V
vieras
Vieras
Piti käyttää vuosikasta lääkärillä. Omalääkäri on lopettanut (no yllätys!), seuraaja aloittaa vasta ensi viikolla. Yritin siinä sanoa, että meille nyt kelpaa kuka tahansa lääkäri. Mutta eihän se niin mene. Minä olen naiivisti luullut, että omalääkärijärjestelmä olisi jonkinlaisen potilassuhteen vuoksi kehitetty, mutta psknmarjat. Systeemin tarkoitus on vain jakaa potilaat resursseille eli lääkäreille.
No, meillä voi kuitenkin tehdä niin, että mennään terveyskesksukseen, jossa sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen ja etsii sitten jonkun lääkärin ottamaan potilaan vastaan ylimääräisenä. Oikein ystävällinen ja asiansaosaava hoitajamies arveli, että lapsi tarvisee lääkärikäynnin. siinä melekin korvat punaisena itsekin sitten kuuntelin, kun terveyskeskuksessa työskentelevä koppava keikkalääkäri kieltäytyi ottamasta ylimääräistä potilasta (tämä meidän sairas 1-vuotiaamme), koska hänelle ei makseta kuin listatuista potilaista. Mulle tuli niin paha mieli. Hoitaja pahoitteli, ja neuvotteli sitten yhden toisen lääkärin meitä auttamaan. Meidän asiamme vei ehkä viisi minuuttia plus paperityöt.
Meillä on kyllä lapsella vakuutus, mutta minä olen toisaalta sitä mieltä, että julkiset palvelut pysyvät pystyssa vain niitä käyttämällä. En halua, että Suomesta tulee sellainen yhteiskunta, että vain rahalla saa hoitoa. Huoli taitaa olla nyt jo turhaa. Sellainen yhteiskunta tästä on tullut.
En ole sitäkään mieltä, että kenekään pitäisi tehdä työtä pelkästä kutsumuksesta, mutta kyllä musta terveyskeskuksessa työssä oleva keikkalääkäri vois mennä itseensä ja miettiä, mitä varten se ehnkilökunta siellä oikein on.
No, meillä voi kuitenkin tehdä niin, että mennään terveyskesksukseen, jossa sairaanhoitaja arvioi hoidon tarpeen ja etsii sitten jonkun lääkärin ottamaan potilaan vastaan ylimääräisenä. Oikein ystävällinen ja asiansaosaava hoitajamies arveli, että lapsi tarvisee lääkärikäynnin. siinä melekin korvat punaisena itsekin sitten kuuntelin, kun terveyskeskuksessa työskentelevä koppava keikkalääkäri kieltäytyi ottamasta ylimääräistä potilasta (tämä meidän sairas 1-vuotiaamme), koska hänelle ei makseta kuin listatuista potilaista. Mulle tuli niin paha mieli. Hoitaja pahoitteli, ja neuvotteli sitten yhden toisen lääkärin meitä auttamaan. Meidän asiamme vei ehkä viisi minuuttia plus paperityöt.
Meillä on kyllä lapsella vakuutus, mutta minä olen toisaalta sitä mieltä, että julkiset palvelut pysyvät pystyssa vain niitä käyttämällä. En halua, että Suomesta tulee sellainen yhteiskunta, että vain rahalla saa hoitoa. Huoli taitaa olla nyt jo turhaa. Sellainen yhteiskunta tästä on tullut.
En ole sitäkään mieltä, että kenekään pitäisi tehdä työtä pelkästä kutsumuksesta, mutta kyllä musta terveyskeskuksessa työssä oleva keikkalääkäri vois mennä itseensä ja miettiä, mitä varten se ehnkilökunta siellä oikein on.