Keksikää mulle tekemistä, on niin ahistavan tylsää ja yksinäistä!

[ilta-angstia]

Iski taas se ilta-ahistus. Kun lapset nukkuu. Mies ottaa taas joka viikonloppuista kuppia ja mä itsekseni vaan koneella mietin että mitä sivuja kattois. Ei huvita mikään, ahistaa tekemättömät työt, oma jaksamattomuus, tää jatkuva valvominen kun en enää osaa mennä nukkumaan kun vasta aamulla ja jos vaikka aikaisin nukkumaan menen niin heräänkin sitten muutaman tunnin päästä valvomaan!
Ollut aika vaikeaa koko syksyn. Jo vähän tuntui helpottavan mutta tätä tää nyt on. Miten tästä pääsee yli? Koko ajan huono omatunto lapsista, haluaisin tehdä heidän kanssaan jotain kivaa mutta en tiedä mitä. Ja omat voimat tuntuu olevan nollissa.
Pyörryttää, sydän hakkaa, tuntuu ettei saa happea.

Miks tää ei vois mennä jo ohi, miksi en vois parantua niin ettei tarttis olla huonoja oloja enää ja vois elää täysillä! Siitä on varmaan jo kaksi vuotta kun oli lyhyt jakso kun tunsin itseni terveeksi. Oli omituisen kevyt olo, ihankuin olisi raskas paino nostettu pois. Mutta lyhyeksi jäi se jakso Luulin että olisi johtunut melatoniinista jota olin alkanut unettomuuteen syömään.

Joo mutta mitä keksisin nyt? En kuitenkaan pysty vielä menemään sänkyyn ja jos menen niin en saa unta.
Ei huvita pelatakaan mitään. Ei ole mitään mitä katsoisin netistä. En jaksais kattoa mitään telkustakaan. Voi hitto ja täälläkin on tylsää!

Kai mua auttais jos toi mies olis edes jotenkuten selvinpäin ja viitsisi tulla tuolta tänne vaikka seuraks, mutta en jaksa olla ruikuttamassa aina ja sitäpaitsi se on kännissä niin ärsyttävä että en tiedä kannattaisko koska ärsyynnyn ja suutun pian sille.

Oli ihan kiva ilta, kaveri oli kylässä mutta kun se lähti, iski tää armoton ahdistus. Ehkä se johtuu paljon siitä että tajusin miehen TAAS ottaneen. Siitä on viime kuukausina tullut tapa, joka viikonloppu vähintään kännit Ei edes huvita mennä sen viereen nukkumaan, kun viina haisee ja kuorsaa entistä pahemmin.

 

["vieras"]

Lukemista? Musiikin kuuntelua? Ite laittelen tässä työhakemuksia mut tästä ei oikeen saa tekemistä muuta ku niille, jotka etsii töitä

 

["aloittaja"]

No mies tulikin tuohon ja kysäsin josko vielä jotain tehtäis yhdessä. Ei vaikuta onneksi kovin känniseltä. Ajateltiin tuossa wiitä vähän pelata sit hän menee nukkumaan. Mä ajattelin että jos katsoisin sitten jonkun leffan ja yrittäisin sen jälkeen nukkumaan.
Ei ole mitään kiinnostavaa lukemista tällä hetkellä enkä varmaan jaksaisi keskittyäkään. Pitäis kyllä joku kirja käydä lainaamassa, se olisi mukavaa vaihtelua uppoutua hyvään kirjaan Musiikkia ei jaksa nyt kuunnella.

 

["..."]

[QUOTE="aloittaja";27909091]No mies tulikin tuohon ja kysäsin josko vielä jotain tehtäis yhdessä. Ei vaikuta onneksi kovin känniseltä. Ajateltiin tuossa wiitä vähän pelata sit hän menee nukkumaan. Mä ajattelin että jos katsoisin sitten jonkun leffan ja yrittäisin sen jälkeen nukkumaan.
Ei ole mitään kiinnostavaa lukemista tällä hetkellä enkä varmaan jaksaisi keskittyäkään. Pitäis kyllä joku kirja käydä lainaamassa, se olisi mukavaa vaihtelua uppoutua hyvään kirjaan Musiikkia ei jaksa nyt kuunnella.[/QUOTE]

Ja sit viikolla sä valitat ettet koskaan saa nukkua...

 

[yöpöllö]

ei pidä piitata siitä ettei nukuta, tai ei ainakaan nukuta. Mutta kannattaisi ehkä perehtyä noihin läheisriippuvuusjuttuihin. Totta kai koet noita tunteita kun toinen ryyppää, mutta ne ovat ihan väärässä paikassa tavallaan silti. Eli vaikka koet niitä jotta voisit muuttaa tilannetta, niin eihän tilanteelle voi tuossa kohtaa paljon mitään. Ei voi lähteä menemään jos ei halua jättää humalaista yksin lasten kanssa, eikä ehkä huvita potkaista miestä uloskaan.

Eli tavallaan tekisit itsellesi palveluksen jos kehittäisit jotain ihan itsenäistä puuhaa näihin hetkiin. Ja yrittäisit muuttaa asioita silloin kun mies ei ole kännissä. Sinuna ehkä esittäisin, että jos hän haluaa remuta niin sen voisi tehdä muualla. Pitäisikö katsoa tilannetta kauempaa ja etsiytyä keskustelemaan alkoholistien lähimmäisten kanssa? Et ole ensimmäinen joka tuota latua raahautuu. Voisit saada näkemystä, ennen kuin olet liian syvällä ojassa auttaaksesi ketään.