Kasvatusasiaa

Oletko lasten kasvatuksessa ns. tiukkapiposakkia vai vapaan kasvatuksen nimeen vannova?
Eli annatko lapsesi leikkiä ruoalla, syödä olohuoneessa (ja sotkea ruoalla kaiken mahdollisen) vai annatko lapsesi touhuta lähinnä mitä sattuu? Kiellätkö usein?
Minä kuulun vissiin tuohon tiukkapiposakkiin. Ruoka syödään meillä keittiön pöydän ääressä eikä sillä saa leikkiä. Rajat on tiukat ja sama kuri joka paikassa. Kaappeja ja laatikoita ei saa purkaa, paitsi lelulaatikot ja lelut kerätään vaikka itkun kanssa illalla. Huom. haluan mainita vielä, että risu meillä ei viuhu vaan pelkkä sanan säilä.

 

Kyllä minä itseäni tiukkapipona pidän :ashamed:
Ei ruualla leikitä! Keittiössä syödään, ja muutenkin hyvät tavat ja kunnon kasvatus olla pitää! Rajat oltava tiukat.

Tosin, meillä kyllä saa purkaakin joitakin laatikoita mutta edellytttäen että siivotaan. Nimittäin esim 1veen mielipuuhaahan just on että leikitään kaikella muulla kuin omilla leluilla Joten joskus tyhjenee kyllä äitin pöksylaatikko, mutta sitten on ehdoton että niitä vaatteita ei kiikuteta mihkään ympäri taloa! ja neiti ei lähe seuraavaan puuhaan ennenku edellilnen on siivottu.

 

Beerit. ihana muuten kuulla että näitä äitejäkin vielä on!! Minusta tuntuu että monet lapset ovat ihan vallattomia nykypäivänä.
Kerhoista olen monesta jäänyt pois, kun ei lapset yksinkertasesti osaa käyttäytyä yhtään, ja minä en halua edes omilleni sellaista näyttää!
Toki, joka ryhmässä koulussakin on villivekaroita, mutta jos niitä on pelkästään, niin sellaset kerhot jää kyllä meillä käymättä. Toki kivoja hienoja kerhojakin löytyy.

 

Hei Rimpula!
Minustakin tuntuu, että olen lähipiirissä ainut, jonka lapsilla on tiukat rajat. Minäkään en halua kerhoissa käydä kun siellä on se meininki liian hillitöntä. Monet pitävät minua outona sen takia, että meillä vieraidenkaan lapset ei saa tehdä tiettyjä asioita. Ruokaa ei viedä pois keittiöstä. Syy on ihan siinä, että minä olen se joka ne sotkut joutuu siivoamaan. Enkä tykkää, että vieraiden lapset penkoo kaapit ja laatikot. En minäkään anna lapsieni kylässä kaappeja purkaa. Eivät kyllä oo sitä ees koskaan yrittäneet.
Mielestäni minulla on kuitenkin ihan tasapainoiset ja onnelliset lapset vaikka rajat on tiukat. Kyllä meilläkin sotketaan, mutta valvotuissa oloissa. Yhdessä piirretään ja sotketaan sormiväreillä.

 

Beerit. Samma här! Kirjoituksesi oli kuin minun suusta. En tahdo minäkään oikein pysyä perässä tän maailman mukuloista Ja kyllä meilläkin ihan tasapainoiset iloiset lapset on. Ja hyvin käyttäytyvät. Toki meilläkin riehutaan valvotusti, kuten sanoit. Kerran olen saanut neitini ulos kaupasta kantaa. Silloinkin tuntui kuin ihmiset olsi kattonu etä miksi tuo kantaa sen ulos. Minusta taas jos lapsi ei käyttäytydy kunnolla kaupassa, on selvää että hän poistuu. Eikä siten, niinku usein näkee, että lapsi annetaan huutaa kaupan lattialla, ja itse tehdään ostoksia rauhassa vieressä. Lapsihan oppii, että kaupassa saa riehua ja huutaa mielinmäärin? Meillä jäi tuon kerran ruuat ostamatta, ja syötiin näkkäriä yhen päivän, kyllä hän siinä sitten oppi, ettei kannata kauapssa meukata. Minusta on opetettava kunnioittamaan myös muita, ja antaa muille kaupassa olioille rauha tehdä ostoksiaan kuuntelematta jonkun lapsen kiljuntaa.

