käydäänmpä!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nimikeskustelua
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nimikeskustelua

Vieras
Niin tässä monella sivulla surffaillessa näkee mitä kummallisempia ja perinteisempiä nimi ehdotuksia mutta mitäs te kanssa sisaret olette ajatelleet nimestä...

Tuleeko se olla tavallinen ja yleinen, vai erikoinen ja harvinainen ja riittääkö peräti yksi nimi vai se max. 3kpl....??

Entä millä todennäköisyydellä annatte lapsillenne samalla alkukirjaimella alkavat nimet jatkossa...

Entä käytättekö mummien/pappojen/isoisien/isoäitien nimiä jatkeena suvussa????


Kertokaapa ajatuksianne tästä aiheesta??
 
Meillä on nimet päätetty jo aikaa sitten, tosin jos vauva syntyessään näyttää joltain ihan muulta kun on suunniteltu, niin sitten keksitään uusi nimi:)

Mä en ole mitenkään ehdoton sen kanssa, pitäisikö nimi olla yleinen vai harvinainen, mutta meidän nimivalinnat on perinteisiä (melko vanhoja nimiä, vaikkakin tuntuisi olevan taas muodissa) ja kaikki kolme käytetään. Toisissa nimissä löytyy isovanhemmat tai muunnelmia niistä. Myös etunimille löytyy sukutausta, mutta se ei ole kriteeri. Itseasiassa vasta nähtiin miehen puolen sukututkimus, josta selvisi, että pojankin nimi on suvussa, tosin 8 sukupolvea taaksepäin:)
Kun ekat tytön ja pojan nimet on joskus käytetty, pitää seuraaville sitten keksiä.

Itse en halua laittaa lasten nimiä samoilla alkukirjaimilla, mutta haluan nimien sointuvan jollain lailla keskenään. En laittaisi sisaruksille esim. Cecilia ja Jorma:) (kärjistetty esimerkki).
 
Mulla on kaikki kolme ihan erilaisia nimiä,
jokainen alkaa eri kirjaimella, eikä sen erikoisempia ollenkaan.
Vain lapsen oman näköiset nimet on annettu.
Ekana syntynyt (tupla)poika sai toiseksi nimekseen
isän nimen+poika ( eli vaikkapa Aapelinpoika)

Jokaisella on kaksi nimeä,perinteitä ei ole noudatettu mitenkään.Itselläni on sellainen nimi, ettei sitä voinut tytölle jatkaa mitenkään, kun kaikki vaihtoehdot oli jo käytössä sukulaisilla...

Siskolikka ja käly on käyttäneet tyttölapsen kolmantena nimenä mummon toista nimeä.
Kiva perinne sekin.
 
Kahdella nimellä olisi tarkoitus pärjätä...jotain perinteistä (suvussa ollutta) ja jotain mikä miellyttää omaa korvaa...ja sitten sen pitäisi vielä osua sukunimen kanssa yksiin.

Miehen kanssa yritetään löytää joku kultainen keskitie, koska hän on suomenruotsalainen ja minä perisuomalainen, niin nimi ajatuksetkin on vähän sen suuntaisia...hän on ihastunut pitkiin ""siirappimaisiin"" ruotsalaisiin nimiin ja minä taas suosisin vähän yksinkertaisempaa linjaa.

Mutta-mutta ihan kivoja nimiehdotuksia olemme saaneet aikaiseksi kun on tuota sukututkimusta selailtu :) Vielä kun näkee sen vauvan, että miltä se oikein näyttää!
 
Hei,

Perinteiset ja normaalit nimet ovat mieleen.
esikoinen tulossa ja aluksi tuntui että tyttö voisi olla :)
joten aluksi mietin vain tyttöjen nimiä: Ilona,Oona,Eveliina,Katariina,Lotta, Eevi.
( luin pienenä paljon Lotta-kirjoja ja silloin päätin että
oman tyttöni nimeksi tulee Lotta, nätti vieläkin mutta nyt en ihan varma)

´Tulokkaan ' serkku tytöstä tuli helmikuussa Ella, ja poika serkkujenkin nimet alkavat kaikki E'llä miehen puolelta.

