kenellä nuorempi poikaystävä

[laitan tännekkin]

tai mies?ja onko sellaisia että naisella lapsia ja uudella poikaystävällä(nuoremmalla)ei?miten sujuu arki?mistä riitelette?Kiinnostaa oman tulevaisuuden kannalta

 

[vanhempi]

Aviomies 7v nuorempi. Minulla oli 3 lasta edellisestä liitosta. Nyt 2 yhteistä. Kaikki lapset asuu meillä. Uskoisin että riidat on samat kuin muillakin pariskunnilla; raha, oman ajan käyttö jne. Miehelle otti koville kun poikani kasvoi fyysisesti hänestä isommaksi. Ei osannut jotenkin suhtautua siihen kun poika tulee vieläkin välillä äitin kainaloon kyhnäämään. Näki vain "ison miehen" vaimon vieressä. Mutta siitäkin selvitiin huudolla ja keskustelulla.

 

[mia]

\

Aviomies 7v nuorempi. Minulla oli 3 lasta edellisestä liitosta. Nyt 2 yhteistä. Kaikki lapset asuu meillä. Uskoisin että riidat on samat kuin muillakin pariskunnilla; raha, oman ajan käyttö jne. Miehelle otti koville kun poikani kasvoi fyysisesti hänestä isommaksi. Ei osannut jotenkin suhtautua siihen kun poika tulee vieläkin välillä äitin kainaloon kyhnäämään. Näki vain "ison miehen" vaimon vieressä. Mutta siitäkin selvitiin huudolla ja keskustelulla.

Mustasukkainen mies.

 

[mia]

Mun mies on minua 2 v nuorempi. Minulle oli iso kynnys alkaa ylipäätään tapailemaan itseäni nuoremman kanssa, vaikka ikäero noinkin pieni on. Mutta kun pääsin siitä sen verran yli, että ei se noin vähäinen haittaa... niin tässä ollaan yhdessä..

Miestä tämä ei haittaa. Eikä alunperinkään haitannut, hänen mielestään olemme saman ikäisiä.

 

[clivia]

Avomies 11 vuotta nuorempi.Hänellä yksi lapsi edellisestä suhteesta,mulla 5.
Sanomista tulee lapsista ja miehen rahankäytöstä.

 

[Micosa]

Mies 11 vuotta nuorempi.Taitaa tällä hetkellä olla vain yksi aihe mistä sanomista tulee,talon rakennuspuuhiin liittyvät asiat.
Mies häärää liikaa välillä isäni kanssa kahdestaan ja välillä pitää heidät ruotuun laittaa.
=)

 

[mulla]

moi! Mulla 10v nuorempi mies. Lapsia mulla on 5 ja miehellä ei ollenkaan..vuoden ollaan asuttu yhes ja ihan hyvin sujuu. Riitoja rahankäytöstä sekä muusta niinkuin kaikilla pariskunnilla. Nyt vain se ongelma et mies haluais lapsen , joka ihan ymmärrettävää mut ku mä oon kokenu niin paljo pettymyksiä niin askarruttaa lapsen teko...mitä mieltä ootte muut tästä?

 

[ppp]

pakko kirjoittaa omatarina....
erosin ex miehestäni ja lapseni isästä noin vuosi sitten...syy oli toinen mies...hän on minua 6 vuotta nuorempi,hänellä ei ole lapsia ja mnullakin vaan tämä yksi.voin sanoa suoraan että en ole koskaan ollut näin onnellinen kun nyt.kerettiin olla ex mieheni kanssa 10 vuotta yhdessä,aluksi ero tuntui kamalalta(se oli siin minun aloitteesta) mutta sitten tajusin että parempi lähteä kun katua...ja onneksi lähdin uuden miehen matkaan.nyt asutaan lapseni ja uuden miehen kanssa yhdessä ja elämä tuntuu todella hyvältä...

tsemppiä kaikille jotka uskaltaa ottaa sen riskin että lähtee nuoremman miehen matkaan,joskun se kannattaa.... :heart: :heart: :heart:

 

[juu]

Minulla on 6 vuotta nuorempi mies. Olemme asuneet hieman yli vuoden. Minulla on kaksi lasta ja hänelle ei yhtään. Yhteistä olemme harkinneet ja hieman yrittäneet. Varsinaiset riidat/sanomiset ovat tulleet melko tavallisista asioista. Mutta minulla on ollut suurempia sopeutumis ongelmia. Kun asuin lasten kanssa yksin niin monta vuotta että totouin siihen että kotona saan tehdä mitä itse haluan ja tehdä kaikki taluotta ja asuntoa koskevat päätökset yksin, ja nyt täytyy kysyä/huomioida hänet. Mutta kerroin tämän asian jo ennenkuin muutimme yhteen ja nyt olen joutunut monta kertaa muistuttamaan itseäni siitä että en asu enään yksin.

Lapsia hän komentaa ihan siinä kuin minäkin. Ja he ovat siihen hyvin sopeutuneet.

Ikäerosta vielä niin se ei ole minua haitannut eikä häntä. Joskus siitä tulee heitettyä huumoria.

 

[Kati 69]

Minulla 8 vuotta nuorempi mies, ikäero ei ole ollut mikään ongelma. Miehelläni ei ollut tavatessamme omia lapsia, minulla 1 tyttö. Nyt on lisäksi yksi yhteinen tyttö 1v5kk. Riitoja on ihan normaaleista asioista, suurimmat riidat kuitenkin on käyty vanhemmasta tyttärestäni, voi olla että on muistuttanut liikaa edellisestä avoliitosta vaikkei näin pitäisikään olla. Lisäksi tyttärelläni on catch22-oireyhtymä, jonka takia hän on kehityksestä jäljessä jonkin verran, tämä on ollut miehelleni kova pala. Hän ei myöskään ole tottunut tyttöihin kun on itse perheestä jossa on neljä poikaa ja suvussakin oli vielä hetki sitten melkein pelkkiä poikia(kaksi tyttöä). Nyt kun on tuo omakin tytär niin rupeaa näkemään vähän toistakin puolta ja sukuunkin on tullut meidän tytön lisäksi kaksi lisää. Uusperheen elämä voi olla ihanaa mutta myös raskasta.

 

[harmaalehmu]

Mies pari vuotta nuorempi, hänellä ei ollut ennestään lapsia. Minulla yksi lapsi. Tytär on juntturoinut miestäni vastaan kovasti, mutta mies ei ole ottanut siitä itseensä. Tytär on mustis, kun hän ei enää ole yksin elämäni keskipiste.

Miehen kanssa keskenämme ei sanomista tule mistään. Vedämme samaa köyttä kasvatusmielessä, eikä tytär ole päässyt nakertamaan välejämme (yrittää kyllä vedättää, mutta eipä ole onnistunut )

Tilannettamme helpottaa tietty se, että lapsen isä ei ole koskaan kuulunut elämäämme. Olen siis aiemmin tehnyt päätökset yksin, nyt on ihanaa kun saa puntaroida eri vaihtoehtoja kumppanin kanssa! Myös päätökset on helpompi pitää yhteisessä rintamassa miehen kanssa, kun emme ole vain kaksin napit vastakkain tytön kanssa.

Yhteisiä lapsia meillä on yksi, toinen tulossa.

 

[miita1969]

Minun mieheni on minua 12 vuotta nuorempi ja hänellä ei ole omia lapsia.Minulla on 2 lasta edellisestä liitosta.Nyt meillä on haaveena saada vielä yksi yhteinen lapsi. =)