KATKAISTIIN SITTEN VÄLIT ANOPPIIN KOKONAAN

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja eräs
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

eräs

Vieras
Katkaistiin välit anoppiin kokonaan pitkän harkinnan jälkeen. Ei tulut yhteisistä vierailuista mitään. Mustasukkainen, epäilisin että anoppi on narsisti. Tämä oli mieheni ja minun yhteispäätös. Mies oli jo aikaisemmin sitä mieltä, että välit tulisi katkaista. Minä jarruttelin miehen ehdotusta välien katkaisusta. Mutta nyt olemme huomanneet ettei yhteydenpidosta hänen kanssaan tule yksinkertaisesti mitään, hän on joko henkisesti sairas tai sitten vain niin itserakas.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Naperon taapero:
minkä ikäinen anoppi? mitä se siis on tehnyt? kerro esimerkkejä ni helpompi kertoo oma mielipide. vaikka et kyllä sellasta ole pyytänytkään :D mut utelias oon luonteeltani.. :whistle:

En halua kertoa hänen ikäänsä. Tehnyt kaikenlaista: kerjännyt erityishuomiota vaikka millä tavalla, loukkaantuu jos mieheni ei huomioi häntä, vähättelee minua, toivoo minulle pahaa, on erittäin mustasukkainen yms.
 
No tältä palstalta kyllä saat ymmärtämystä:( Kaikilla tuntuu olevan huono anoppi! Yhtään ei saisi olla eri mieltä eikä ainakaan lapsia saisi hemmotella(karkinanto on kaikkein pahinta) Ja muutenkin onhan se anoppi niiin paha! Ei kun välit vaan poikki!
 
Niin ja nyt vielä yrittää uhkailla sillä että lapset saavat kuulla, että meissä on ollut se vika kun ovat aikuisia, kun mummo ei saa olla yhteydessä. Ikävää, mutta totta. Ei voi minkään. Mutta emme aio pilata sillä elämäämme, elämme omaa elämää ja hän omaansa tästä eteenpäin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No tältä palstalta kyllä saat ymmärtämystä:( Kaikilla tuntuu olevan huono anoppi! Yhtään ei saisi olla eri mieltä eikä ainakaan lapsia saisi hemmotella(karkinanto on kaikkein pahinta) Ja muutenkin onhan se anoppi niiin paha! Ei kun välit vaan poikki!

Jos luit tekstit kokonaan, niin ymmärrät ettei tässä ole mistään karkin antamisesta kysymys.
 
ole anoppia :( hän kuoli kun olimme olleet mieheni kanssa yhdessä pari vuotta. Todella rakastettava ihminen. Ikävöin häntä edelleen. Tulimme loistavasti toimeen.

Kunnioittakaa ihmisiä sellaisina kuin he ovat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja suree:
ole anoppia :( hän kuoli kun olimme olleet mieheni kanssa yhdessä pari vuotta. Todella rakastettava ihminen. Ikävöin häntä edelleen. Tulimme loistavasti toimeen.

Kunnioittakaa ihmisiä sellaisina kuin he ovat.

Kaikkea ei kuitenkaan tarvi kestää. Ja kyllä sitä kunnioitusta pitäis löytyä ihan molemmista suunnista.
Sulla oli ihana anoppi mutta kaikilla ei ole. Mulla on mutta kaikella kunnioituksella pidän pientä hajurakoa silti häneen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja suree:
Kunnioittakaa ihmisiä sellaisina kuin he ovat.

Vaikea kunnioittaa ihmistä joka on monta kertaa uhannut pilata elämämme, soitellut kännipäissään työpaikoillemme joissa haukkunut meitä ja niin edelleen. Ap:lle sympatiani; meillä katkaistiin välit minun vanhempiini eikä olla kaduttu.
 
Meillä vähän sama tilanne. Äitini on aina ollut todella vaikea ihminen ja kaikilla meillä sisaruksilla on hänen kanssaan sitä vaikeampaa mitä enemmän olemme hänen kanssaan tekemisissä.