Siskolla on kolme poikaa ja nimet alkavat taas J'llä joten
olen miettinyt pitäisikö pitää jompaa kumpaa perinnettä yllä,
ja valita etunimi joko E'll' tai J'llä alkava.
Mummonkin nimeä olen miettinyt keskimmäiseksi nimeksi.

Poika jos on niin nimet joista pidän: Anton, Joonatan, Kasperi, Matias, Julius... eli aika laidasta laitaan... :)


Vaikeaa! ihania nimiä paljon, mutta ehkä sitten kun tutustuu nyyttiin niin se nimikin löytyy:)
 
Meidän neiti syntyi kesäkuussa ja nimivaihtoehtoja olivat Aada, Oona, Kiia tai Ella!!! Typykästä tuli Aada :) Hassua, että sattui noin monta samaa suosikkinimeä!
 
Tämäpä hauska viestiketjun aihe! Maailmassa on niin paljon kauniita nimiä, että haluan käyttää niitä mahdollisimman paljon ja siksi lapseni saavat kolme nimeä :-D

Eka nimi on moderni ja alkaa molemmilla tytöillä samalla kirjaimella. Toinen nimi on lyhyt ja esiäideiltä löytyvä. Kolmas nimi on pitkä ja ""pidennetty"" suvun nimistä eli Kristiina (Tiinasta) ja Elisabet (Liisasta).

Tämän kolmannen sukupuolta en vielä tiedä, mutta onneksi noita M-kirjaimella alkavia nimiä on hyvin tarjolla kummallekin sukupuolelle.
Yksi kriteeri on vielä se, että kaikkien nimien on löydyttävä almanakasta, jotta saadaan viettää nimipäiviä tasapuolisesti. Toki kuitenkin yleisimpiä nimiä yritämme välttää tutkimalla tilastoja.
 
Maksimissaan 2 etunimeä ,ja mikä tärkeintä , nimen pitää sopia myös AIKUISELLE. Joskus kun lukee kastettu-palstoja on söpöjä ""vauvan nimiä"" kuten Nuppu,Lallukka ,Veeti,Leevi,Eetu ym.. Vähän aikaa sitten oli pojan toinen nimi Poika! Tykkääköhän vielä 50v?.. :)
Itse en antaisi esim. Ullantyttö tai Matinpoika toista nimeä, mutta tämä siis mun maku asia..
Joo, jotenkin olis kanssa hyvä että sointuisi sukunimen kanssa. Voisi olla suht harvinainenkin nimi, Kristiina on kaunis nimi samoin Krista ihan ok. Mun mielestä nimien valikoiminen on aika vaikeeta, mutta ihan mukavaa touhua.
 
Me olemme sopineet, että jos syntyy tyttö, isä keksii nimen (= ehdottaa, ja minä hyväksyn tai hylkään) ja jos syntyy poika, minä keksin nimen.

Olen ajatellut pojan nimeksi jotain perintönimeä. Ongelma vain on se, että ulkomaalaisten sukujuurteni takia minun suvussani suurin osa suomalaiseen sukunimeemme sopivista nimistä jo moneen kertaan ""kierrätettyjä"", ja tuo perintönimien käyttö on mieheni isän suvussa vielä yleisempää kuin meidän suvussa. Ja sitten on vielä anoppini suku, jonka nimistä ei ole juuri mitään tietoa. Minun suvustani löytyy yksi nimi on sellainen, joka kelpaisi meille molemmille, mutta sitä toista nimeä pitää sitten varmaan lähteä kaivamaan sieltä salaperäisestä anopin suvusta, jos saadaan poika.

Tyttöjen nimiä on löytynyt helpommin, mutta niitä on jo sen verran monta, että uuden keksiminen on aina vaan työläämpää, jos haluaa saman kaavan mukaisen nimen kuin toisillakin.
 
Voi kuule, kyllä ainakin Leevi sopii erittäin hyvin myös aikuiselle miehelle. Minulla tulee Leevistä mieleen nimenomaan ISO (sekä pitkä että leveä) mies.

Mutta joo, kyllä minuakin välillä hämmästyttää jotkut nimivalinnat. Jokin aika sitten luin lehdestä sellaisen nimen kuin Sisu-Mies. Täytyy sanoa, että voi poika parkaa.
 

Yhteistyössä