:
Lapset tarttee sisaruksen?
Tartteeko?
Jep, kyllä ne tarttee. Se on elämässä oikeestaan ainoa pysyvä asia.
Okei, selvä. Kiitos tästä.


Meillä on ihan ok mennyt nyt, jopa hyvin. Mutta toi mini on kyllä tulta ja tappuraa... Näen siinä lapsessa itseni, mikä tarkoittaa varmaan ongelmia?

Nyt illalla se itki kolmatta tuntia TÄYSILLÄ väsyään ja nukahti lopulta syömättä kunnolla, ei vaan enää jaksanu. Huh.
 
Kuulostaa niin tutulta. Meillä oli varmaan 2v sitten aika samanlaista. Elämä oli useemman kuukauden pelkkää ravaamista makkarista keittiöön parkuva vauva olalla. Ja siinä sitten 1.5v esikoinen.
Mut kyllä se hittolainen vaan helpotti. On toi keskimmäinen ihan eri luokkaansa vieläkin kun nää 2 muuta, ehkä tosiaan eniten minua itteeni.


:hug:
 
Voi mussu: toi kolmen tunnin parku on ihan tuttua meilläkin, tosin esikoisen kanssa oli niitä maratoneja.
Onneksi Miss Elle ei huuda iltoja: on kai ollut niin vihanen kaikki päivät, että kuluttaa energiansa siinä. :ashamed:
Ja hei: valoa tunnelin päässä!! Miss Elle on nykyään ihan yhtä hymyä ja iloa ja riemua, kun pääsee ryömimään itse ja kokeilee jo nousta ylöskin. Vaan jätäpä jonkun muun hoiviin kuin äidin: huuto kuulu tänäänkin pihalle asti täältä asunnosta. Loppupäivän olikin sitten sylissä, iloinen kylläkin, mutta jos laskin pois, sai herpparin. :xmas:
 
Mua vaan jännittää yks juttu. Esikoisesta ajateltiin melkein alusta asti että onpa helppo, sopeutuvainen ja vaivaton lapsi. Sitten me kohdeltiin sitä sellaisena, ikään kuin vahvistettiin sillä sitä positiivista kehää. Se on edelleen aivan käsittämättömän helppo lapsi, monet sanoo ettei tollaista voi ollakaan.

Mites nyt sitten kun mä leimaan tän kakkosen yliherkäksi ja hankalaksi? Arvaahan sen miten siinä käy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Mua vaan jännittää yks juttu. Esikoisesta ajateltiin melkein alusta asti että onpa helppo, sopeutuvainen ja vaivaton lapsi. Sitten me kohdeltiin sitä sellaisena, ikään kuin vahvistettiin sillä sitä positiivista kehää. Se on edelleen aivan käsittämättömän helppo lapsi, monet sanoo ettei tollaista voi ollakaan.

Mites nyt sitten kun mä leimaan tän kakkosen yliherkäksi ja hankalaksi? Arvaahan sen miten siinä käy.
Noo, jos se ei kuitenkaan menis ihan niin.

Mua ärsytti ihan suunnattomasti kun mua ei kukaan uskonu. Juur ne, mummut ja muut keiltä olis ehkä tarvinnu sillon jotain apua. Mut mä kuulemma kuvittelin, helppo ja rauhallinen vauva se niille oli. Oli kai juu, ei ne ollu sitä menoa kotona katsomassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Mua vaan jännittää yks juttu. Esikoisesta ajateltiin melkein alusta asti että onpa helppo, sopeutuvainen ja vaivaton lapsi. Sitten me kohdeltiin sitä sellaisena, ikään kuin vahvistettiin sillä sitä positiivista kehää. Se on edelleen aivan käsittämättömän helppo lapsi, monet sanoo ettei tollaista voi ollakaan.

Mites nyt sitten kun mä leimaan tän kakkosen yliherkäksi ja hankalaksi? Arvaahan sen miten siinä käy.
Poista sieltä kaikki sanat, joissa on negatiivinen sävy. Ajattele mielummin: persoonallinen. Omanlaisensa. Jämpti, haluava, itsetietoinen.
Näillä sanoilla sä voit leimata sun lapsen, ja saat sille pienestä pitäen positiivisen leiman. ;) *harjoiteltu on*
 
Alkuperäinen kirjoittaja EllaRo82:
Mua ärsytti ihan suunnattomasti kun mua ei kukaan uskonu. Juur ne, mummut ja muut keiltä olis ehkä tarvinnu sillon jotain apua. Mut mä kuulemma kuvittelin, helppo ja rauhallinen vauva se niille oli. Oli kai juu, ei ne ollu sitä menoa kotona katsomassa.
Mä tiedän ton! ERITTÄIN raivostuttavaa. Onneks meidän isovanhemmat on kuitenkin joutuneet omin silmin (tahi korvin :whistle: ) toteamaan asian laidan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Mua vaan jännittää yks juttu. Esikoisesta ajateltiin melkein alusta asti että onpa helppo, sopeutuvainen ja vaivaton lapsi. Sitten me kohdeltiin sitä sellaisena, ikään kuin vahvistettiin sillä sitä positiivista kehää. Se on edelleen aivan käsittämättömän helppo lapsi, monet sanoo ettei tollaista voi ollakaan.

Mites nyt sitten kun mä leimaan tän kakkosen yliherkäksi ja hankalaksi? Arvaahan sen miten siinä käy.
Poista sieltä kaikki sanat, joissa on negatiivinen sävy. Ajattele mielummin: persoonallinen. Omanlaisensa. Jämpti, haluava, itsetietoinen.
Näillä sanoilla sä voit leimata sun lapsen, ja saat sille pienestä pitäen positiivisen leiman. ;) *harjoiteltu on*
Okei. Mites tää: vahvatahtoinen, tunteellinen, herkkävaistoinen. Aika hyvä eikö?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Alkuperäinen kirjoittaja EllaRo82:
Mua ärsytti ihan suunnattomasti kun mua ei kukaan uskonu. Juur ne, mummut ja muut keiltä olis ehkä tarvinnu sillon jotain apua. Mut mä kuulemma kuvittelin, helppo ja rauhallinen vauva se niille oli. Oli kai juu, ei ne ollu sitä menoa kotona katsomassa.
Mä tiedän ton! ERITTÄIN raivostuttavaa. Onneks meidän isovanhemmat on kuitenkin joutuneet omin silmin (tahi korvin :whistle: ) toteamaan asian laidan.
Mun olis varmaan kans tarvinnu kuvata todistusaineistoa.. :kieh:
Pakko sanoa, et taivaalle kiitos, tää pikkukolmonen on taas semmonen neiti rauhallisuus. :) Mut kyllä toi neiti kakkonen ( nyt 2v) on nykyään niin mahtava. Reipas ja Rohkea ja ihan uskomaton huumorintaju. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja EllaRo82:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Alkuperäinen kirjoittaja EllaRo82:
Mua ärsytti ihan suunnattomasti kun mua ei kukaan uskonu. Juur ne, mummut ja muut keiltä olis ehkä tarvinnu sillon jotain apua. Mut mä kuulemma kuvittelin, helppo ja rauhallinen vauva se niille oli. Oli kai juu, ei ne ollu sitä menoa kotona katsomassa.
Mä tiedän ton! ERITTÄIN raivostuttavaa. Onneks meidän isovanhemmat on kuitenkin joutuneet omin silmin (tahi korvin :whistle: ) toteamaan asian laidan.
Mun olis varmaan kans tarvinnu kuvata todistusaineistoa.. :kieh:
Pakko sanoa, et taivaalle kiitos, tää pikkukolmonen on taas semmonen neiti rauhallisuus. :) Mut kyllä toi neiti kakkonen ( nyt 2v) on nykyään niin mahtava. Reipas ja Rohkea ja ihan uskomaton huumorintaju. :D
No mä en nyt sit tän takia ikinä saa pikkukolmosta. :( Mies ei halua kuulla puhuttavankaan aiheesta. :'(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Alkuperäinen kirjoittaja EllaRo82:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Alkuperäinen kirjoittaja EllaRo82:
Mua ärsytti ihan suunnattomasti kun mua ei kukaan uskonu. Juur ne, mummut ja muut keiltä olis ehkä tarvinnu sillon jotain apua. Mut mä kuulemma kuvittelin, helppo ja rauhallinen vauva se niille oli. Oli kai juu, ei ne ollu sitä menoa kotona katsomassa.
Mä tiedän ton! ERITTÄIN raivostuttavaa. Onneks meidän isovanhemmat on kuitenkin joutuneet omin silmin (tahi korvin :whistle: ) toteamaan asian laidan.
Mun olis varmaan kans tarvinnu kuvata todistusaineistoa.. :kieh:
Pakko sanoa, et taivaalle kiitos, tää pikkukolmonen on taas semmonen neiti rauhallisuus. :) Mut kyllä toi neiti kakkonen ( nyt 2v) on nykyään niin mahtava. Reipas ja Rohkea ja ihan uskomaton huumorintaju. :D
No mä en nyt sit tän takia ikinä saa pikkukolmosta. :( Mies ei halua kuulla puhuttavankaan aiheesta. :'(
Ei meilläkään halunnu.. Mut kas kummaa.. Kolme niitä ny kumminkin on. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Alkuperäinen kirjoittaja NeitiNasu:
Alkuperäinen kirjoittaja Cassy:
Mua vaan jännittää yks juttu. Esikoisesta ajateltiin melkein alusta asti että onpa helppo, sopeutuvainen ja vaivaton lapsi. Sitten me kohdeltiin sitä sellaisena, ikään kuin vahvistettiin sillä sitä positiivista kehää. Se on edelleen aivan käsittämättömän helppo lapsi, monet sanoo ettei tollaista voi ollakaan.

Mites nyt sitten kun mä leimaan tän kakkosen yliherkäksi ja hankalaksi? Arvaahan sen miten siinä käy.
Poista sieltä kaikki sanat, joissa on negatiivinen sävy. Ajattele mielummin: persoonallinen. Omanlaisensa. Jämpti, haluava, itsetietoinen.
Näillä sanoilla sä voit leimata sun lapsen, ja saat sille pienestä pitäen positiivisen leiman. ;) *harjoiteltu on*
Okei. Mites tää: vahvatahtoinen, tunteellinen, herkkävaistoinen. Aika hyvä eikö?
Nonih, heti pääsit jyvälle. :D
 

Yhteistyössä