Äitini vetää huolehtivan mummon ja äidin roolia mutta siinä näytelmässä ei jää sijaa muiden ihmisten toiveille ja tunteille. Hän ei myöskään opi. Kutsui mm. synnytyslaitokselle minulta mitään kysymättä ihmisiä kylään 2 päivää sairaan lapsemme syntymän jälkeen kun lapsemme oli vastasyntyneiden teholla(!) Loukkaantui kun pistin puolisoni soittamaan hänelle ja käskemään mummoa perumaan kutsumansa vieraat jne jne... Edelleen marttyyrimaisesti muistelee kuinka puolisni oli sanonut hänelle Niin ikävästi puhelimessa... Vetää minut aivan sanattomaksi.

Viimeisin tempaus oli se, että kielloistamme huolimatta meni leikkaamaan lastemme vauva tukat!!! Ja loukkaantuu ja vetää marttyyrin roolin päälle kun tietenkin suutumme siitä. Päälle päätteeksi haukkuu taas puolisoni, kun on niin ikävästi ollut mummolle vihainen, vaikka hän vain yritti auttaa..

Vaikeaa on yhteiselo tälaisen mummon kanssa. Jotain yhteydenpitoa kuitenkin yritämme koska haluamme että lapsille jäisi muistikuvia mummosta. En vain aina tiedä onko se hinta minkä yhteydenpidosta joudumme maksamaan, vähän liian kova.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No tältä palstalta kyllä saat ymmärtämystä:( Kaikilla tuntuu olevan huono anoppi! Yhtään ei saisi olla eri mieltä eikä ainakaan lapsia saisi hemmotella(karkinanto on kaikkein pahinta) Ja muutenkin onhan se anoppi niiin paha! Ei kun välit vaan poikki!

Miksi antaa karkkia jos vanhemmat on toivoneet toisin... Piruutaanko?

 
Alkuperäinen kirjoittaja aika katkera lapsi:
Meillä vähän sama tilanne. Äitini on aina ollut todella vaikea ihminen ja kaikilla meillä sisaruksilla on hänen kanssaan sitä vaikeampaa mitä enemmän olemme hänen kanssaan tekemisissä.

Äitini vetää huolehtivan mummon ja äidin roolia mutta siinä näytelmässä ei jää sijaa muiden ihmisten toiveille ja tunteille. Hän ei myöskään opi. Kutsui mm. synnytyslaitokselle minulta mitään kysymättä ihmisiä kylään 2 päivää sairaan lapsemme syntymän jälkeen kun lapsemme oli vastasyntyneiden teholla(!) Loukkaantui kun pistin puolisoni soittamaan hänelle ja käskemään mummoa perumaan kutsumansa vieraat jne jne... Edelleen marttyyrimaisesti muistelee kuinka puolisni oli sanonut hänelle Niin ikävästi puhelimessa... Vetää minut aivan sanattomaksi.

Viimeisin tempaus oli se, että kielloistamme huolimatta meni leikkaamaan lastemme vauva tukat!!! Ja loukkaantuu ja vetää marttyyrin roolin päälle kun tietenkin suutumme siitä. Päälle päätteeksi haukkuu taas puolisoni, kun on niin ikävästi ollut mummolle vihainen, vaikka hän vain yritti auttaa..

Vaikeaa on yhteiselo tälaisen mummon kanssa. Jotain yhteydenpitoa kuitenkin yritämme koska haluamme että lapsille jäisi muistikuvia mummosta. En vain aina tiedä onko se hinta minkä yhteydenpidosta joudumme maksamaan, vähän liian kova.

Tuosta tukan leikkuusta tuli mieleen, että meillä anoppi varasti yhden lapsemme vauvatukan hiustupsun, joka oli tietyssä säilössä meillä (pieni tupsu). Hänen vierailunsa jälkeen oli hävinnyt purkista!
 
ap.

Joo, en saa sanaa suustani. Meille ei edes jäänyt sitä hiustupsua kun mummo meni kynimään lastemme hiukset (siis ne vauva hiukset, hiuksia ei oltu koskaan vielä leikattu koska emme olleet raaskineet.)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
No tältä palstalta kyllä saat ymmärtämystä:( Kaikilla tuntuu olevan huono anoppi! Yhtään ei saisi olla eri mieltä eikä ainakaan lapsia saisi hemmotella(karkinanto on kaikkein pahinta) Ja muutenkin onhan se anoppi niiin paha! Ei kun välit vaan poikki!
Höpsis. Mulla esim. on mukava anoppi. Älä nyt ota itteesi, jos jollain on ikävä anoppi?

