Karu kohtalo suomalaisilla vasemmiston unelmien valtiossa

vierailija
"OLI AAMU 26. syyskuuta 1938 Petroskoin kaakkoispuolella Krasnyi borissa, Punakankaalla.

Hongat varjostivat kevyesti kangasmetsää, jonka hartaan hiljaisuuden rikkoivat paikalle rämistelevät kuorma-autot. Niiden lavoilla kohtaloaan odotti 72 suomalaista, viisi karjalaista ja kaksi muuta kuolemaantuomittua.

Useimmat näistä kovaonnisista oli pidätetty alkuvuoden 1938 aikana. Vaikka vangit olivat nälän, pelon ja kovakouraisten kuulusteluiden runtelemia ihmisraunioita, ihmepelastumisen liekki lepatti yhä monen sydämessä.

Armoa pyydettiin, mutta sitä ei annettu: mäntykankaalla kajahtelivat laukaukset, niskalaukaukset. Vanki yksi toisensa perään lyyhistyi maahan, josta ruumiit tuupattiin joukkohautaan. Vuolaana virrannut veri värjäsi maan punaiseksi."

 
vierailija
Neuvostoliitto vihasi demareita, olivathan nämä hyvinvointivaltiodemokraatit 50-luvulta rakentaneet Suomesta työväenliikkeen lue ay-liikkeen ja työläisten kanssa maailman kehittyneimmän yhteiskuntamallin Pohjoismaisen hyvinvointioikeisvaltion ja sopimusyhteiskunnan julkisine hyvinvointiperuspalveluineen ja -infroineen. No samaa kateutta on osoittanut myös kapitaali-imperiumin äärioikeisto haukkumalla yhteiskuntakehityksen huippua sosialismiksi.


Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.
Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.

Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.

Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.

Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio?
Onneksi Suomen kansa valitsi hyvinvointivaltion.
 
vierailija
Neuvostoliitto vihasi demareita, olivathan nämä hyvinvointivaltiodemokraatit 50-luvulta rakentaneet Suomesta työväenliikkeen lue ay-liikkeen ja työläisten kanssa maailman kehittyneimmän yhteiskuntamallin Pohjoismaisen hyvinvointioikeisvaltion ja sopimusyhteiskunnan julkisine hyvinvointiperuspalveluineen ja -infroineen. No samaa kateutta on osoittanut myös kapitaali-imperiumin äärioikeisto haukkumalla yhteiskuntakehityksen huippua sosialismiksi.


Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.
Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.

Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.

Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.

Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio?
Onneksi Suomen kansa valitsi hyvinvointivaltion.
Neuvostoliitto vihasi demareita, olivathan nämä hyvinvointivaltiodemokraatit 50-luvulta rakentaneet Suomesta työväenliikkeen lue ay-liikkeen ja työläisten kanssa maailman kehittyneimmän yhteiskuntamallin Pohjoismaisen hyvinvointioikeisvaltion ja sopimusyhteiskunnan julkisine hyvinvointiperuspalveluineen ja -infroineen. No samaa kateutta on osoittanut myös kapitaali-imperiumin äärioikeisto haukkumalla yhteiskuntakehityksen huippua sosialismiksi.


Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.
Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.

Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.

Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.

Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio?
Onneksi Suomen kansa valitsi hyvinvointivaltion.
"kaikenkattava sosiaalihuoltovaltio – jota propagandasyistä kutsutaan hyvinvointivaltioksi"
 
vierailija
Neuvostoliitto vihasi demareita, olivathan nämä hyvinvointivaltiodemokraatit 50-luvulta rakentaneet Suomesta työväenliikkeen lue ay-liikkeen ja työläisten kanssa maailman kehittyneimmän yhteiskuntamallin Pohjoismaisen hyvinvointioikeisvaltion ja sopimusyhteiskunnan julkisine hyvinvointiperuspalveluineen ja -infroineen. No samaa kateutta on osoittanut myös kapitaali-imperiumin äärioikeisto haukkumalla yhteiskuntakehityksen huippua sosialismiksi.


Vasemmisto, sdp ja työväenliike loivat Suomen hyvinvointivaltion:
http://hirvasnoro.blogspot.fi/2008/05/vasemmistoenemmist-1958-ja-tylisten.html
"Suomalaisen yhteiskunnan suunnasta käytiin kiihkeä taistelu 1950-luvulla. Oikeisto lähti vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan, mutta koki takaiskun vuoden 1958 vaaleissa. Eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö tuotti uuden hegemonian, jonka tuloksena syntyi hyvinvointivaltio.
Päivi Uljas: Kun Suomi punastui – Talonpoikaisesta yhteiskunnasta hyvinvointivaltioksi. KSL ja Into Kustannus.

