Kaveri leuhkii sektiollaan!

Kaveri sairastaa diabetesta ja tämän takia hänelle kuulemma tehdään sektio (siis ei ole edes raskaana jne...vaan tulevaisuudessa). Kaveri jaksaa leuhkia aina sopivan paikan tullen että hän saa automaattisesti sektion ja hänen alapäänsä ei tule venymään ja vanumaan ja että hänen ei tarvitse tuntea helvetellistä kipua. Mua ärsyttää!!! Onko edes totta että kaikki diabetes-potilaat saavat automaattisesti sektion ja miksi se on niin hienoa vs. "normaali" synnytys?

 

Minusta siinä ei kyllä ollut mitään hienoa, karmea kokemus.

 

provo!

 

Niin tietysti se vauva oli hienoin asia maailmassa, mutta jos nyt ajatellaan pelkästään sitä teurastusta ja unohdetaan vauva.

 

Keksikää nyt parempia provoja. Ja vaihtakaa mahdolliset idioottikaverit uusiin. *haukotus*

 

hmm.. no toi.. ei se ihan noin taida mennä

 

ei leikata automaattisesti. Mun kaverilla on diabetes, ei leikattu vaan synnytti alakautta.

Kaverisi vaikuttaa keskenkasvuselta.

 

provo provo plaa plaa...SORI mutta ei edes ole provo, miksi olisi?

 

provo provo plaa plaa...SORI mutta ei edes ole provo, miksi olisi?

Siksi että vaikea uskoa että joku olisi niin pässi että "leuhkisi" mahdollisella tulevalla sektiollaan (olematta edes raskaana, tilanteessa missä sektio ei edes ole varma). Saati sitten että häneltä löytyisi vielä niin pässi kaveri joka loukkaantuisi tuosta.

 

Naura tuollaiselle kaverille räkäisesti, alapää muuttuu jo ihan pelkästä raskaana olosta ja ne leikkauksen jälkeiset kivut voi olla helvetellisiä, sattuu kun yskii, sattuu kun nauraa, sattuu kun aivastaa...

 

Siksi että vaikea uskoa että joku olisi niin pässi että "leuhkisi" mahdollisella tulevalla sektiollaan (olematta edes raskaana, tilanteessa missä sektio ei edes ole varma). Saati sitten että häneltä löytyisi vielä niin pässi kaveri joka loukkaantuisi tuosta.

en mä nyt tiedä olenko mä nyt niin loukkaantunut, mua vaan ärsyttää se asialla leuhkiminen ja siitä jauhaminen, eikö sua ärsyttäis?

 

No oli provo tai ei, niin diabetes ei tarkoita sektiota. Siinä tähdätään ihan normaaliin synnytykseen, ja oletusarvona on synnytys alakautta, ellei esteitä ilmaannu. Lääkärin mukaan puolet diabeetikoiden synnytyksistä päätyy sektioon ja puolet onnistuu alakautta.

 

Mä en ymmärrä mitä leuhkimista siinä on, että joutuu leikkaukseen jossa maha vedetään auki? Itse olen synnyttänyt kaksi lasta, ja olen todella onnellinen, ettei tarvittu sektiota kummallakaan kerralla.

 

en mä nyt tiedä olenko mä nyt niin loukkaantunut, mua vaan ärsyttää se asialla leuhkiminen ja siitä jauhaminen, eikö sua ärsyttäis?

Huvittaisi ja kummastuttaisi. Todella outo tyyppi täytyy olla jos ei ole edes raskaana ja silti jauhaa tuollaisia järjettömyyksiä.

 

Jos diabeetikolla on silmänpohjan muutoksia, tehdään automaattisesti sektio. Näin ainakin tutullani. Ponnistus voisi jotenkin vaurioittaa silmänpohjaa, aiheuttaa verenpurkaumia.

Kumma kun se synnytystapa niin kaivaa ihmisiä. Jokaisen oma asia.

 

[QUOTE="vieras";26250529]Naura tuollaiselle kaverille räkäisesti, alapää muuttuu jo ihan pelkästä raskaana olosta ja ne leikkauksen jälkeiset kivut voi olla helvetellisiä, sattuu kun yskii, sattuu kun nauraa, sattuu kun aivastaa...[/QUOTE]

Jep! Kun vauva laskeutuu raskauden loppuvaiheessa alemmas niin kyllä se niitä lihaksia ja muita jutskui rasittaa siinäkii!