 
Alkuperäinen kirjoittaja vaikea:
Alkuperäinen kirjoittaja suree:
Kunnioittakaa ihmisiä sellaisina kuin he ovat.

Vaikea kunnioittaa ihmistä joka on monta kertaa uhannut pilata elämämme, soitellut kännipäissään työpaikoillemme joissa haukkunut meitä ja niin edelleen. Ap:lle sympatiani; meillä katkaistiin välit minun vanhempiini eikä olla kaduttu.

Samoin sympatiat AP:lle. On olemassa ihmisiä, joita ei tarvita meidän perheen lähelle eikä varsinkaan meidän lasten elämään. Viinalla ja jatkuvalla laiminlyönnillä mieheni lapsuuden ja nuoruuden pilannut äidin ja mummon irvikuva on sellainen. Itsekään en olisi ikinä uskonut kohtaavani tällaista tyyppiä, mutta niin vaan niitäkin on olemassa. Itse onneksi saamme valita olemmeko heidän kanssaan tekemisissä vai emme. Tsemppiä AP:lle!
 
Menimme naimisiin 20.2 2009 eli reilu viikko sitten. Anoppi (jonka kanssa meillä on aiemmin ollut hyvät välit) antoi meille häälahjaksi päiväkirjansa jota oli kirjoittanut mieheni syntymästä asti. Ajattelin että ihana ja omaperäinen lahja,kunnes..aloimme lukea kirjaa illalla mieheni kanssa ja teksti oli järkyttävää. Todella törkeää,vastenmielistä luettavaa. Anoppi oli kirjoittanut ylös mieheni joka ikisen mokan minkä tämä oli elämässään tehnyt,kuvaillut ne yksityiskohtaisesti ja haukkui miestäni,omaa poikaansa saamattomaksi,laiskaksi ja muuten vain huonoksi.

Anoppi oli myös kirjoittanut sinne minusta ja sukulaisistani erittäin halveksivaan sävyyn. Hän oli kirjoittanut sinne pitkät litaniat mieheni teiniaikaisesta tyttöystävästä,kuvaillut yksityiskohtaisesti miten oli joskus kuunnellut oven takana kun he harrastivat seksiä ja kirjoitti että minä olen exään verrattuna niin lapsellinen ja typerä enkä koskaan tule vetämään vertoja mieheni ensirakkaudelle. Lisäksi anoppi oli joskus löytänyt mieheni huoneesta kondomipaperin tämän asuessa vielä kotona (eli siis tämän entisen tyttöystävän ajoilta), oli säästänyt sitä kaikki nämä vuodet ja antoi sen meille kirjekuoressa tämän päiväkirjan mukana. Siis MILLAINEN ihminen tekee näin?? Säästää poikansa huoneesta löytämänsä kortsupaperin?? Kirjeessä oli myös kuvailtu tarkkaan miten hirveä asuntomme on hänen mielestään,miten huono äiti olen ja miten koko mun puolen suku on keskiluokkaista roskasakkia.

Ja ämmä vielä hymyili lahjaa antaessaan,kippis vaan! Ilmoitin haaskalle puhelimessa että mun kotiini ei tarvitse astua enää jalallaankaan.

Anoppi itse on perse täynnä velkaa,mutta mersulla on vaan ajeltava ja maailmalla matkustettava ja vaatteet pitää olla sävy sävyyn sisustuksen kanssa. Jätti mieheni isän kun oli kuulemma vätys mieheksi (tavallinen työtätekevä keski-ikäinen mies) ja roikottaa bnyt kainalossaan eläkeikäistä playboyta joka maksaa viulut. Narsistiko..??
 