Suomalaisen yhteiskunnan ratkaiseva käänne kohti hyvinvointivaltiota alkoi vuoden 1956 yleislakon jälkeen. Siitä käynnistyi kiihkeä kahden vuoden jakso, jona oikeisto kävi vastahyökkäykseen työväenliikkeen sodanjälkeisiä saavutuksia vastaan. Kärjistyneen vastakkainasettelun synnyttämä eduskunnan ensimmäinen vasemmistoenemmistö vuonna 1958 taittoi niskat porvarien politiikalta.

Nyt itsestään selviltä tuntuvat uudistukset, kuten työttömyysvakuutus, viisipäiväinen työviikko ja työeläkejärjestelmä pantiin silloin alulle.

Mutta ilman kansalaisten joukkoliikettä se ei olisi onnistunut. Kerta toisensa jälkeen työläiset osoittivat joukkovoimaansa kaupunkien kaduilla ja eduskuntatalon edustalla, ja muuttivat näin historian kulun.

1950-luvun kamppailujen taustana oli työläisten elintason nousu sodan jälkeen. Palkkoja ja ostovoimaa kasvattivat niin lakot kuin hallitusten toimetkin. Velaksi ei silti eletty, päinvastoin. Suomen julkinen talous oli ylijäämäinen koko ajanjakson 1948-1990 ja valtion velka aleni 1950-luvulla.

Päivi Uljaksen keskeinen väite kuuluu, että vuonna 1953 oikeisto käynnisti ryhtiliikkeen tarkoituksenaan muuttaa harjoitettu talouspoliittinen linja. Hänen mukaansa porvarien tavoitteena oli palauttaa sodan jälkeen menettämänsä asemat ja 1930-lukulainen ”yövartijavaltio”, jossa julkisen vallan rooli rajataan mahdollisimman suppeasti järjestyksen turvaamiseen ja omaisuuden suojelemiseen.

Hyvinvointivaltio vai yövartijavaltio?
Onneksi Suomen kansa valitsi hyvinvointivaltion.
Kaikilla hyvinvoinnin ja kehityksen mittareilla aivan maailman huipulla huolimatta pienestä 5,5 miljoonan asukkaan väkimäärästä. Suomi valitsi parhaimman, kiitos SDP, vasemmisto, työväenliike=ay-liike ja ahkerat työläiset!
 
vierailija
Valtiolla on velkaa jo yli 100.000.000.000 euroa, ja siihen kuntien velkataakka päälle, joten porvarit olivat oikeassa.
Et ole nyt seurannut sitten politiikkaa. Kokoomuksen ja kepun kasvattamaa suurin osa Suomen valtionvelasta n. 107 mrd euroa ja huom! ilman toisen maailmansodan jälkeen pahinta kriisiä koronapandemiaa, josta senkin tuottamasta velanotosta miljardeja on mennyt nimenomaan elinkeinoelämän sossutukemiseen, johon mm. EK ja kokoomus huusivat keväällä vielä huomattavasti enemmän kuittivapaata helikopterirahaa siis sossutukea.

Ja taas se yksi opettavainen kuva joka kertoo mitä tapahtuu kun porvari pääsee hallitukseen päähallituspuolueksi
Se siitä oikeisto-omisteisen valtamedian "vastuullisen talouspolitiikan" puolue hokemasta.
 
vierailija
Et ole nyt seurannut sitten politiikkaa. Kokoomuksen ja kepun kasvattamaa suurin osa Suomen valtionvelasta n. 107 mrd euroa ja huom! ilman toisen maailmansodan jälkeen pahinta kriisiä koronapandemiaa, josta senkin tuottamasta velanotosta miljardeja on mennyt nimenomaan elinkeinoelämän sossutukemiseen, johon mm. EK ja kokoomus huusivat keväällä vielä huomattavasti enemmän kuittivapaata helikopterirahaa siis sossutukea.

Ja taas se yksi opettavainen kuva joka kertoo mitä tapahtuu kun porvari pääsee hallitukseen päähallituspuolueksi
Se siitä oikeisto-omisteisen valtamedian "vastuullisen talouspolitiikan" puolue hokemasta.
Niin sinä mielesi pahoitit.
 

Yhteistyössä