Kattoko muut tota Rakas, sinusta on tullut pullukka?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja HippuTAR
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

HippuTAR

Vieras
Mikä lie herkistäny mut niin et mua itketti vähän väliä :D.

Mutta itse asiaan: Mistä ihmeestä saa revittyä motivaation laihdutukseen niin et sitä jaksaa kauemmin ku viikon-kaks?

Mä tiedän millä keinoilla laihtuisin ja pelkällä ruokavaliomuutoksella (ilman nälkää) saisin pudotettua ainaki 20 kiloa. Mutta se motivaatio on hukassa...

Mietin jopa että lopettaisin escitalopram lääkityksen. Sen myötä kun 8 kk:dessa tuli 16 kiloa lisää painoa ja seuraavan puolen vuoden aikana vielä n. 8 kiloa. Tiedän että lääke itsessään ei painoa nosta mutta jostain syystä noi ssri lääkkeet saa mussa lihomisen käynnistymään. Oon siis kerran aiemminki moista lääkettä syöny ja sillon paino nousi samaan tahtiin ja ku lopetin lääkkeen niin seuraavan vuoden aikana paino putos 22 kiloa, enkä edes yrittäny laihduttaa koska olin sen vuoden aikana raskaana.

Niin, mutta mistä se motivaatio siis kiskotaan?
 
Toi on vähän hankala kysymys. Motivaatiota ei voi kiskoa mistään, sen pitää tulla vähän niin kuin itsestään. Pitää olla tarpeeksi hyvä syy, että jaksaa sitoutua siihen laihduttamiseen ja löytää tarvittavan itsekurin. Mulla se syy on ollut ulkonäkö, johon en ole ollut tyytyväinen. Se tyytymättömyys on sitten heijastunut muillekin elämänalueille, ja laihtuminen on parantanut elämää kokonaisvaltaisesti.
 
En tiedä. Se tulee kun se tulee. Yritin laihduttaa varmaan pari vuotta vähän väliä, jaksoin max. kuukauden kerrallaan. Jojoilun myötä lihoin joka kerta lisää. Puolisen vuotta sitten napsahti palaset kohdilleen ja nyt olen monta kymmentä kiloa kevyempi - ja matka jatkuu, en ole enää uutta elämäntapaani hylkäämässä.

Vaan itse kysymykseen, ei mitään hajua miten luoda motivaatiota tyhjästä. Ehkä se ei ole mahdollistakaan, pitää odottaa että se kipinä osuu kohdalle ja vaalia sitä niin että siitä kasvaa liekki.
 
Se motivaatio vain tullatupsahtaa jostakin sitten, kun sen aika on.

Näin se on mulla aina mennyt ja uskon, että tulee menemään jatkossakin. Eikä siinä kauaa nokka tuhise, kun kilot alkaa karisemaan ja tulokset näkymään vaa-assa ja vaatteissa...siitä saa sitten lisää motivaatiota :)
 
Jaaha. Eli ei voi tehdä muuta kun odottaa? No, pöh.

Kannattaa miettiä muutamaa kysymystä. Haluatko sä oikeasti laihtua? Jos haluat, niin miksi? Miten sun elämä muuttuu, jos laihdut? Miksi olet lihonut (jos ei nyt tuota lääkitystä oteta huomioon)? Millaiset ruokailutottumukset sulla nykyään on ja mikä se suurin ongelma syömisessä on (annoskoot, herkut, tunnesyöminen vai mikä)?

Mun mielestä on vähän turha aloittaa sitä laihdutusta, jos motivaatiota ei ole tarpeeksi. Ja jos ei ole itsekuria ja voimaa kestää niitä ikäviä juttuja, jotka laihduttamisesta useinkin seuraa ainakin alussa (mm. näläntunne, herkkujen pois jättäminen eli nautinnoista kieltäytyminen...). Jos laihdutus tuntuu heti alkuun turhalta ja on sellainen olo, ettei kuitenkaan tule onnistumaan, ei se laihdutus tosiaan onnistu.

Sä oot kai puhunut täällä palstalla selkävaivoistasi. Voisiko olla mahdollista, että vaivat helpottuisivat, jos painoa lähtisi? Eikö siinä olisi jo tosi hyvä motivaattori sullekin? Elämä parantuisi kovasti, jos kipu hellittää :)
 
katoin tota sarjaa vaik oli täyttä kuraa!! ensinnäkin niin lavastettu ohjelma, onko oikeesti kellää läskillä tollasia karkkivarastoja?? tai lähinnä mietin säilyykö ne karkit siellä kaapissa? Ja mitä helv toi Sanda Hietikko-Naumanen itkee et hän ei voi syödä enää suklaata?? siis MITÄ?? kuka sua kieltää? Vallan vajaa sen mieskin ku vie nyt sitten kauppaan kuvan ettei hänen löllöperceelle saa myydä enää herkkuja?? wtf oikeesti, onko noin vammasia ihmisiä edes olemassa?
 

Yhteistyössä