Katkaisisin heti välit omaan anoppiin jos pystyisin. Ärsyttävän utelias eukko jonka pitää saada tietää IHAN kaikki kaikesta, ihmisistä joita ei tunne jne. meidän asioihin puuttumisen lisäksi. Pitää kynsin hampain kiinni pojistaan, soittelee heille päivittäin, käskee miestä käymään milloin milläkin verukkeella ja utsii sitten kaikki asiat. Ja mies menee kuin pässi narussa kun äiti käskee...huoh. Mies ei juurikaan tule toimeen oman äitini kanssa, viimeksi kun asiasta tuli toraa, sanoin että minä tässä koetan olla väleissä hänen äitinsä kanssa, hänkö sitten voi käyttäytyä omaa äitiäni kohtaan miten vain...ärsyttää kerta kaikkiaan!!!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Menimme naimisiin 20.2 2009 eli reilu viikko sitten. Anoppi (jonka kanssa meillä on aiemmin ollut hyvät välit) antoi meille häälahjaksi päiväkirjansa jota oli kirjoittanut mieheni syntymästä asti. Ajattelin että ihana ja omaperäinen lahja,kunnes..aloimme lukea kirjaa illalla mieheni kanssa ja teksti oli järkyttävää. Todella törkeää,vastenmielistä luettavaa. Anoppi oli kirjoittanut ylös mieheni joka ikisen mokan minkä tämä oli elämässään tehnyt,kuvaillut ne yksityiskohtaisesti ja haukkui miestäni,omaa poikaansa saamattomaksi,laiskaksi ja muuten vain huonoksi.

Anoppi oli myös kirjoittanut sinne minusta ja sukulaisistani erittäin halveksivaan sävyyn. Hän oli kirjoittanut sinne pitkät litaniat mieheni teiniaikaisesta tyttöystävästä,kuvaillut yksityiskohtaisesti miten oli joskus kuunnellut oven takana kun he harrastivat seksiä ja kirjoitti että minä olen exään verrattuna niin lapsellinen ja typerä enkä koskaan tule vetämään vertoja mieheni ensirakkaudelle. Lisäksi anoppi oli joskus löytänyt mieheni huoneesta kondomipaperin tämän asuessa vielä kotona (eli siis tämän entisen tyttöystävän ajoilta), oli säästänyt sitä kaikki nämä vuodet ja antoi sen meille kirjekuoressa tämän päiväkirjan mukana. Siis MILLAINEN ihminen tekee näin?? Säästää poikansa huoneesta löytämänsä kortsupaperin?? Kirjeessä oli myös kuvailtu tarkkaan miten hirveä asuntomme on hänen mielestään,miten huono äiti olen ja miten koko mun puolen suku on keskiluokkaista roskasakkia.

Ja ämmä vielä hymyili lahjaa antaessaan,kippis vaan! Ilmoitin haaskalle puhelimessa että mun kotiini ei tarvitse astua enää jalallaankaan.

:o :o

Tää oli jo paha. Oikein vuosia mietitty joku ilkeä temppu. Harvinaisen outo tempaus.. Oliko tekstissä ollenkaan hyviä juttuja?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Menimme naimisiin 20.2 2009 eli reilu viikko sitten. Anoppi (jonka kanssa meillä on aiemmin ollut hyvät välit) antoi meille häälahjaksi päiväkirjansa jota oli kirjoittanut mieheni syntymästä asti. Ajattelin että ihana ja omaperäinen lahja,kunnes..aloimme lukea kirjaa illalla mieheni kanssa ja teksti oli järkyttävää. Todella törkeää,vastenmielistä luettavaa. Anoppi oli kirjoittanut ylös mieheni joka ikisen mokan minkä tämä oli elämässään tehnyt,kuvaillut ne yksityiskohtaisesti ja haukkui miestäni,omaa poikaansa saamattomaksi,laiskaksi ja muuten vain huonoksi.

Anoppi oli myös kirjoittanut sinne minusta ja sukulaisistani erittäin halveksivaan sävyyn. Hän oli kirjoittanut sinne pitkät litaniat mieheni teiniaikaisesta tyttöystävästä,kuvaillut yksityiskohtaisesti miten oli joskus kuunnellut oven takana kun he harrastivat seksiä ja kirjoitti että minä olen exään verrattuna niin lapsellinen ja typerä enkä koskaan tule vetämään vertoja mieheni ensirakkaudelle. Lisäksi anoppi oli joskus löytänyt mieheni huoneesta kondomipaperin tämän asuessa vielä kotona (eli siis tämän entisen tyttöystävän ajoilta), oli säästänyt sitä kaikki nämä vuodet ja antoi sen meille kirjekuoressa tämän päiväkirjan mukana. Siis MILLAINEN ihminen tekee näin?? Säästää poikansa huoneesta löytämänsä kortsupaperin?? Kirjeessä oli myös kuvailtu tarkkaan miten hirveä asuntomme on hänen mielestään,miten huono äiti olen ja miten koko mun puolen suku on keskiluokkaista roskasakkia.

