Kaverin erittäin omituinen käytös (liittyen raskauteen)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja molina
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

molina

Vieras
Olen aivan ymmälläni mitä oikein tapahtui, en edes osaa arvata mistä tässä on kyse?! Palasin tovi sitten hoitovapaalta töihin. Eräs työkaverini, jonka kanssa olin joskus vuosia erittäin läheinen, tuli aivan normaalisti juttelemaan ja vaihtamaan kuulumisia. Näemme töissä satunnaisesti ja aina vaihdamme vähintään muutaman sanan ja hän on käyttäytynyt aivan normaalisti. Emme siis tee töitä yhdessä, olemme suuren yhtiön eri yksiköissä.

No, olen raskaana ja nyt raskaus on alkanut näkyä. Huomasin eräänä aamuna töihin tullessani, että hän katsoi vatsaani ja kääntyi sen jälkeen tervehtimättä kannoillaan (ilmeisesti luullen etten huomannut häntä). Tämän kohtaamisen jälkeen hän on ollut erittäin omituinen. Ruokalassa kohtasimme siten, että hänen kollegansa huomasi kasvaneen vatsani ja onnitteli lämpimästi – hän sen sijaan jatkoi matkaansa! Sen jälkeen kun olemme törmänneet käytävillä, hänen ilmeensä on ollut erittäin vakava ja ahdistuneen oloinen?!

Hänellä on yksi lapsi, vuotta vanhempi kuin oma esikoiseni. Eli mistään lapsettomuudesta johtuvaa tämä ei voi olla. Olemme saman ikäisiä ja hänellä on käsittääkseni edelleen puoliso, kuten minullakin. Mistä ihmeestä tässä voi olla kyse?! Asia vaivaa minua todella :( Eikä oikein voi mennä suoraan kysymään, että mikä sulla on, kun muutuit saadessasi tietää että olen raskaana?!
 
Sekundäärinen lapsettomuus? yrittävät toista kovasti mutta sitä ei kuulu?
Kyllä se voi olla kovakin paikka jos yrittää toista mutta sitten se ei luonnollisin keinoin onnistu. Mikään automatio se ei ole että seuraavat raskaudet alkavat onnistuneesti jos ensimmäinen alkaa hyvin.
 
Vaikea arvioida mistä johtuu. Jospa hän haluaa toisen lapsen mutta mies ei halua? Ja nyt häntä harmittaa sinun raskaus?

En kyllä ymmärrä miksi mies ei haluaisi.. Ainakaan sen perusteella mitä hän on miehestä aikoinaan kertonut. Jos tilanne ei ole hirveästi muuttunut, niin en usko tällaisesta olevan kyse. Tietysti voihan olla, että niiden vuosien aikana, jona emme ole tekemisissä olleet, hänen ja miehen välit ovat viilentyneet..
 
No ehkäpä heillä on vaikeuksia saada uutta raskautta alkuun tai jotain vääntöä kotona lasten lukumäärästä. Vai onko loukkaantunut siitä, että sinä et ole kertonut raskaudesta hänelle mitään. Ehkä hän on ajatellut teidän olevan sen verran hyviä kavereita tai ystäviä, että tuollaiset asiat "kuuluisi" kertoa ennen kuin asiasta yleisesti kerrotaan.
 
Sekundäärinen lapsettomuus? yrittävät toista kovasti mutta sitä ei kuulu?
Kyllä se voi olla kovakin paikka jos yrittää toista mutta sitten se ei luonnollisin keinoin onnistu. Mikään automatio se ei ole että seuraavat raskaudet alkavat onnistuneesti jos ensimmäinen alkaa hyvin.

Sama tuli mieleen. Minua ahdisti juuri toista odottaessa se kun toiset vain sikiävät ja meillä se oli yhtä tahkoamista. Tosin käyttäydyin kyllä ihan normaalisti muita kohtaa, että kukaan tuskin tiesi ahdistustani. Mutta me ragoidaan niin eri tavalla me ihmiset.
 
Luultavasti asia kolahtaa häneen jollakin tavalla... joko ei kuulu toista lasta tai ehkä on saanut keskenmenon, tai mies ei halua toista lasta tjsp. Sinusta tuossa ei kuitenkaan ole kyse.
Ja kyllä, voit mennä suoraan kysymään, sano että sinusta vaikuttaa siltä että hänen käytöksensä sinua kohtaan on muuttunut, onko hänellä kaikki ok. Älä käännä asiaa itseesi, vaan sano jotenkin niin että olet hänestä huolissaan ja haluat tietää miten hänellä menee.
 
  • Tykkää
Reactions: Goldie
Sekundäärinen lapsettomuus? yrittävät toista kovasti mutta sitä ei kuulu?
Kyllä se voi olla kovakin paikka jos yrittää toista mutta sitten se ei luonnollisin keinoin onnistu. Mikään automatio se ei ole että seuraavat raskaudet alkavat onnistuneesti jos ensimmäinen alkaa hyvin.

Niin.. voihan se näinkin olla. Satun vaan tietämään, että hän on tullut todella helposti raskaaksi. Mutta voihan se olla, ettei se aina mene niin..
 
