Kenen muun mies ei ole niin hyvännäköinen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Vertaistukea
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

Vertaistukea

Vieras
Eikä muutenkaan seksuaalisesti mitenkään järin haluttava, eli ulkomuoto ei ole välttämättä niin panettava... Mutta on kuitenkin ihana ja hauska tyyppi?
 
Höh, mun mies on semmoinen lyhyt ja tikku, karismasta ei ole tietoakaan.
Mun pitää jatkuvasti miettiä, että miksi mä koskaan häneen olen ihastunutkaan ja miehekseni ottanut, mutta en enää muista. :ashamed:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vertaistukea:
Höh, mun mies on semmoinen lyhyt ja tikku, karismasta ei ole tietoakaan.
Mun pitää jatkuvasti miettiä, että miksi mä koskaan häneen olen ihastunutkaan ja miehekseni ottanut, mutta en enää muista. :ashamed:

:D
 
no ei munkaan mies oo hääppösen näköne, aika sellane tikku sanoisin, laihtuu vaik vain kuinka syö ja paiskii töitä, lihaksia ei tietty näy päälle päin mutta kyllä niitä löytyy.. ei hän muutenkaan ole naamastaan kovin kummallinen, mutta sängyssä aivan mahtava, siihen taisin ihastua ja koukussa olen. On miellä kyllä aivan ihanan suloinen lapsi, että en sitten tiedä :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja pilke:
Kauneus ja komeus on aina katsojan silmissä. Ei ole mitään yleismaailmallista standardia joka määrittelis kauneuden tai komeuden ;)

No joo, mutta eiköhän ne omat standardit ole jokaisella tiedossa!
Minun ukkoni ei miellytä omaa silmääni, ja se on ilmeisesti sitten ennenkuulumatonta. On ollunna helkkarin hauska tapaus sitten silloin aikoinaan, kun päässy samaan sänkyyn pötköttelemään, mutta tässä vaiheessa se ei enää riitä mulle. Haluan hyvännäköisen ja juuri karismaattisen, itsevarman ja turvallisen miehen!
 
Mun ei oo mikään erikoinen, mutta edellisen virheen jälkeen järkivalinta. Edellinen kun kelpasi niin mun siskoille kuin ystävillekin... Mutta rakastan kyllä ja musta näyttää syötävän suloiselta, kun hymyilee :)
 
Tuskin monen mielestä mies on hyvännäkönen mut mun silmää miellyttää mut mulla kuulemma on outo miesmaku. Täs on yks hyvä esimerkki mun silmää miellyttävästä miehestä
[/img]http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/ohjelmat/ulkomaiset_sarjat/kesa_2008/524597.jpg[/img]
 
Eikös se komeuskäsitys riipu siitä, miltä se oma siippa näyttää? =) Kun on ihana ja mukava, niin silloin on kyl vaikea olla tykkäämättä.

Minun mies on minun omasta mielestä ulkoisesti todella ihana ja komea. Ja mikä kaikista parasta, se on minulle niin hyvä, se kohtelee minua niin hyvin, että tunnen itseni rakastetuksi. Jonkun mielestä se saattaa olla aika tavallinen tai erikoisenkin näköinen, venäläisen näköiseksi sanottiin viimeksi, kun näytin sen kuvaa. :D se sopii kyllä mulle.

Nuorempana mä olin toivottoman ihastunut poikaan, joka ei tykännyt musta. Sillä oli leveä, afrikkalaisen näköinen nenä ja se oli aina kärttyisen näköinen. Jollain tavalla hieman neandertaalimaisen näköinen. Se oli minun komeuskäsitykseni mukaan silloin komeuden terävintä kärkeä. Minä niin tykkäsin siitä. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vertaistuki:
Alkuperäinen kirjoittaja pilke:
Kauneus ja komeus on aina katsojan silmissä. Ei ole mitään yleismaailmallista standardia joka määrittelis kauneuden tai komeuden ;)

No joo, mutta eiköhän ne omat standardit ole jokaisella tiedossa!
Minun ukkoni ei miellytä omaa silmääni, ja se on ilmeisesti sitten ennenkuulumatonta. On ollunna helkkarin hauska tapaus sitten silloin aikoinaan, kun päässy samaan sänkyyn pötköttelemään, mutta tässä vaiheessa se ei enää riitä mulle. Haluan hyvännäköisen ja juuri karismaattisen, itsevarman ja turvallisen miehen!


