Kaverin halu päästä kummiksi!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ikävä ystäväkö?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
I

ikävä ystäväkö?

Vieras
Mulla on yks kaveri joka ilmoitti heti, kun kerroin olevani raskaana, että hän haluaa sitten sille lapselle kummiksi. Mä vaan jotenkin ohitin sen et aijaa. No sit lapen synnyttyä alkoi painostaa, että mites se kummijuttu, tuleeks musta kummi? Mä kerroin, että ei olla vielä miehen kanssa ehditty puhua asiasta. Kyseli sitä siis useamman kerran. Mä koin ton hieman ahdistavana painostuksena. Päätettiin sit ettei oteta sitä kummiksi. Kerroin kaverille sit vaan yks päivä, että valittiin ne ja ne kummeiksi. Tuumasi siihen, että
no sit mä haluun teidän seuraavalle lapselle kummiksi!

Sit yhden kerran kuulin, kun puhu toiselle henkilölle meistä, että toivottavasti ne tekee pian toisen lapsen, et mä pääsen sit sen kummiksi ja että meinasin pistää kyllä viimeks välit poikki kun mua ei valittu kummiksi.

Mä en oikeen tiedä miten mä ottaisin asian kaverin kans puheeksi, että en loukkais sitä, koska mä en halua sitä mun lasteni kummiksi. Varsinkaan ton painostuksen takia. Eiks yleensä vanhemmat itse päätä ketä kummeiks tulee?
 
onpas aika rasittava kaveri tosiaan!
En minäkään tullaista tyrkkyä ottais kummiksi, sitten tuntuis, että on pakko ottaa se vain sen takia, kun niin kovasti painostaa.
 
Hitto mä yritän päästä siitä eroon, mut mä en vaan pysty olee niin tyly, et lopettaisin kokonaan puhelimeen vastailun. Yritin jo kaks viikkoo olla vastaamatta sen puheluihin, mut rimputtaa vaan joka päivä. Ja sit pitäis selittää miks en haluu olla sen kans. Mä en vaan jaksais sellasta. Ja sit meillä kuitenkin niin paljon yhteisiä kavereita, joten kokonaan eroon pääsy mahdotonta.
 
Ei voi olla todellista. Tää tyyppi on varmaan joku 14v just riparin käyny? Tosi tökeröä tuollanen. Minua jo vähän ahdisti kun serkkuni joka on myös hyvä ystäväni kysyi että millos tulee kutsu ristiäisiin (ei siis ollut kummi). Jotenkin oli vaikee selittää että ihan vain perheet kutsutaan, ei koko sukua. Ymmärsi kyllä asian ihan täydellisesti, ei jäänyt mitää kitkaa meidän välille.
 
Tääkin tuppautu ristiäisiin! Kysyi, että koska teillä on ristiäiset ja kun kerroin, niin totesi vaan et no hyvä mulla ei töitäkään just sinä päivänä. Menin niin hämilleen, et en osannut enää torjuakkaan...
 
No ehkä sun pitäis vaan kauniisti sanoa sille, että sulla on muita sellasia ihmisiä, joista tulee sun lapsen kummit. Sanot samalla, että sua vähän ahdistaa tollane vitsailu toisen lapsen tekemisestä jne. Jos sit siitä suuttuu, niin suuttuu. Eipähän soittele joka päivä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Hitto mä yritän päästä siitä eroon, mut mä en vaan pysty olee niin tyly, et lopettaisin kokonaan puhelimeen vastailun. Yritin jo kaks viikkoo olla vastaamatta sen puheluihin, mut rimputtaa vaan joka päivä. Ja sit pitäis selittää miks en haluu olla sen kans. Mä en vaan jaksais sellasta. Ja sit meillä kuitenkin niin paljon yhteisiä kavereita, joten kokonaan eroon pääsy mahdotonta.

mul kans yks "ystävä" jonka seura ei kiinnosta, aina matkinu mua ja muutenkin niin rasittava, no onneks aikuis-iällä ei oo tarvinnu nähä usein. ei se vaan tajua vaikka minä en pidä siihen mitään yhteyttä.
 