Kyse ei nyt tässä ole minusta, mutta voisi olla. Mä olen todella pahoillani, mutta juuri nyt mun on tosi vaikea olla raskaana olevan lähellä ja vaikea katsoa pieniä vauvoja. Yritettiin toista lasta, mutta kävi niin, että minulta jouduttiin poistamaan kohtu. Ei siis enää ole mitään toiveita saada toista lasta.

Toisen elämässä voi olla sattunut mitä vaan, mistä et tiedä. Asia selkeästi sattuu, eikä hän pysty nyt olemaan sinut sen kanssa. Jos ette kerran ole sen kummemmin läheisiä, niin älä anna sen haitata itseäsi.
 
[QUOTE="Loviisa";30343556]No ehkäpä heillä on vaikeuksia saada uutta raskautta alkuun tai jotain vääntöä kotona lasten lukumäärästä. Vai onko loukkaantunut siitä, että sinä et ole kertonut raskaudesta hänelle mitään. Ehkä hän on ajatellut teidän olevan sen verran hyviä kavereita tai ystäviä, että tuollaiset asiat "kuuluisi" kertoa ennen kuin asiasta yleisesti kerrotaan.[/QUOTE]

Emme ole olleet vuosiin enää tekemisissä, eli mistään tuommoisista harmituksista ei voi olla kyse. Ja ihmettelen suuresti jos hänen miehensä ei haluaisi toista lasta. Tunnen myös miehen.

Oma ”aavistus” menee hienoisesti sen puolelle, että heillä olisi parisuhteessa jotain ongelmia. Ko. nainen on aina aiemmin vaihtanut miestä vähintään viiden vuoden välein.. Luulen, että hänelle on ehkä tullut tarve taas kokea se rakastumisen huuma ja tästä johtuen parisuhde ei enää olekaan niin onnellinen että siihen olisi järkevää tehdä toista lasta..? Kuulostaako tämä miten kaukaa haetulta?
 
Ehkä ajattelee, että olet muutaman kuukauden kuluttua taas perhevapailla määrittelemättömän ajan eikä jaksa panostaa ystävyyssuhteeseen, joka välttämättä laimenee, kun elämäntilanteet erkanevat.
 
Luultavasti asia kolahtaa häneen jollakin tavalla... joko ei kuulu toista lasta tai ehkä on saanut keskenmenon, tai mies ei halua toista lasta tjsp. Sinusta tuossa ei kuitenkaan ole kyse.
Ja kyllä, voit mennä suoraan kysymään, sano että sinusta vaikuttaa siltä että hänen käytöksensä sinua kohtaan on muuttunut, onko hänellä kaikki ok. Älä käännä asiaa itseesi, vaan sano jotenkin niin että olet hänestä huolissaan ja haluat tietää miten hänellä menee.

Emme ole niin läheisiä enää, että voisin mennä häneltä moista kyselemään. Toivoin, että olisimme voineet lämmittää kaverisuhdetta sen verran, että luonteva rupattelu olisi onnistunut silloin tällöin kohdatessamme. Tällaista kiusallista olotilaa kohtaamisiin en todellakaan olisi toivonut missään tapauksessa! Olemme kuitenkin kollegoja, vaikka eri puolilla taloa istummekin.

Toivottavasti hänen elämäänsä tulee jokin ratkaisu suuntaan tai toiseen, jotta voi suhtautua normaalisti muiden ihmisten raskauksiin ym. Hänen miehensä on ollut aiemmin kolmesti naimisissa, joten kenties miehellä on tapana vaihtaa puolisoa tietyin väliajoin… vaikea sanoa .
 
Todennäköisesti se on joku hänen henkiökohtainen raskauteen liittyvä vaikeasti käsiteltävä juttu.

Muistan hyvin, kun kävin keskenmenon jälkeisessä tarkastuskessa ja olin tosi maassa, se oli kaikista vaikein päivä. Olisi varmaan olllut helpompi, jos lääkäri ei olisi ollut niin osaa-ottava vaan todennut vain asiallisesti, että näin käy joskus. Mies houkutteli minut lähtemään mukaan kaverilleen, että piristyisin hieman. Ei ehkä ollut paras mahdollinen ajoitus, siellä he nimittäin hehkuttivat raskausuutistaan. Oli todellinen isku vyön alle siinä tilanteessa.
 
Raskaushormonit ovat sekoittaneet pääsi (tapahtuu ihan kaikille) ja kuvittelet omiasi.
Raskausaikana kannattaa oikeasti jättää kaikki turha analysointi ja ihmisten tarkkailu, sillä kuitenkin omassa sekavassa päässään tekee vääriä johtopäätelmiä.
 
Emme ole olleet vuosiin enää tekemisissä, eli mistään tuommoisista harmituksista ei voi olla kyse. Ja ihmettelen suuresti jos hänen miehensä ei haluaisi toista lasta. Tunnen myös miehen.

