Kellään kokemusta lapsen nilkan nyrjähdyksestä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Kysymys kuuluu kauanko nilkka oli kipeä, kauan kesti ennenkun lapsi suostui kävelemään jalalla ja milloin päiväkoti suostui ottamaan lapsen hoitoon nyrjähdyksen jälkeen.

Meillä siis vajaa 2v. ikäinen poika, joka eilen satutti nilkkansa/jalkateränsä ulkona. Kipulääkkeen ja pystyasennon ja kylmän turvin siirryttiin lääkäriin, jossa halusivat ottaa kuvan. Kappas vain, ei ollutkaan ketään joka olisi osannut tulkita kuvaa, joten tänään olen soitellut ympäriinsä, jotta saan tiedon kuvasta, joka on kierrätetty sairaalasta toisen kunnan terveyskeskuksen kautta omaan tkeen. Selkeää murtumaa ei ole , varjostumaa ja laajaa kudosvauriota ja turvotusta. Ei sidettä, poika ei suostu kävelemään ja nyt on kolme paikkaa yksityinen lääkäriasema mukaanlukien ohjeistanut, että kipulääkettä ja odotellaan.
Poika on pirteä, mutta ei pysty astumaan jalalla, eikä liikuttamaan turvonnutta sinistä jalkaansa. Touhukkaana ei ole ennen mitään kipuja kauaa varonut, siksi oletan jalan olevan kunnolla kipeä.

Sairauslomaa ei ole myönnetty, mutta päiväkotiinkaan ei voi laittaa. Eli mitäs nyt? Odotellaan kiltisti? Eihän me pystytä hoitoa työpäivien ajaksi järjestämään ilman todistusta tai parantumista. Eli kauanko pienen jalan paraneminen kestää, jos nilkka tosiaan on nyrjähtänyt?

 
Ehdottomasti uudelleen kuvaukseen! Pienellä lapsella on niin joustavat nilkat, että nyrjähtävät harvoin. Tuntuisi että murtuma löytyy, kun joku osaa oikein tulkita kuvat!
 
Hmmm... Stasi oli samaa ikäluokkaa satuttaessaan nilkkansa. Pari, kolme päivää taisi sitä varoa, ensimmäisenä päivänä ei kävellyt lainkaan.

Yliliikkuvat nivelet ja venähtäneet nivelsiteet ovat vieläkin riesana, 10 vuotta myöhemmin. Ei tullut nilkasta priimaa.

Miksei voisi mennä päiväkotiin? Luulisi, että pari päivää hoitajatkin saavat puolirampaa hillittyä ja keksittyä vähän vähemmän liikunnallista tekemistä. Tukiside nilkkaan ja yrittämään. =)
 
Kasvuikäisten lasten murtumia on todella vaikea havaita. Mitä nuorempi lapsi kyseessä, sen vaikeampi diagnoosi on tehdä, kasvulinjat ovat lapsilla niin selkeät (monet luulevat niitä jopa murtumiksi) Lapsen luurakenne on täysin erilainen kuin aikuisen/ lähes aikuisen.
Mutta toisaalta eipä sen väliä, ei sitä olisi kipsattu kuitenkaan, luulen. Taaperoikäisten murtumat paranet itsetsään. Toisaalta vioin väittää, ettei murtumaa edes ole; nyrjähdys on erittäin epätodennäköinen murtumanaiheuttaja tuon ikäisellä (tai vähän vanhemmallakaan).

Kipeähän se kinttu on, se on varma. Lapset toipuvat nopeammin kuin aikuiset. Aikuisilla ligamenttivaurion paraneminen vie viikosta kolmeen viikkoon. Vie tarhaan kun kävelee normaalisti. Muista pitää kylmää vielä tänään, kohoasennosta tuonikäisellä ei liene toivoakaan :p
Tarvittaessa anna paracetamolia.
Kyllä sinun olisi huoltajana kuulunut saada lääkärintodistus hoitovapaasta, jos lapsi ei ole kykeneväinen menemään hoitoon.
 
Kiitos joistakin asiallisista kommenteista :)
Oman lapsen kanssa on ihan kädetön, vaikka terveydenhuoltoalan ihmisiä itsekin. Musta tuntuu vaan ihan älyttömättömältä, ettei kukaan ota selkeästi kantaa, vastuuta siirretään paikasta toiseen, eikä huoltajille ilmoitella mitään saati myönnetä lääkärintodistusta. Kukaan ei siis vaatimuksista huolimatta nähnyt asiakseen hoitaa asiaa loppuun todistusten ja diagnoosin suhteen.
Kyseessä kuitenkin pieni lapsi ja nilkan vammoilla vaarana jättää jälkensä, kuten joku mainitsikin.
Pronaxenia lääkkeenä ja kylmää tottakai edelleen hoitona. Siteenkin taidan itse laittaa tukemaan. Kyllä se kohoasentokin onnistuu, kun muuten erittäin vilkas muru vaan makaa...
Ja päiväkoti ei suostu ottamaan kivuliasta lasta, mikä toki ymmärrettävää tässä vaiheessa.

No, odotellaan perjantain lääkärin soittoaikaa (joka on taas ihan ulkopuolinen lääkäri) tai sitten ei odotella ;)
 

Yhteistyössä