Kerholaisten äidit ihmetyttää

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tyttölapsen äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tyttölapsen äiti

Vieras
kun tulee kokoajan sellaista monotonista pälätystä:

"Älä anni men rappusille putoot ja sitten sattuu ja itkettää älä kiipeä penkille ettet vaan putoo ja satuta älä anni juokse ettet kompastu"

Varsinkin tyttölasten äidit "varjelee" koko ajan, kun pojat saa ottaa pari juoksuaskeltakin kun on kerran tossut jalassa ja paljon tilaakin.

Tekis mieli kysyä, että olikos Annin oikea nimi sittenkin Äläanni?
 
Meidän tytön nimi on Anniei.

Tosin tuo neiti aiheuttaa enemmän sydämen tykytyksiä muille kuin minulle. Viime viikolla putosi kaupan kassalinjan päässä olevalta "penkiltä" suoraan betonilattialle. Sekä myyjä että takanani seisonut rouva olivat aihan paniikissa, ja henkäilivät äidin tylyä komenttia "nouse ylös sieltä" :kieh:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Villi viisikko:
Meidän tytön nimi on Anniei.

Tosin tuo neiti aiheuttaa enemmän sydämen tykytyksiä muille kuin minulle. Viime viikolla putosi kaupan kassalinjan päässä olevalta "penkiltä" suoraan betonilattialle. Sekä myyjä että takanani seisonut rouva olivat aihan paniikissa, ja henkäilivät äidin tylyä komenttia "nouse ylös sieltä" :kieh:

:) Noin mäkin olisin varmaan sanonut. Mun miehessä on vähän samaa vikaa, missään ei saisi kiipeillä, paitsi ehkä kiipeilytelineessä sitten joskus isona.
 
Mulla tulee vähän vastaava fiillis kun puistossa mennään lapsen perässä metrin päässä. Kai se nyt joskus haluis rauhassa leikkiä.

Välillä huomaa itellä että on semmonen päivä et tilanteet jotenkin johtaa tuohon monotoniaan. Ihan kauhee huomata ja heti koitan lopettaa, välillä vaikee katkasta.
 
meidän kohta 2v laitto isosiskon kuomat jalkaan ja pyöri rappuset alas kuistilta, naapurin rouva ajo pyörällä päin lumipenkkaa ku säikähti.. mä jatkoin kuraveden lapiontia ja sanoin et nouse ylös.
 
Minä ainaki myönnän ihan täysin, että saan noin satakaksi sydäriä hakiessani tyttöä tarhasta. Siellä kun saa juosta jäätiköllä, hyppiä ties mistä jne. Itse kun olen juuri sellainen "varovaisesti" hokeva äiti. Sitä ei varmaan vaan ymmärrä, että tuo oma pieni on kasvanut jo niin isoksi ettei koko ajan tarvitse varoitella ja kieltää... Koitan löysätä pipoa

Ainakaan mun ei oo tarvinut koskaan kysellä täällä, että mitä teen kun lapsi tippui jostakin:) ;)

 
meidän puistossa käy isä joka on uhannut ottaa pojaltani kepin pois kun seisoskeli liian lähellä hänen tyttöstään, tyttö kuulema pelkää. Ja sitten on mm. huomauttanut hiekkalpiohommista että menee heidän neidin silmiin hiekkalaatikolla. Pysyisi kotonaan! .
 
Meillä on aina ollu tyyli "että oppiipahan" tietty ollaan katottu ettei ny päätään irti saa yms :) Yks esimerkki, Halusi viime kesänä mein tyttö kivetä puuhun, sanoin kuhan ite tuut alas ja jos putoot ni et sit turhasta valita :) ei puronnu ja ite tuli alas :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja olava:
Meillä on aina ollu tyyli "että oppiipahan" tietty ollaan katottu ettei ny päätään irti saa yms :) Yks esimerkki, Halusi viime kesänä mein tyttö kivetä puuhun, sanoin kuhan ite tuut alas ja jos putoot ni et sit turhasta valita :) ei puronnu ja ite tuli alas :)

Meillä on ollut pojan kanssa vähän sama tyyli... :D Jatkunee tämän juniorin kanssakin (näyttäisi tyttö tulevan). Yleensä kyllä lähellä olevat muut on ruvenneet panikoimaan enemmän kuin me, jos lapsi on kaatunut yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja olava:
Meillä on aina ollu tyyli "että oppiipahan" tietty ollaan katottu ettei ny päätään irti saa yms :) Yks esimerkki, Halusi viime kesänä mein tyttö kivetä puuhun, sanoin kuhan ite tuut alas ja jos putoot ni et sit turhasta valita :) ei puronnu ja ite tuli alas :)

Meillä sama juttu kun tyttö 2v halus laskea pää edellä liukumäestä niin sanoin että jos lasket niin se luultavasti sattuu etkä sitten valita.Tyttö laski ja liuku pää edellä hiekkaan niin että naama oli täys hiekkaa suuta ja silmiä myöten.Eipä tuo itkeny mutta sanoi vaan että ´ei tunnu kivalta´ :D Ja ei laskenu sen jälkeen.
Mä en muutenkaan oo mikään pullantuoksunen karhuemo,en jaksa usein sylitellä lastani jos vinkuu tai vikisee vaan sanon että kävelee ihan ite.Jos saa kaupassa itkupotkuraivarit niin annan raivota vaan yms.Mulla ei kai ole äitigeeniä ollenkaan :whistle:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Naurukohtaus:
Alkuperäinen kirjoittaja olava:
Meillä on aina ollu tyyli "että oppiipahan" tietty ollaan katottu ettei ny päätään irti saa yms :) Yks esimerkki, Halusi viime kesänä mein tyttö kivetä puuhun, sanoin kuhan ite tuut alas ja jos putoot ni et sit turhasta valita :) ei puronnu ja ite tuli alas :)

Meillä sama juttu kun tyttö 2v halus laskea pää edellä liukumäestä niin sanoin että jos lasket niin se luultavasti sattuu etkä sitten valita.Tyttö laski ja liuku pää edellä hiekkaan niin että naama oli täys hiekkaa suuta ja silmiä myöten.Eipä tuo itkeny mutta sanoi vaan että ´ei tunnu kivalta´ :D Ja ei laskenu sen jälkeen.
Mä en muutenkaan oo mikään pullantuoksunen karhuemo,en jaksa usein sylitellä lastani jos vinkuu tai vikisee vaan sanon että kävelee ihan ite.Jos saa kaupassa itkupotkuraivarit niin annan raivota vaan yms.Mulla ei kai ole äitigeeniä ollenkaan :whistle:

Samaa kastia, jos alkaa vinkua ni vinkukoon sitte :) eihän nuo muuten opi miten maailma pelaa. Itellä oli vaikee opetella itsekseen elämää ku olin niin piloille hemmoteltu ja suojeltu, että joka asiasta tuli itku, ku ei menny niinku halusin. Nyt osaan jo elää ja tehdä ;) mutta rankkaa se elämä oli. Tietty lapset saa rakkautta ja hellyyttäki, jota ne kaipaa.

 

Yhteistyössä