Joo mä olen nyt yrittänyt kerätä sellaisen kiukun, et seuraavan kerran kun asiasta mainitsee niin, tulee täältä kaikki sanottava!! Toivottavasti suuttuis niin et pistäis välit poikki! Vaikka toisaalta en sitäkään toivo... Hankala tilanne
 
mullakin yksi kaveri kovasti pahoitti mielensä, kun ei pyydetty kummiksi. Hän jotenkin oletti että kyllä monen vuoden ystävyyden jälkeen pyydetään...
Ei kyllä käynyt mielessäkään, mutta onneksi pystyin vetoamaan kirkkoon. Haluamme kummit, jotka kuuluvat kirkkoon...Sen jälkeen ei ole asiasta puhuttu, onneksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Tääkin tuppautu ristiäisiin! Kysyi, että koska teillä on ristiäiset ja kun kerroin, niin totesi vaan et no hyvä mulla ei töitäkään just sinä päivänä. Menin niin hämilleen, et en osannut enää torjuakkaan...

eikä! harmittaa sun puolesta. kuulostaa ihan mun "ystävältä", liekö onkin sama...
 
Alkuperäinen kirjoittaja sommarcat:
mullakin yksi kaveri kovasti pahoitti mielensä, kun ei pyydetty kummiksi. Hän jotenkin oletti että kyllä monen vuoden ystävyyden jälkeen pyydetään...
Ei kyllä käynyt mielessäkään, mutta onneksi pystyin vetoamaan kirkkoon. Haluamme kummit, jotka kuuluvat kirkkoon...Sen jälkeen ei ole asiasta puhuttu, onneksi.

Ai nii tääkin sano, ettei voi sit vielä erota kirkosta kun sen pitää päästä meidän lapsen kummiksi...
 
Alkuperäinen kirjoittaja pollu:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Tääkin tuppautu ristiäisiin! Kysyi, että koska teillä on ristiäiset ja kun kerroin, niin totesi vaan et no hyvä mulla ei töitäkään just sinä päivänä. Menin niin hämilleen, et en osannut enää torjuakkaan...

eikä! harmittaa sun puolesta. kuulostaa ihan mun "ystävältä", liekö onkin sama...

Kyllä mä olisin ihmetelly, et miks ketään muita kavereita ei ole pakalla, vain läheisimmät sukulaiset. Mut ei tajuu ni ei tajuu...
 
Mulla oli kans vuosikaudet saman tyylinen kaveri.
Se onneks mokas sen verta pahasti että mun ei tehny pahaakaan pistää välejä poikki ja sanoa pahasti.

Sit kun se jossain vaiheessa näki mut töissä kun odotin esikkoa niin mä arvasin että se ottaa taas yhteyttä... niinpä siinä kävi... seuraavana aamuna tuli siltä viesti että "näin unta että sovittiin ja unohdettiin kaikki." Meinasin laittaa takasin viestin etttä "no tosiaan unta näit!" Mut tulin sit siihen tulokseen että se ihminen ei ansaitsae multa edes sitä yhtä viestiä.

Se on mun elämässä varmasti ainoa ihminen jolle pystyn nykyään puhumaan ikävästi ilman minkäänlaisia tunnon tuskia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja sommarcat:
mullakin yksi kaveri kovasti pahoitti mielensä, kun ei pyydetty kummiksi. Hän jotenkin oletti että kyllä monen vuoden ystävyyden jälkeen pyydetään...
Ei kyllä käynyt mielessäkään, mutta onneksi pystyin vetoamaan kirkkoon. Haluamme kummit, jotka kuuluvat kirkkoon...Sen jälkeen ei ole asiasta puhuttu, onneksi.

Ai nii tääkin sano, ettei voi sit vielä erota kirkosta kun sen pitää päästä meidän lapsen kummiksi...