Kuullostanee siltä että sun ongelmas on kyllä nyt ihan jossain muualla kuin siinä ulkonäössä. Pistähän harkiten että kannattaako riutua ja jäädä, vai pistää ukko ulos ja kenties löytää onni jostain muualta....muuta en voi sano. Kyllähän sen oman ukon sitä omaa silmää pitäis miellyttää tai edes joskus muinoin olisi pitänyt miellyttää. Mieti myös että minkä takia sie sen sinne kammariis oot raahannut saatika miks se sinne on jäänyt majailemaan....
 
Alkuperäinen kirjoittaja McGarmiwa:
Tuskin monen mielestä mies on hyvännäkönen mut mun silmää miellyttää mut mulla kuulemma on outo miesmaku. Täs on yks hyvä esimerkki mun silmää miellyttävästä miehestä
[/img]http://img.mtv3.fi/mn_kuvat/mtv3/ohjelmat/ulkomaiset_sarjat/kesa_2008/524597.jpg[/img]

en mäkään tota pahana pitänyt
 
Tuo on minusta komea mies, mutta ei ehkä kaikkien mielestä.
west_africa_scarification.jpg


Sekä tuossa vauvaa pitelevä mies on komea myös.
thule_inuit_family.jpg
 
Alkuperäinen kirjoittaja pilke:
Alkuperäinen kirjoittaja Vertaistuki:
Alkuperäinen kirjoittaja pilke:
Kauneus ja komeus on aina katsojan silmissä. Ei ole mitään yleismaailmallista standardia joka määrittelis kauneuden tai komeuden ;)

No joo, mutta eiköhän ne omat standardit ole jokaisella tiedossa!
Minun ukkoni ei miellytä omaa silmääni, ja se on ilmeisesti sitten ennenkuulumatonta. On ollunna helkkarin hauska tapaus sitten silloin aikoinaan, kun päässy samaan sänkyyn pötköttelemään, mutta tässä vaiheessa se ei enää riitä mulle. Haluan hyvännäköisen ja juuri karismaattisen, itsevarman ja turvallisen miehen!


Kuullostanee siltä että sun ongelmas on kyllä nyt ihan jossain muualla kuin siinä ulkonäössä. Pistähän harkiten että kannattaako riutua ja jäädä, vai pistää ukko ulos ja kenties löytää onni jostain muualta....muuta en voi sano. Kyllähän sen oman ukon sitä omaa silmää pitäis miellyttää tai edes joskus muinoin olisi pitänyt miellyttää. Mieti myös että minkä takia sie sen sinne kammariis oot raahannut saatika miks se sinne on jäänyt majailemaan....

Järkisyin: Olin 14-vuotias kun aloimme seurustella. Minulla oli huono itsetunto. Mies teki paljon pahaa kolmisen vuotta seurustelustamme, mutta annoin kaiken anteeksi vaikka kärsinkin. Tässä vuosien saatossa minusta on kuoriutunut hyvännäköinen ja itsevarma nainen. Miehen teot minua kohtaan suhteemme alkuaikoina ovat alkaneet ällöttää ja tunnen jonkinlaista vihaa miestäni kohtaan. Ehkä sen vuoksi hän ei edes näytä hyvältä. Silloin olin liian onneton jättääkseni, kun kerran sain ihmisen, johon pystyi ripustautumaan. Onko välillämme koskaan ollut kyse rakkaudesta - mahdoton tietää. Nyt, kun muutoin olisin valmis vaikka lähtemään, minulla ei ole mitään syytä. Voiko menneisyyttä käyttää syynä? Tiedän, ei sitä syytä välttämättä tarvita, mutta kun on roikkunut samassa ihmisessä yli kymmenen vuotta, tuntuu vaikealta enää lähteä.

Silloin aikoinaan, heti suhteen alussa, se olisi ollut helppoa, enkä tässä vaiheessa varmaan muistaisi koko miestä. Mutta jäin, kärsin ja tässä ilmeisesti lopputulos.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Järkisyin: Olin 14-vuotias kun aloimme seurustella. Minulla oli huono itsetunto. Mies teki paljon pahaa kolmisen vuotta seurustelustamme, mutta annoin kaiken anteeksi vaikka kärsinkin. Tässä vuosien saatossa minusta on kuoriutunut hyvännäköinen ja itsevarma nainen. Miehen teot minua kohtaan suhteemme alkuaikoina ovat alkaneet ällöttää ja tunnen jonkinlaista vihaa miestäni kohtaan. Ehkä sen vuoksi hän ei edes näytä hyvältä. Silloin olin liian onneton jättääkseni, kun kerran sain ihmisen, johon pystyi ripustautumaan. Onko välillämme koskaan ollut kyse rakkaudesta - mahdoton tietää. Nyt, kun muutoin olisin valmis vaikka lähtemään, minulla ei ole mitään syytä. Voiko menneisyyttä käyttää syynä? Tiedän, ei sitä syytä välttämättä tarvita, mutta kun on roikkunut samassa ihmisessä yli kymmenen vuotta, tuntuu vaikealta enää lähteä.