 

Beerit, minkä ikäisiä lapsesi ovat? Mielenkiinnosta kysyn, kun näytämme olevan samoilla kasvatuslinjoilla

 

Oon joskus miettiny, että mistä ne minun kasvatusperiaatteet on peräisin. Meillä kotona on saanut ihan vapaasti olla, kukaan ei oo kieltäny. Luulis, että omien penskojen kans ois sama juttu.
Meillä ei oo onnex tullu noita kohtauksia kaupassa, mutta jos tulee, niin penska pihalle ja kauppaan ei heti pääse. Yks hyvä konsti on muuten se, että leluja ja karkkeja ei osta, jos lapsi mukana. Jää ne karkkihyllyllä huudot väliin kun oppii, ettei saa kuitenkaan. Meillä on tämä periaate toiminut hyvin.

 

Vanhempi on reilu 3v, eli pahimmassa uhmaiässä ja nuorempi vasta 10kk.

 

Meilläkään ei ole edes karkkipäiviä vielä, eivätkä koskaa ole huutanu karkkihyllyllä tai leluhyllyllä. Taisi muuten sillon kerran se huuto lähteä siitä ettei voitu lähteä hänen haluamaansa suuntaan kaupassa, kun vauva oli mukana jolla oli jo ruoka aika tulossa.

Meillä on samanikäisiä lapsia.. ainakin melkeen. Meidän vanhempi neiti täyttää kohta neljä, nuorempi kohta kaksi. Tyttöjä molemmat.
Missäpäin tällaisia samoin ajattelelvia äitejä on????

 

Kajaanista olen. Eikä meilläkään oo karkkipäiviä kun karkkia ei syödä vielä ollenkaan. Paitsi minä kyllä salaa lapsilta.

 

Beerit. Muuten tosiaan, minullakin on ollut aika "rauhaisa" vapaa kasvatus, että mistäköhän minäkin tiukkapipo olen ajatukseni saanut.

Mieheni joskus sanoo, että meillä on natsimeininki :ashamed: , mutta keskusteltuamme tajuamme, ettähän on silti ihan samoilla linjoilla, ja samaa mieltä kanssani. Eli rajat on silti samat lopulta.

Kuitenkin välillä tuntuu, että kun kissa on poissa, niin hiiret hyppii pöydällä Joskus on selvästi ollut railakkaampi meininki kun äiti ei ole kotona. Heh, taitavat ottaa tilaisuudesta heti kaikki irti? No ei sentään. Eivät sentään asennossa seiso vastassa kaikki kolme kun ovi kilahtaa ja äiti tulee

 

Tiukkapipona itseäni pidän, mutta kun en aina muista itsekkään pitää kiinni säännöistä, niin lapsikin pääsee niistä lipsumaan. Esimerkiksi lelujen kerääminen unohtuu usein iltaisin, koska haluan oman pikku hetken tulevan pian ja laitan lapset mahdollisimman nopeasti nukkumaan. Sen näköinen on lastenhuonekin :ashamed: No siivotaan kerran viikossa kuntoon, jotta voi sitten taas sotkea..

 

Ethän sinä ole tiukkapipoinen. Kyllähän lapset tarvitsevat rajoja ja rakkautta sopivassa suhteessa. Meillä hyvin pitkälle samoja sääntöjä kuin yllä kirjottaneilla!

 

En ole mielestäni ollenkaan tiukkapipoinen, mutta hyvät tavat on oltava. Ruoka syödään pöydässä, kädet pestään ennen ruokailua. Ruokapöydässä jutellaan, mutta ei leikitä eikä tuoda leluja.
Jos ruokaa heitellään, sotketaan ym. lapsi nousee pöydästä, ja voi tulla takaisin syömään rauhoituttuaan. Ruuan jälkeen astiat korjataan tiskipöydälle ja ruuasta kiitetään.
Syömään en pakota, mutta kaikkea maistetaan.
Jos osaa hyvät tavat, pärjää isompana paljon paremmin kuin sellainen, joka ei niitä osaa, päättipä sitten käyttäytyä kuinka tahansa.