Oma ”aavistus” menee hienoisesti sen puolelle, että heillä olisi parisuhteessa jotain ongelmia. Ko. nainen on aina aiemmin vaihtanut miestä vähintään viiden vuoden välein.. Luulen, että hänelle on ehkä tullut tarve taas kokea se rakastumisen huuma ja tästä johtuen parisuhde ei enää olekaan niin onnellinen että siihen olisi järkevää tehdä toista lasta..? Kuulostaako tämä miten kaukaa haetulta?

No kuulostaa juuri siltä, että huuruisessa päässäsi ja liian tunteekkaana pähkäilet nyt asioita, joilla ei oikeasti ole mitään merkitystä. Jos tämä tyyppi ei kerran ole hyvä ystäväsi, ja et halua asiasta hänen kanssaan keskustella, ja todennäköisesti olet itse suurimmaksi osin kuvitellut koko hänen käyttäytymisesntä, niin anna olla.

Keskity vaikka tulevan lapsen vaippamerkin miettimiseen, se on sopivaa aivojumppaa raskaana olevalle.
 
[QUOTE="...";30343666]Raskaushormonit ovat sekoittaneet pääsi (tapahtuu ihan kaikille) ja kuvittelet omiasi.
Raskausaikana kannattaa oikeasti jättää kaikki turha analysointi ja ihmisten tarkkailu, sillä kuitenkin omassa sekavassa päässään tekee vääriä johtopäätelmiä.[/QUOTE]

Juu niin varmaan :) Raskaushormonit ovat hassuja, mutta en minä tätä täyskäännöstä hänen käytöksessään kylläkään kuvittele. Myös toinen työkaverini ihmetteli, että mikäs Petralle tuli, kun ko. ihminen ruokalassa jatkoi matkaansa kollegan jäädessä onnittelemaan.
 
[QUOTE="...";30343674]No kuulostaa juuri siltä, että huuruisessa päässäsi ja liian tunteekkaana pähkäilet nyt asioita, joilla ei oikeasti ole mitään merkitystä. Jos tämä tyyppi ei kerran ole hyvä ystäväsi, ja et halua asiasta hänen kanssaan keskustella, ja todennäköisesti olet itse suurimmaksi osin kuvitellut koko hänen käyttäytymisesntä, niin anna olla.

Keskity vaikka tulevan lapsen vaippamerkin miettimiseen, se on sopivaa aivojumppaa raskaana olevalle.[/QUOTE]

Vai että oikein aivojumppaa :) Mitäköhän kivaa jumppaa me sinulle keksittäis, kun tuo vittuilu on varmaankin aika kuluttavaa hommaa? :)
 
Juu niin varmaan :) Raskaushormonit ovat hassuja, mutta en minä tätä täyskäännöstä hänen käytöksessään kylläkään kuvittele. Myös toinen työkaverini ihmetteli, että mikäs Petralle tuli, kun ko. ihminen ruokalassa jatkoi matkaansa kollegan jäädessä onnittelemaan.


Syynähän voi olla mikä tahansa: tyypillä oli vessahätä ja hän kiirehti vessaan, hän muisti että puhelin jäi pöydälle ja lähti hakemaan sitä, hän oli unohtanut rahapussinsa johonkin ja kiirehti sitä hakemaan, jne jne.
 
Vai että oikein aivojumppaa :) Mitäköhän kivaa jumppaa me sinulle keksittäis, kun tuo vittuilu on varmaankin aika kuluttavaa hommaa? :)

Tämä ei edes ole vittuilua, vaan yritän herättää sinua siihen, että oikeasti on todennäköistä, että kuvittelet ja ylianalysoit koko jutun. Ja vaikka näin ei olisi, niin kuten kysyin, mitä väliä? Jos tämä tyyppi ei edes ole ystäväsi, niin kannattaako oikeasti nyt hukata noin paljon aikaa ja energiaa jonkun hyvänpäiväntutun käytöksen pohtimiseen???
 
[QUOTE="...";30343704]Tämä ei edes ole vittuilua, vaan yritän herättää sinua siihen, että oikeasti on todennäköistä, että kuvittelet ja ylianalysoit koko jutun. Ja vaikka näin ei olisi, niin kuten kysyin, mitä väliä? Jos tämä tyyppi ei edes ole ystäväsi, niin kannattaako oikeasti nyt hukata noin paljon aikaa ja energiaa jonkun hyvänpäiväntutun käytöksen pohtimiseen???[/QUOTE]

Joo oot oikeassa, ihan turhaan moisia pohdin.
 
tätä ihmistä ei vaan kiinnosta koko raskaus. Taidat olla kirjoittuksestasi päätellen niitä ihmisiä jotka tekevät raskauksistaan ja lapsistaan ison jutun johon kaikkien pitäisi osallistua onnittelemalla ja vatsaasi taputtelemalla ja keskustelun aiheesi pyörivät sitten vaan näissä. Vaikka toisella olisi lapsi, se ei tarkoita että lapset ovat KOKO hänen maailmansa. Ehkä hän ei vaan jaksa puhua sinun hedelmöittymisestäsi ja sietää hormonien piikkiin laitettuja kiukutteluja. Ehkä hän kaipaa aikuista seuraa. Ehkä hänellä on tavoitteita uransa suhteen ja hän on kiinnostunut työssä työstään.
 

Yhteistyössä