Kannattaako pariterapiaan mennä, vai onko ne ihan humpuukia?

["a p"]

Voiko siitä olla jotain hyötyä?

Meillä on meinannut tulla viimeisen vuoden aikana kaksi kertaa ero, rakkautta on mutta paljon ongelmia, jotka johtuvat luonteiden erilaisuudesta. Ja vaikka yritämme uudelleen, aina ne samat ongelmat tulevat jossain vaiheessa vastaan, kaksinkertaisina.

Rakastamme toisiamme kumpikin, mutta tuntuu ettei se oikein riitä...

Ja jos päädymme pariterapiaan, kannattaisiko mennä sosiaaliviraston järjestämään, (ilmainen) vai yksityiselle, joka on tietty kallista? Onkohan laadussa eroa?

 

[Täyttä humpuukia]

rahastusta, sinne menevät ne joita voi höynäyttää helposti.

 

["Jep"]

Itse olen kuullut hyvää palautetta pariterapiasta, ei kai se mitään ota jos ei annakaan? En usko että laadulla nyt hirveästi eroa olisi, mutta sossun järjestämään joutuu todnäk jonottamaan kauemmin... Itse ainakin kokeilisin tuotakin vaihtoehtoa jos suhde siihen pisteeseen menisi tai tuntuisi ettei solmut muuten aukene

 

["nelli"]

Totta kai kannattaa, me ollaan käyty seurakunnan järjestämässä....ei ole humpuukia jos itse ei puhu humpuukia.....siellähän ei neuvota mitään vaan saatte kertoa oman kantanne vuorotellen.....pääidea lienee keskustella rauhallisessa ilmapiirissä

 

["vieras"]

Ehdottomasti kannattaa mennä. Vaikka ero tulisikin, on ainakin yritetty ja asioita on saatu selvitettyä. Etenkin jos on lapsia, tämä on iso etu. Todennäköisemmin pystytte eroamaan ilman mahtiriitoja ja -kiistoja.

 

["a p"]

[QUOTE="nelli";25659137]Totta kai kannattaa, me ollaan käyty seurakunnan järjestämässä....ei ole humpuukia jos itse ei puhu humpuukia.....siellähän ei neuvota mitään vaan saatte kertoa oman kantanne vuorotellen.....pääidea lienee keskustella rauhallisessa ilmapiirissä[/QUOTE]

En tiedä päästäisiinkö seurakunnan järjestämään, kun ei kuuluta kirkkoon.

Sosiaaliviraston järjestämään on jonoja, mutta lapsiperheet on etusijalla, netistä luin. (meillä yksi lapsi, vajaa 3 v.)

 

[eipäs juupas]

Ihan turhaa se on.. Keskustella voi kotonakin rauhallisesti.. Eikä sitä toisen perus luonnetta voi muuttaa keskustelemalla. Ensin käytiin sielä yhdessä ja nykyään käyn sielä yksin.. Mutta taidan senkin lopettaa..

 

[leijona76]

[QUOTE="a p";25659151]En tiedä päästäisiinkö seurakunnan järjestämään, kun ei kuuluta kirkkoon.

Sosiaaliviraston järjestämään on jonoja, mutta lapsiperheet on etusijalla, netistä luin. (meillä yksi lapsi, vajaa 3 v.)[/QUOTE]

Me oltiin seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksessa pariterapiassa eikä siel ketää kiinnostanu kuuluminen tai kuulumatta oleminen. Ilmaista ja pääs suht nopsaa vastaanotolle. oli siitä hyötyä.

 

["a p"]

Me oltiin seurakunnan perheasiainneuvottelukeskuksessa pariterapiassa eikä siel ketää kiinnostanu kuuluminen tai kuulumatta oleminen. Ilmaista ja pääs suht nopsaa vastaanotolle. oli siitä hyötyä.

No tota kyllä vois ainakin kokeilla, oli sitten siitä hyötyä tai ei.

 

["vieras"]

Kirkon perheasiankeskuksessa sekä kaupungin kriisikeskuksessa olen itse käynyt. Tottakai siitä on hyötyä jos molemmat ottaa sen vakavasti.
On hyvä kun joku ulkopuolinen antaa uusia näkökulmia jne.

 

[Minki]

Ei se turhaa ole, jos molemmat on sillä mielellä että tahtoo sinne. Oman liittoni pariterapia pelasti. Kyllä mekin osattiin kotona rauhallisesti keskustella, mutta ammattilainen osaa tuoda asiaan eri näkökulmia ja esittää oikeita kysymyksiä. Itse ainakin uskalsin ammattilaisen edessä puhua vapaammin siitä mikä itseä ärsytti ja vaivasi, kuin jos oltaisiin kotona kahdestaan puhuttu.

 

[humanisti]

ei taida kotona keskustelu vastata hyvää pariterapiaa. Se olisi tärkeää, että päästään siitä neuvottelemisesta siihen, että aletaan oikeasti ymmärtää omia ja toisen tunteita ja reaktiotapoja. Niin ettei tarvitse enää pitää toisiaan vihollisina.