 

No hei, sellaiset ihmiset puhuu tuollaisia älyttömyyksiä, jotka eivät vielä ymmärrä asiasta mitään. Mä olen törmännyt moniin ihmisiin, jotka kuvittelee sektion olevan ihan pienimuotoinen operaatio, josta toipuu ihan tuosta vaan suit sait sukkelaan. Kyllä mäkin luulin joskus 15 vuotta sitten, että sektio on helppo juttu ja ihmettelin, miksei vauvoja saateta enemmän maailmaan sillä tavoin. Itse synnytin alakautta, mutta paras ystävä joutui sektioon ja kun sitä tuskaa seurasin vierestä, en voi kuin ihmetellä miksi joku sen vapaaehtoisesti haluaa. Mä olin synnytyksen jälkeen heti jalkeilla, viikossa oli kaikki haavat parantuneet ja olo oli kuin ei olis koskaan synnyttänytkään. Tällä parhaalla ystävällä on sektiosta aikaa kuusi vuotta ja edelleen se arpi on arka ja "kiristelee", sen lisäksi että toipuminen kesti kauan.

 

Ihmisillä on ihan vääränlainen kuva sektiosta pikkuoperaationa, josta paranee hetkessä. Vatsa avataan kaikkia kerroksia myöten (iho-rasva-lihas-kohtu) , mutta sehän on pikkujuttu, vai mitä?

 

miksi sille kaverille on edes sanottu että saa sektion tai miksi tullut puheekssi...yrittääkö hän raskautua tai jotn?

 

en mä nyt tiedä olenko mä nyt niin loukkaantunut, mua vaan ärsyttää se asialla leuhkiminen ja siitä jauhaminen, eikö sua ärsyttäis?

Ihmetyttäisi. Miksi jauhaa asiasta joka ei ole ajankohtainen edes. Saattaisin kysyä miksi sekstio on niin hyvä asia kun paraneminen saattaa viedä pitkänkin aikaa. Sitten jos jauhaminen jatkuisi niin saattaisin ehkä miettiä että onkohan se sektio sen kaverin mielestä kuitenkaan niin hyvä juttu. Ehkä silä pitää leuhkia vakuuttaakseen itsensä siitä että se on hienoa. Ehkä se oli jopa pelottava tieto.

 

[QUOTE="vieras";26250709]miksi sille kaverille on edes sanottu että saa sektion tai miksi tullut puheekssi...yrittääkö hän raskautua tai jotn?[/QUOTE]

en oikeastaan edes tiedä...ei ole aikeissa tehdä lapsia lähituleivaisuudessa, luulen että asiasta on mainittu ja kaveri on vaan ottanut asian niin kirjaimellisesti..

 

Mä olen kaksi kertaa ollut raskaana ja molemmilla kerroilla helvetin onnellinen siitä, että synnytys onnistui alakautta. En ymmärrä, mitä leuhkimista sektioon joutumisessa on...

 

en oikeastaan edes tiedä...ei ole aikeissa tehdä lapsia lähituleivaisuudessa, luulen että asiasta on mainittu ja kaveri on vaan ottanut asian niin kirjaimellisesti..

Noo tää kaveri saa sitten tulevaisuudessa itse "onnitella" itteään kun SAI sektion. Jos joskus lapsentekoon ryhtyy niin saa tuta sektiotoipumiset. Tuskin enää leuhkii ja kaikki sen tietää niin jätä omaan arvoonsa tollaset paskapuheet.

 

Mulle tehtiin sektio ja mun ystävä siihen ihanasti totesi "Nyt ei sun alapää sitten löysty".. Juupa juu, raskauskin tosiaan rasittaa lantionpohjan lihaksia. Eikä toi alapää muutenkaan ollut heti ekana mielessä kun sektiosta sain tietää. Sektiosta toipuminen oli sen verran kivuliasta, että toivon jo sen takia pääseväni ensi kerralla ihan alakautta synnyttämään.

 

Toisella on kuvitelmia ja kenties harhaluulojakin...mutta mikäpä siinä.

Mua naurattaa suuresti lapsettomien "tiedot" siitä, miten heidän raskautensa ja synnytyksensä tulee menemään. No, suunnitella aina saa. Mutta todellisuus voi olla ihan erilainen.

Ei kaikkia diabeetikkoäitejä kyllä automaattisesti sektioida. Ja alapäälläkin on tapana venyä iän myötä & hormonien vaikutuksesta...

Mulla on kaveri, joka on jo etukäteen päättänyt ettei tule lapsia koskaan saamaan. Hän vaan TIETÄÄ ettei onnistu tulemaan raskaaksi. Viis siitä, ettei ole koskaan yrittänytkään. On aika ajoin pikkaisen rasittavaa kuunnella sitä voivottelua, tyyliin "kyllä sun kelpaa kun on jo kolmas tulossa, eräät meistä ei saa koskaan sitä ensimmäistäkään...". Ja siis tiedän, etteivät ole vauvanyritystä edes aloittaneet vielä. Pessimisti ei toisaalta kyllä koskaan pety, mutta silti tuo asenne on rasittava.