Mun mielestä tämä kaupallisten tuotteiden myynti luokkaretkien rahoittamiseksi on p*rceestä. Loppujen lopuksihan tässä käy niin, että lasten vanhemmat myy vuosien mittaan turhanpäiväistä kamaa toinen toisilleen ja rahaa menee loppupeleissä enemmän.
Esim. kakkupurkki maksaa vitosen josta luokkaretkirahastoon 1 ege. Tällöin rahaa palaa itsekultakin 5 kertaa enemmän kuin jos luokkaretki olisi rahoitettu suoraan vanhempien kukkarosta.
Jos olet myynyt niin sun pitää myös ostaa...
Mutta aina on muutava aktiivinen äiti, joiden mielestä on niin helppoa saada tuolla tavalla rahaa ja joilla on sopiva työpaikka, missä ei varmaan joka toisella ole niitä kaupan
ja jotka hankkivat ne puoliväkisin sitten kaupattavaksi kaikille, kun kukaan ei uskalla vastaankaan väittää siinä pelossa, että joutuu sitten itse jotain järjestämään rahojen saamiseksi kasaan. Joukossa on sitten aina muutama vanhempi, jolla ei ole rahaa pulittaa suoraan ilman noita myyntijuttuja, niin he ovat sitten kannattamassa noita ehdotuksia ja myyvät purkin pari (tai ostavat ne sukulaisille joululahjaksi) ja palauttavat loput aktiiveille myytäväksi.
Työpaikkojen lapsettomat ovat sitten niitä totaalimaksajia, kun joutuvat niitä ostelemaan työilmapiirin säilyttämiseksi, kun he eivät varsinaisesti kuulu tuohon piiri-pieni-pyörii leikkiin.