Sä voit sanoo et haluat kummin joka on kirkon jäsen. Et voi omatunnon syistä ottaa ihmistä joka on kuitenkin eroamassa kirkosta kohta. :saint:
 
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja sommarcat:
mullakin yksi kaveri kovasti pahoitti mielensä, kun ei pyydetty kummiksi. Hän jotenkin oletti että kyllä monen vuoden ystävyyden jälkeen pyydetään...
Ei kyllä käynyt mielessäkään, mutta onneksi pystyin vetoamaan kirkkoon. Haluamme kummit, jotka kuuluvat kirkkoon...Sen jälkeen ei ole asiasta puhuttu, onneksi.

Ai nii tääkin sano, ettei voi sit vielä erota kirkosta kun sen pitää päästä meidän lapsen kummiksi...

Sä voit sanoo et haluat kummin joka on kirkon jäsen. Et voi omatunnon syistä ottaa ihmistä joka on kuitenkin eroamassa kirkosta kohta. :saint:

Älä suotta ala selittelemään mitään tuollaista, koska hänhän sitten vaan alkaa vannomaan ettei aiokaan koskaan erota. mitäs sitten sanot seuraavaksi selitykseksi? Et ole tilivelvollinen kaverillesi kummivalinnoista, ne ovat sinun ja miehesi yhteisiä päätöksiä, ja muiden mielipiteillä ei pitäisi olla mitään väliä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja sommarcat:
mullakin yksi kaveri kovasti pahoitti mielensä, kun ei pyydetty kummiksi. Hän jotenkin oletti että kyllä monen vuoden ystävyyden jälkeen pyydetään...
Ei kyllä käynyt mielessäkään, mutta onneksi pystyin vetoamaan kirkkoon. Haluamme kummit, jotka kuuluvat kirkkoon...Sen jälkeen ei ole asiasta puhuttu, onneksi.

Ai nii tääkin sano, ettei voi sit vielä erota kirkosta kun sen pitää päästä meidän lapsen kummiksi...

Sä voit sanoo et haluat kummin joka on kirkon jäsen. Et voi omatunnon syistä ottaa ihmistä joka on kuitenkin eroamassa kirkosta kohta. :saint:

Älä suotta ala selittelemään mitään tuollaista, koska hänhän sitten vaan alkaa vannomaan ettei aiokaan koskaan erota. mitäs sitten sanot seuraavaksi selitykseksi? Et ole tilivelvollinen kaverillesi kummivalinnoista, ne ovat sinun ja miehesi yhteisiä päätöksiä, ja muiden mielipiteillä ei pitäisi olla mitään väliä.
peesaus
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Oisku:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja sommarcat:
mullakin yksi kaveri kovasti pahoitti mielensä, kun ei pyydetty kummiksi. Hän jotenkin oletti että kyllä monen vuoden ystävyyden jälkeen pyydetään...
Ei kyllä käynyt mielessäkään, mutta onneksi pystyin vetoamaan kirkkoon. Haluamme kummit, jotka kuuluvat kirkkoon...Sen jälkeen ei ole asiasta puhuttu, onneksi.

Ai nii tääkin sano, ettei voi sit vielä erota kirkosta kun sen pitää päästä meidän lapsen kummiksi...

Sä voit sanoo et haluat kummin joka on kirkon jäsen. Et voi omatunnon syistä ottaa ihmistä joka on kuitenkin eroamassa kirkosta kohta. :saint:

Älä suotta ala selittelemään mitään tuollaista, koska hänhän sitten vaan alkaa vannomaan ettei aiokaan koskaan erota. mitäs sitten sanot seuraavaksi selitykseksi? Et ole tilivelvollinen kaverillesi kummivalinnoista, ne ovat sinun ja miehesi yhteisiä päätöksiä, ja muiden mielipiteillä ei pitäisi olla mitään väliä.
peesaus

Äh. Älkää nyt jaksako olla noin tosikkoja, keskellä yötä. :xmas:
 
Varmasti kun kerron kaverille että oon uudestaan raskaana, niin tulee tilanne mainita asiasta ehkä kipakkaan sävyyn.

Tai jospa kertoisin sille vasta viimeisenä tai vasta sit ku se huomaa kasvavan mahan. Ehkä se loukkaantuis ja katkaisis välit;) joo se on mun suunnitelma.
 

Yhteistyössä