Keinot vähissä

[väsynyt äiti]

Me ei saada minkäänlaista otetta meidän tulevaan koululaiseen. Eskarivuosi oli yhtä hullunmyllyä, poika oli aivan mahdoton. Huomasin, että eskari villitsi pojan, koska lomilla oli paljon rauhallisempi. Nyt ajattelin, että kesäloma taas rauhoittaisi pojan, mutta ei. Me ollaan annettu pojalle aikaa, niin paljon kuin pystymme. Me ollaan yritetty katsoa asioita pojan kannalta. Mutta nyt alan väsyä. Poika esimerkiksi kiusaa jatkuvasti pikkuveljeään, joka on vasta 2½. Jos me komennetaan, niin poika ei tietenkään tottele, ennen kuin latelee uhkauksia. Välillä poika nauraa päin naamaa ja jatkaa temppujaan. Välillä otan pojasta kiinni, laskeudun hänen tasolleen ja katson silmiin. Mutta sekään ei auta. Poika katsoo kieroon ja naureskelee. Positiivisen asia on se, että poika oli eskarissa varmaan joukon kiltein. Eli tätä tapahtuu vain läheisten kanssa.

 

[Suosittelen..]

..terapiaa.. Itselläni hieman samanmoinen..

 

[vieras]

Rangaistus järjestelmällisesti joka kerta ja sellanen rangaistus joka tuntuu eli videokielto yms. takavarikkoa. Pyörä olis meillä tällähetkellä toimiva takavarikkokohde.

 

[vieras x]

Jos poika on eskarissa kiltti, niin terapia ei mielestäni ole tarpeen, vaan kunnon kuri. Todella tiukat säännöt ja kuri, ja paljon tekemistä vaikkapa kavereiden kanssa. Tietokonekielto tai tv-kielto tai pleikkarikielto, arestia tuolilla istuen 10-15 min. jne. Nyt tiedät mitä tarkoittaa kun sanotaan, että lapsi hakee rajoja. Ota lapselta luulot pois, ja näytä kuka on pomo. Viileän rauhallisesti kovat rangaistukset. Ja vastineeksi sitten kivaa tekemistä yhdessä ulkona tai herkkuja leipoen, liikuntaa jne. Lapsesi hakee rajoja ja rakkautta.

 

[no tuota]

Eikö eskarissa kiinnitetty tilanteeseen mitään huomiota? Olisi ollut aiheellista, että kouluun olisi ehditty järjestää tarvittavat tukitoimet ja lapsi tutkimusten piiriin. Ottaisin heti ma yhteyttä neuvolapsykologiin kun vielä ehtii ennen heinäkuun lomia.