Silloin aikoinaan, heti suhteen alussa, se olisi ollut helppoa, enkä tässä vaiheessa varmaan muistaisi koko miestä. Mutta jäin, kärsin ja tässä ilmeisesti lopputulos.

Te olette alkanee niin nuorina seurustelemaan ja nyt 10 vuotta myöhemmin olette kumpikin kasvaneet....se joka silloin aiemmin, noinkin nuorena, miellytti niin tänä päivänä ei enään miellytä...siinä on jo ihan tarpeeksi syytä. Ainakin minun mielestäni. Turha on ripustautua sellaiseen mikä ei sua kannattele tai tee onnelliseksi.

...näin lyhesti....



 
Ei taida olla ongelma miehen ulkonäössä, vaan teoissa. tunnet olevasi liian hyvä ja ehkä syystä: sua ei ole kohdeltu niin hyvin, kuin mitä olisit ansainnut.
 
Minun mies on todella irvokas näky monen monen monen monen naisen mielestä ja monen monen monen miehenkin mielestä.
Jatkuvasti saan kuulla kommentteja miksi olen juuri hänen kanssaan kun maailmassa olisi miljardeja muitakin vaihtoehtoja. :(

Kukaan ei voi uskoa, että rakastuin häneen kuitenkin ensimmäisellä silmäyksellä. :o
 
Alkuperäinen kirjoittaja pilke:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Järkisyin: Olin 14-vuotias kun aloimme seurustella. Minulla oli huono itsetunto. Mies teki paljon pahaa kolmisen vuotta seurustelustamme, mutta annoin kaiken anteeksi vaikka kärsinkin. Tässä vuosien saatossa minusta on kuoriutunut hyvännäköinen ja itsevarma nainen. Miehen teot minua kohtaan suhteemme alkuaikoina ovat alkaneet ällöttää ja tunnen jonkinlaista vihaa miestäni kohtaan. Ehkä sen vuoksi hän ei edes näytä hyvältä. Silloin olin liian onneton jättääkseni, kun kerran sain ihmisen, johon pystyi ripustautumaan. Onko välillämme koskaan ollut kyse rakkaudesta - mahdoton tietää. Nyt, kun muutoin olisin valmis vaikka lähtemään, minulla ei ole mitään syytä. Voiko menneisyyttä käyttää syynä? Tiedän, ei sitä syytä välttämättä tarvita, mutta kun on roikkunut samassa ihmisessä yli kymmenen vuotta, tuntuu vaikealta enää lähteä.

Silloin aikoinaan, heti suhteen alussa, se olisi ollut helppoa, enkä tässä vaiheessa varmaan muistaisi koko miestä. Mutta jäin, kärsin ja tässä ilmeisesti lopputulos.

Te olette alkanee niin nuorina seurustelemaan ja nyt 10 vuotta myöhemmin olette kumpikin kasvaneet....se joka silloin aiemmin, noinkin nuorena, miellytti niin tänä päivänä ei enään miellytä...siinä on jo ihan tarpeeksi syytä. Ainakin minun mielestäni. Turha on ripustautua sellaiseen mikä ei sua kannattele tai tee onnelliseksi.

...näin lyhesti....

Niin... Tuntuu vaan, etten enää pysty eroamaan miehestä. Tuntuu kuin olisin jumissa tässä tilanteessa, vankina elämässä jota en ole ehkä koskaan oikeasti halunnutkaan.
 
Ymmärrän yskäsi.....sä tarviit vaan rohkeutta repäistä itsesi irti. Mieti mitä sä haluat parisuhteelta ja sit vertaat sitä nykyiseen että mitä sä siitä saat....ja jos se nykyinen ei tyydytä niin sit vaan voimia keräät ja rohkeana naisena pää pystyssä kävelt kohti parempaa. =)
 
mun mies ei ole ulkonäöltään mitkään mr finland, vaikka ihanat silmät sillä onkin. mutta silloin kun elämäni miestä metsästin ei ykköskriteerinä ollutkaan "näyttelyn komein" vaan hyvä, mukava ja turvallinen mies, jonka kanssa voin viettää loppuelämäni.
 

Yhteistyössä