Toggle sidebar

Kanada ei ole ymmärtänyt määrätä ranskaa pakkokieleksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vierailija

Vieras
"Kanadakin on kaksikielinen maa: viralliset kielet ovat ranska (jota puhuu äidinkielenään noin 20 prosenttia väestöstä) ja englanti. Ei ole kuitenkaan mitään ”pakkoranskaa”, vaan ranskan opiskelu on englanninkielisillä alueilla vapaaehtoista. Kansalaisten oikeus laadukkaisiin palveluihin onkin turvattu alueellisilla järjestelyillä sekä tarvittaessa tulkkauspalveluilla. Näin tulisi toimia myös Suomessa."

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006134560.html
 
Jos lukiolaisista vain noin 15 prosenttia saavuttaa virkamiesruotsin kielitaitovaatimuksen, miten heidän jokaisen kielitaito sitten korkeakoulussa kuin salaman iskusta kohenee vaaditulle B1-tasolle? Ei tietenkään mitenkään.

Karu tosiasia onkin, että nykysysteemillä virkamiesruotsin läpäisee käytännössä täysin luokattomalla ruotsin osaamisella. Jos näin ei olisi, pianhan tämä maa olisi täynnä tutkintotodistusta vaille valmiita insinöörejä, ekonomisteja ja lääkäreitä, jotka eivät koskaan valmistuisi puutteellisen ruotsin osaamisen vuoksi.
Click to expand...

Kirjoitin ruotsista i:n eli en läpäissyt ylioppilastutkintoa siltä osin. Ruotsi ei kuitenkaan ollut minulle pakollinen, joten sillä ei ollut merkitystä. Yliopistossa läpäisin pakollisen ruotsin kuten kaikki muutkin. Arvosanaa siitä ei annettu, vaan suoritettu/hylätty. Ei kai kukaan hylättyä saanut, jos kävi tunneilla.

Pääasiassa tunneilla puhuttiin. Se on kyllä hyvä tapa oppia kieltä ja omakin kielitaitoni kohentui niin, että osaan ihan sujuvasti tilata kahvin ruotsiksi (en kylläkään pyytää laskua, eli pitää tiskillä maksaa). Mutta vaikka puhuminen onkin hyvä tapa oppia se on myös hyvä tapa varmistaa, että kaikki läpäisevät. Tekstiosaamisen feikkaaminen on huomattavasti vaikeampaa.

Pakkoruotsi on uskomatonta pelleilyä. Virkamiesruotsi on vielä pahempaa pelleilyä. Tiedän kyllä tyypin, joka väittää tutkintonsa jääneen kesken koska ei läpäissyt ruotsia, mutta tätä minun on vaikea uskoa. Käsitykseni ja kokemukseni on, että virkamiesruotsista pääsee läpi kuka tahansa koska siitä on pakko päästä läpi. Systeemi on siis tehty sellaiseksi, että akateeminen instituutio antaa hyväksyvän leimansa henkilöille, jotka eivät millään tasolla täytä sen leiman saamisen ehtoja. Tämä on omiaan heikentämään koko instituution arvoa. Jos näin voidaan tehdä ruotsin kohdalla, voidaanko näin tehdä koko tutkinnon kohdalla?
 
  • Tykkää
Reactions: päätön ja Elena777
Persuna minulle ainakin on ollut paljon hyötyä pakkoruotsista. Ruotsalaiset maahanmuuttoa koskevat jutut pystyy lukemaan alkuperäiskielellä eikä tarvitse odotella suomennoksia varsinkaan nyt, kun Rähmiksen Sikolättiä ei enää ole. En voi ymmärtää eräitä puoluetovereita joille pakkoruotsista eroon pääseminen on elämän ja kuoleman kysymys.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:
Persuna minulle ainakin on ollut paljon hyötyä pakkoruotsista. Ruotsalaiset maahanmuuttoa koskevat jutut pystyy lukemaan alkuperäiskielellä eikä tarvitse odotella suomennoksia varsinkaan nyt, kun Rähmiksen Sikolättiä ei enää ole. En voi ymmärtää eräitä puoluetovereita joille pakkoruotsista eroon pääseminen on elämän ja kuoleman kysymys.
Click to expand...
Mites ruotsilla onnistuu lukea maahanmuuttoa koskevat jutut ranskalaisista lehdistä?
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa