Kerroin eilen avomiehelle, että aion jättää hänet.

["harmaa"]

Olen saanut niin tarpeekseni hänestä, kun AINA rikkoo lupauksensa ja valehtelee, eikä ikinä kuuntele. Riidan päätteeksi mulla on aina mustelmia ja paikat kipeenä. Myönnän kyllä itsekin läpsineeni, kun hän on ensin lyönyt tai muuten satuttanut. Vuoden nyt ollut tällasta, enkä usko, että meidän parisuhde muuttuis miksikään.
On kuitenkin hyvä isä(lapselle, joka ei ole hänen.)

Olen aiemminkin miettinyt eroa, mutta en ole uskaltanut oikeasti jättää, koska pelottaa miten pärjään yksin lapsen kanssa. Lapsen isyyttä ei ole tunnustettu, enkä ole lapsen isän kanssa missään tekemisissä ollut 2 vuoteen. Eikä minulla oikein ole eron jälkeen enää mahdollisuutta saada lastenhoitoapua, kun lapsen "mummo ja pappa" on auttanut lasten hoidossa, kun omat vanhempani ja muut sukulaiseni ovat niin huonokuntoisia, ettei heidän ole mahdollista hoitaa.

Tuntuu, ettei kukaan ole edes tukemassa, kun ei enää ole edes kovin montaa kaveriakaan. (Ei lapsettomia kiinnosta enää olla kaverina, kun olen 19v äiti.)

Kyselkää, jos kirjoitin jotain epäselvästi, tässä mielentilassa on vaan niin hankala kirjottaa.

 

["vieras"]

Aina kannattaa erota kun läpsitään!!! Väkivalta ei ole hyväksyttävää kummankaan osapuolen kannalta. Se mitä lapsen kanssa tehdään onkin eri asia. Mutta jos miehes on hyvä isä lapselle saa hän kai sitä olla eronkin jälkeen?

 

[Kais]

Hienoa, että jätät miehen, teit oikean päätöksen. :hug:
Ei mies tuosta koskaan muutu.
Pärjäät kyllä lapsesi kanssa.

 

["harmaa"]

Saisi tietenkin olla isänä, mutta olen saanut sen käsityksen, ettei aio olla, jos erotaan, kun ei ole biologisesti hänen.

 

["sininen"]

parempaa ratkaisua et olisi voinut tehdä ! ja kyllä sä pärjäät yksinkin, paremmin ilman tuollaista miestä! tsemppiä !