Kenellä on oikeus, kenellä ei?

Me toivottiin tuota poikaa kauan. Ei kerrottu yrittämisestä monillekaan. Sitten hoitojen seurauksena saatiin maailman ihanin lapsi, ihan niinkuin kaikilla muillakin vanhemmilla. Jälkikäteen tunsin tarvetta avoimesti puhua lapsettomuudesta ja siitä mitä kävin läpi. Ihania ymmärtäväisiä ihmisiä oli kaikki kenelle juttelin. Jos olisin paremmin tiennyt olisin kai jättänyt juttelematta.
Kaikki äidithän väsyy joskus? Siitä huolimatta että on toivonut vauvaansa sietämättömän kauan voi käydä niin että kroppa tekee kepposet ja hormonit itkettävät. Puhumattakaan ihan tuikitavallisista arkipäivän pattitilanteista, eikös kaikilla niitä ole? Jopa niillä ketkä odottavat vauvantuloa pitkään?
Nyt kun otan puheeksi pienimmänkin "ongelman" törmään katseeseen ja jopa suoraan syyttävään lausahdukseen: luulisi ettet valita kun viimein sait sen muksun.
Me ollaan tavallinen perhe ja meillä on tavallisen perheen onni ja ongelmat mutta tältä äidiltä on evätty oikeus olla väsynyt.

 

Äidin pitää olla jatkuvasti iloinen, pirteä ja onnellinen lapsistaan. Ei saa väsyä, koska se ei ole normaalia. Sellaiselta pitää ottaa lapsi pois joka valittaa.

Eikö?

 

Jokainen äiti väsyy taatusti joskus. Sillä, miten lapsi sai alkunsa, ei ole mitään merkitystä.

Minä olen törmännyt siihen, että lapseton mutta lasta kovasti toivova ja ehkä jo kauan yrittänyt pari arvostelee toisten lastenhoitoa sanoen että kun heillä joskus on lapsi, niin he ainakaan eivät koskaan suutu tälle, he ainakaan eivät koskaan valita arjen rankkuutta, he heräävät ilomielin 30 kertaa yössä kun lapsi jotain tarvitsee, jne. Ja väitän, että he ovat täysin väärässä

 

Mä törmäilen useesti pariin äitiin, jotka on aina niin pirteitä ja niin reippaita ja siinä puhuessa käynyt ilmi, etteivät koskaan suutu mistään jne...
En jaksa uskoo...
Jokainen äiti väsyy joskus. Joillain se on hetkellinen väsymys (menee nukkumaan ajoissa, ja aamulla taas entisellään) joillain se kestää pidempään.
Mutta väitän, että ei ole äitiä, joka ei koskaan väsyisi ja myös näyttäisi sitä.

 

Me kans yrittiin vuosia lasta ja sit kun tärppäsi niin tyttö syntyi 2kk etuajassa, niin kyl mä tunsin eka huonoa omaatuntoa ku joskus väsytti ja suututti pienetkin asiat. Onneksi ystävät ja sukulaiset sanoi että on ihan ok olla joskus väsynyt ja vihainen ym. Joten ole reilusti vaan väsynyt jos siltä tuntuu. :hug: