vierailija
Kansliapäälliköt: Työllisyysasteen nosto vaatii ”vaikeita toimia”, etuuksia kohdennettava eniten tarvitseville
www.hs.fi
Ministeriöiden korkeimmat virkamiesjohtajat julkaisivat evästyksensä seuraavalle vaalikaudelle.
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti tiivistää johtavien virkamiesten näkemyksen seuraavan kahden vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä.
Vastaavanlainen kansliapäälliköiden näkemyksiä summaava raportti julkaistiin ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Kansliapäälliköt ovat suomalaisten ministeriöiden korkeimpia virkamiesjohtajia.
80%:n "demarien" työllisyysaste
Kansliapäälliköt esittävätkin, että Suomen olisi tavoiteltava johdonmukaisesti 80 prosentin työllisyysastetta. Virkamiesten näkemyksen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ”vaikeita toimia” eli käytännössä etuusleikkauksia.
Etuudet köyhille ja pienituloisille niitä eniten tarvitseville
Kansliapäälliköt arvioivat, että väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa. Painetta tulisi vähentää kohdentamalla etuuksia ja palveluita niitä eniten tarvitsevalle.
Eriarvoistumista tulee ehkäistä vahvistamalla heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia selviytyä vaikeista elämäntilanteista
Ihmisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut Suomessa, mutta niiden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Se näkyy esimerkiksi tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, hyvin voinnin ja elämään tyytyväisyyden kokemuksissa, koulutuksessa ja uskossa tulevaisuuteen. Ennalta ehkäisyn näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että kuntiin jäävät tehtävät, kuten sivistys-, koulutus-, ympäristö-, asumis- ja työelämäpalvelut ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sekä hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut toimivat hyvin yhteen ja muodostavat etuuksien kanssa toimivan kokonaisuuden.
Koulutustaso nostettava -ei koulutusleikkauksia
Raportissa kuitenkin kirjoitetaan, että Suomen olisi syytä tavoitella korkeaa osaamis-, koulutus ja sivistystasoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on toisen asteen ja peruasteen varassa olevia selkeästi parempi.
”70 prosentin tasolla olisi mahdollisuus siirtyä OECD-maiden häntäpäästä lähelle kärkeä”, kansliapäälliköt pohtivat.
Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuus väestöstä on noin 40 prosenttia.
Vihreän siirtymän investoinnit - Uusiutuva tuulienergia, vetytalous ja vihreä teollisuus
Kansliapäälliköt korostavat, että vihreään siirtymään liittyy valtava, maailmanlaajuinen investointitarve, jossa myös ”Suomella on vahvuuksia”.
Vihreää siirtymää on virkamiesten mukaan edistettävä vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa. Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kansliapäälliköiden mukaan ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni.
Vahva julkinen sektori
Useat puolueet ovat pohtineet vaalien alla mahdollisuuksia leikata valtionhallinnosta.
Kansliapäälliköt näkevät, että Suomen julkinen hallinto on jo nykyisellään ”sangen tehokas”, mutta kustannusten kasvua tulisi pystyä hillitsemään. Erityisesti virkamiehet nostavat esiin sote-palvelujen kustannusten kasvun hillinnän ja hyvinvointialueiden talouden pysymisen rahoitusmallin puitteissa.
julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi ja tämä on tehtävä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen
Kehitetään verojärjestelmää - veropohjan laajentaminen
.
Suomen kokonaisveroaste on OECD-maiden kärkijoukoissa muiden pohjoismaiden kanssa mutta hieman alhaisempi kuin esimerkiksi Tanskassa.
Suomen verotuksen rakenteessa on mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen. Veropolitiikassa tärkeitä ovat tiiviit ja laajat veropohjat sekä pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus. Alkuvuonna 2023 valmistuva verokartoitus on seuraavan hallituksen käytettävissä.
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti on kuin SDP:n vaaliohjelma, kyllä Marin tietää !
Eduskuntavaalit | Kansliapäälliköt: Työllisyysasteen nosto vaatii ”vaikeita toimia”, etuuksia kohdennettava eniten tarvitseville
Ministeriöiden korkeimmat virkamiesjohtajat julkaisivat evästyksensä seuraavalle vaalikaudelle.
www.hs.fi
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti tiivistää johtavien virkamiesten näkemyksen seuraavan kahden vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä.
Vastaavanlainen kansliapäälliköiden näkemyksiä summaava raportti julkaistiin ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Kansliapäälliköt ovat suomalaisten ministeriöiden korkeimpia virkamiesjohtajia.
80%:n "demarien" työllisyysaste
Kansliapäälliköt esittävätkin, että Suomen olisi tavoiteltava johdonmukaisesti 80 prosentin työllisyysastetta. Virkamiesten näkemyksen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ”vaikeita toimia” eli käytännössä etuusleikkauksia.
Etuudet köyhille ja pienituloisille niitä eniten tarvitseville
Kansliapäälliköt arvioivat, että väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa. Painetta tulisi vähentää kohdentamalla etuuksia ja palveluita niitä eniten tarvitsevalle.
Eriarvoistumista tulee ehkäistä vahvistamalla heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia selviytyä vaikeista elämäntilanteista
Ihmisten yleinen hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut Suomessa, mutta niiden jakautuminen väestössä on yhä eriarvoisempaa. Se näkyy esimerkiksi tuloeroissa, terveydessä, syrjäytymisessä, hyvin voinnin ja elämään tyytyväisyyden kokemuksissa, koulutuksessa ja uskossa tulevaisuuteen. Ennalta ehkäisyn näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää, että kuntiin jäävät tehtävät, kuten sivistys-, koulutus-, ympäristö-, asumis- ja työelämäpalvelut ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sekä hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveystoimen palvelut toimivat hyvin yhteen ja muodostavat etuuksien kanssa toimivan kokonaisuuden.
Koulutustaso nostettava -ei koulutusleikkauksia
Raportissa kuitenkin kirjoitetaan, että Suomen olisi syytä tavoitella korkeaa osaamis-, koulutus ja sivistystasoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on toisen asteen ja peruasteen varassa olevia selkeästi parempi.
”70 prosentin tasolla olisi mahdollisuus siirtyä OECD-maiden häntäpäästä lähelle kärkeä”, kansliapäälliköt pohtivat.
Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuus väestöstä on noin 40 prosenttia.
Vihreän siirtymän investoinnit - Uusiutuva tuulienergia, vetytalous ja vihreä teollisuus
Kansliapäälliköt korostavat, että vihreään siirtymään liittyy valtava, maailmanlaajuinen investointitarve, jossa myös ”Suomella on vahvuuksia”.
Vihreää siirtymää on virkamiesten mukaan edistettävä vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa. Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kansliapäälliköiden mukaan ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni.
Vahva julkinen sektori
Useat puolueet ovat pohtineet vaalien alla mahdollisuuksia leikata valtionhallinnosta.
Kansliapäälliköt näkevät, että Suomen julkinen hallinto on jo nykyisellään ”sangen tehokas”, mutta kustannusten kasvua tulisi pystyä hillitsemään. Erityisesti virkamiehet nostavat esiin sote-palvelujen kustannusten kasvun hillinnän ja hyvinvointialueiden talouden pysymisen rahoitusmallin puitteissa.
julkista taloutta on tasapainotettava merkittävästi ja tämä on tehtävä oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisuutta edistäen
Kehitetään verojärjestelmää - veropohjan laajentaminen
.
Suomen kokonaisveroaste on OECD-maiden kärkijoukoissa muiden pohjoismaiden kanssa mutta hieman alhaisempi kuin esimerkiksi Tanskassa.
Suomen verotuksen rakenteessa on mahdollisuuksia tehokkuutta parantavaan verorasituksen uudelleen kohdentamiseen. Veropolitiikassa tärkeitä ovat tiiviit ja laajat veropohjat sekä pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus. Alkuvuonna 2023 valmistuva verokartoitus on seuraavan hallituksen käytettävissä.
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti on kuin SDP:n vaaliohjelma, kyllä Marin tietää !