 

Meillä ollaan kyllä ehdottomasti tiukkapipoisia

 

Missäs ovat ne äidit, jotka vannovat vapaan kasvatuksen nimiin? Minä tiedän kyllä todella monta, jotka saavat aivan vapaasti leikkiä ruoalla, ottaa lelun toiselta kädestä ym. ilman että vanhemmat korvaansa lotkauttaa. Muuan tälläinen äiti kommentoi meidän lasten kasvatusta sillä tavalla, että liian tiukalla kurilla kasvatetuista lapsista tulee k...päitä.
Mutta onkos se sitten hyvä, että ilman kuria kasvatettu lapsi on oppinut saamaan aina tahtonsa läpi.

 

Tietyissä asioissa olen tiukkana esim. ruoka- ja nukkumaanmenoajat ovat säännölliset, ruoka syödään keittiössä ruoka-aikana, kylässä ei toisten kaappeja mennä tutkimaan, kahvipöytään ei mennä ennalta rämpimään jne... mutta toisaalta olen sitten vähemmän topakka komentamaan esim. lelut on meillä useínmiten hujanhajan pitkin lattioita, vaatteita löytyy milloin mistäkin, kotona kaappeja tutkitaan antaumuksella ja tavaroita levitellään ympäri kämppää jne... :ashamed:

 

Hei!

olenkin kaupassa ihmetellyt miten aina tuntuu että se on meidän lapsi kun makaa lattialla, potkii ja huutaa..vissiin muilla on sitten tiukempi kotikasvatus..
tunnen itseni aika voimattomaksi kun puolitoistavuotias tyttöni saa raivarin.pelkään että hän satuttaa itsensä riehuessaan,järkipuhe ei tuon ikäiseen tehoa enkä ole osannut muuta kuin lopulta kantaa huutavan lapsen pois ihmisten silmien alta.
mielestäni komennan lastani tarpeen tullen, ainakin tilanteissa joissa hänellä on vaara satuttaa itseään tai muita. väkivaltaa meillä ei käytetä,ei edes luunappeja.pelkkä sanallinen komentaminen tuntuu menevän ihan kuuroille korville.jospa ikä toisi viisautta molemmillle..

 

\

Eli annatko lapsesi leikkiä ruoalla, syödä olohuoneessa (ja sotkea ruoalla kaiken mahdollisen) vai annatko lapsesi touhuta lähinnä mitä sattuu? Kiellätkö usein?

Siis hyvään käyttäytymiseen täytyy oppia pienestä pitäen!! Siinä ei mielestäni ole mitään tiukkapipoisuutta.
Ruoka syödään ruoka-aikana, pöydässä, ruoka suussa ei leikitä tai leikkeleistä haukkailla mitään kurkistusreikiä

Kielletään kielletyistä asioista, mutta kun tietyt säännöt on olleet pienestä pitäen, ei poika tee sellaista mistä pitäisi kamalaa mölyä nostaa.

Tuttava perheessä lapset saavat jättää oman ruokansa ja syödä äidin sylistä äidin lautaselta jos se "maistuu paremmalta".

Tai Spiderman saa leikeissään hyppiä tiskipöydällä ja kiipeillä sohvan selkänojalla.

Täytyy vaan osata kunnioittaa toisten sääntöjä eikä puuttua kasvatukseen vaikka itse olisikin ihan eri mieltä asioista.

 

En kumpikaan.

 

Taidan olla semmoinen kultaisen keskitien kulkija. On meidän penskalla kuri, mutta en mä jaksa tuosta syömisestä esim. niuhottaa...mielestäni on sama missä syl, kunhan syö!! paitsi, että olohuoneen sohvalla ei saa syödä, kun ne on vaaleat. Vaikkakin toimin näin, on kehuttu, että minulla on hyvä tapainen ja kiltti lapsi.
Ja kotona melkein aina pitää syöttää, päiväkodissa on eriääni kellossa..syö itse ja pukee itse, kotona ei edes pue mutta mielellänin autankin "vauvaani " (3,5 vuotias) B) B) :heart: