Kerrasta poikki

Avioiduttuamme keski-ikäisinä oli ensin vähän epäselvää kumpi määrää kaapin paikan.
Kerran tilanne kiristyi ja meni käsirysyksi, vaimoni on aika kookas ja riski.
Aikamme painittuamme sain kuitenkin hänestä yliotteen, riisuin pikkuhousunsa ja otin vyöni jolla todella lujasti piiskasin häntä ja pitkään.
Hän alkoi itkeä ja vaikerroida, mutta jatkoin vaan. Hänen takapuolensa ja selkänsä punoitti todella kovasti. Jatkoin vaan kunnes hän itkien aneli armoa. Kunnolla selkäänsä saatuaan kertoi alistuvansa.
Kuritus oli niin tuntuva ettei sitä ole tarvinnut toistaa, vaimo pelkää uutta piiskausta ja tekee kun käsken. Meidän perheessä asia tehtiin kerralla selväksi, minä määrään kaapin paikan ja vaimo tottelee.

 

Fyysinen väkivalta
Fyysinen väkivalta on tönimistä, tuuppimista, läimäyttämistä, liikkumisen estämistä, lyömistä,
hiuksista repimistä, esineillä heittämistä, teräaseella vahingoittamista tai kuristamista. Väkivalta voi olla hyvinkin monenlaista.

Väkivalta on rikos

Mikään fyysinen väkivalta ei ole hyväksyttävää. Suomen lain mukaan väkivalta parisuhteessa on rikos. Parisuhdeväkivalta on kuitenkin tullut Suomessa hitaasti yhtä vakavasti otettavaksi rikokseksi kuin muu väkivalta. Vuodesta 1995 lähtien pahoinpitely yksityisellä paikalla on ollut yleisen syytteen alainen rikos. Kotona tapahtunut pahoinpitely ei ole siis yksityisasia. Vuonna 2004 poistui myös niin sanottu vakaan tahdon pykälä. Asianomistaja eli rikoksen uhri ei voi enää pyytää rikosprosessin keskeyttämistä. Katsottiin, että tämä antoi mahdollisuuden uhrin painostamiseen.

Monet arvostelevat sitä, että Suomessa ei ole Ruotsin tapaan niin sanottua naisrauhalakia. Parisuhdeväkivallasta tiedetään, että väkivalta on hyvin harvoin yksittäisiä tekoja ja pahoinpitelyjä. Useimmiten poliisin tietoon tullut väkivaltarikos on vain pitkän prosessin huipentuma. Väkivalta on voinut jatkua monta vuotta raaistuen vähitellen lisää. Ruotsissa voidaankin parisuhdeväkivallasta rangaista muita tekoja ankarammin, jos se on osa väkivallan kierrettä.

Lähestymiskiellosta tuli laki voimaan Suomessa vuonna 1999. Se laajennettiin koskemaan myös saman perheen jäseniä vuonna 2004. Väkivallan tekijä, ei uhri, joutuu lähtemään yhteisestä asunnosta.

Väkivallan seuraukset

Väkivaltaa kokevat saattavat oireilla ruumiillisilla vaivoilla, vaikka eivät olisi saaneetkaan sen enempää lieviä kuin varsinaisia pahoja vammojakaan. Oireita ovat esimerkiksi toistuvat säryt, vatsavaivat, jäsenten puutuminen, sydämen tykytys, huimaus ja runsas hikoilu.

Fyysisestä pahoinpitelystä on lähes aina myös henkisiä seurauksia. Monet naisista pitävätkin henkisiä seurauksia fyysisiä seurauksia pahempina. Väkivaltakokemukset voivat johtaa siihen, että pelkkä uhkailu riittää puolison nöyryyttämiseen. Vaikka väkivalta siis loppuisi, alistaminen ja vallankäyttö eivät lopu. Parisuhde ei edelleenkään ole terveellä pohjalla. Psyykkisiä oireita voivat olla ylirasittuneisuus, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, hermostuneisuus, ärtyneisyys, masentuneisuus sekä aloitekyvyttömyys.

Lähde: Väestöliitto