Ja ämmä vielä hymyili lahjaa antaessaan,kippis vaan! Ilmoitin haaskalle puhelimessa että mun kotiini ei tarvitse astua enää jalallaankaan.

Anoppi itse on perse täynnä velkaa,mutta mersulla on vaan ajeltava ja maailmalla matkustettava ja vaatteet pitää olla sävy sävyyn sisustuksen kanssa. Jätti mieheni isän kun oli kuulemma vätys mieheksi (tavallinen työtätekevä keski-ikäinen mies) ja roikottaa bnyt kainalossaan eläkeikäistä playboyta joka maksaa viulut. Narsistiko..??

siis oikeesti onko tää todellista?
 
Alkuperäinen kirjoittaja hello:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Menimme naimisiin 20.2 2009 eli reilu viikko sitten. Anoppi (jonka kanssa meillä on aiemmin ollut hyvät välit) antoi meille häälahjaksi päiväkirjansa jota oli kirjoittanut mieheni syntymästä asti. Ajattelin että ihana ja omaperäinen lahja,kunnes..aloimme lukea kirjaa illalla mieheni kanssa ja teksti oli järkyttävää. Todella törkeää,vastenmielistä luettavaa. Anoppi oli kirjoittanut ylös mieheni joka ikisen mokan minkä tämä oli elämässään tehnyt,kuvaillut ne yksityiskohtaisesti ja haukkui miestäni,omaa poikaansa saamattomaksi,laiskaksi ja muuten vain huonoksi.

Anoppi oli myös kirjoittanut sinne minusta ja sukulaisistani erittäin halveksivaan sävyyn. Hän oli kirjoittanut sinne pitkät litaniat mieheni teiniaikaisesta tyttöystävästä,kuvaillut yksityiskohtaisesti miten oli joskus kuunnellut oven takana kun he harrastivat seksiä ja kirjoitti että minä olen exään verrattuna niin lapsellinen ja typerä enkä koskaan tule vetämään vertoja mieheni ensirakkaudelle. Lisäksi anoppi oli joskus löytänyt mieheni huoneesta kondomipaperin tämän asuessa vielä kotona (eli siis tämän entisen tyttöystävän ajoilta), oli säästänyt sitä kaikki nämä vuodet ja antoi sen meille kirjekuoressa tämän päiväkirjan mukana. Siis MILLAINEN ihminen tekee näin?? Säästää poikansa huoneesta löytämänsä kortsupaperin?? Kirjeessä oli myös kuvailtu tarkkaan miten hirveä asuntomme on hänen mielestään,miten huono äiti olen ja miten koko mun puolen suku on keskiluokkaista roskasakkia.

Ja ämmä vielä hymyili lahjaa antaessaan,kippis vaan! Ilmoitin haaskalle puhelimessa että mun kotiini ei tarvitse astua enää jalallaankaan.

:o :o

Tää oli jo paha. Oikein vuosia mietitty joku ilkeä temppu. Harvinaisen outo tempaus.. Oliko tekstissä ollenkaan hyviä juttuja?

Ei oikeastaan. Tuntuu tosi pahalle,että anoppi on vuosia hymistellyt ja näytellyt,mutta onkin oikeasti ollut täysin erimieltä. Hääpäivänä tommonen ei hirveästi lämmittänyt. Mä en ymmärrä mitä kiksejä se sai siitä että halus mun lukevan juttuja miehen nuoruuden tyttöystävästä ja varsinkin noin intiimejä asioita. Mieheni ei myöskään ymäärtänyt mitä kiksejä hänen äitinsä on saanut ruotiessaan miehen yksityisiä asioita sivutolkulla päiväkirjassa. Mä en ainakaan ikinä edes HALUAIS kirjotella ylös mun poikani intiimejä asioita,ei ne mulle kuulu. Saati sitten antaa ne luettavaksi että lälläslää,mäpä tiedän susta kaiken.
 

Yhteistyössä