Kamalaa kun ei lapsi saa uskoa joulupukkiin :( blogi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Nunnu+3
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
no saahan se lapsi uskoa ja innostua ihan todellisista asioista. ei joulupukki ole mikään lapsen elämän ainoa onnenpilke.. itse myös muistan että lapsena joulupukki oli lähinnä epämiellyttävä pakko joulussa.
 
  • Tykkää
Reactions: Titi-Uu
miltä lapsesta tuntuu kun muut lapset iloitsevat joulupukista, varmasti on surullinen ja ulkopuolinen :( eihän asia minulle kuulu mutta tuntuu vaan pahalta koska omasta lapsuudesta juuri joulupukki on mieleisin muisto...
 
Sov du så diskar jag: Jouluun pian kuukausi

Jokainen päättää uskooko johonkin ja eikö, millainen sisältö on lapsen elämässä jos ei saa uskoa mihinkään :( meillä lapset ovat innoissaan kun joulu lähenee ja saa odottaa joulupukkia jouluaattona ikkunassa. Onkohan yhteinen päätös vanhemmilta vai kirjoittajan itse tekemä sääntö?

Lue tarkemmin... Jos Aino 'oppii' uskomaan tai haluaa uskoa joulupukkiin, ei me sitä kielletä. Ei me huudeta vieressä, että et sä tuohon saa uskoa.
 
  • Tykkää
Reactions: Titi-Uu
Mä en ole itse koskaan uskonut joulupukkiin. Äiti kyllä sitä vähän yritti syöttää, mutta oli siinä niin huono ettei mennyt läpi. Silti olen nauttinut jouluista ja siitä pukistakin.
 
Itse en ole koskaan uskonut joulupukkiin eikä sisaruksenikaan. En muista tuota mitenkään surullisena kokeneeni, joulupukki oli vain leikki mitä jouluna leikittiin. Se vaan jossain vaiheessa tuntui vähän oudolta kun jotkut kaverit uskoivat joulupukkiin vielä kovin isoinakin.

Mutta siis me leikittiin paljon ja leikeissä oli mukana kaikkia mielikuvitusolentoja Peppi Pitkätossusta keijuihin ja peikkoihin jne. Joulupukki kuului jotenkin tuohon kategoriaan, vaikka itse ei sitä mitenkään kiinnostavana koettukaan. Muuten joulu ja joulun odotus olivat sitä vuoden ihaninta aikaa. =)
 
Minä itse inhosin joulupukkia mutta rakastin lahjojen saamista ja antamista. Joulupukki "antoi" meille yhden lahjat ja muuut tulivat suoraan perheenjäseniltä. Ei mua kiinnostanut se mitä saan joulupukilta vaan se mitä saan läheisiltäni. Lahjoihin oli myös kirjoitettu aina runo jota lukiessa arvailtiin paketin sisältöä. Meillä avattiin aina yksi lahja kerrallaan, ei repien ja kiirehtien.

Itse arvostan sitä että kiitetään lahjan antajaa. Lahja kuvastaa monesti lahjan antajan ja saajan suhdetta. Oli myös ihana miettiä millä tavalla haluaa ilhduttaa kutakin perheenjäsentä. Nautin lapsena myös paketoinnista ja taisin paketoida itselleni aina muutaman pehmoleluistani.

nunnu+3 sinä et voi tietää miten muista tuntuu tiedät vain miltä itsestäsi olisi tuntunut tuossa tilanteessa. Jos minulta olisi kysytty niin en olisi halunnut pukin käyvän meillä ollenkaan ja oli onnellinen kun kasvoin niin isoksi että pukki lakkasi käymästä. En silti ole sitä mieltä ettei muut eivät siitä osaisi ja saisi nauttia.
 
et onkos tossa mitään järkeä, et valehdellaan lapsille, että "tontut hakee kirjeet"..isompi kysy multa, että "miks vaan kaks toivetta. Joudutko sä äiti ite laittamaan niihin rahaa" koitin väistää kysymyksen jotenki, mutta siis tuli sellanen fiilis, et valehtelua kaikki tyynni..mut onhan se toisaalta lapsille jännää. En mä ainakaan ite muista, et missä vaiheessa lakkasin uskomasta aikoinaan. mun serkun perhe ei ole koskaan opettanut lapsille, että joulupukki on olemassa, mut en ole keskustellut hänen kanssaan siitä, että miksi ei ole. Pitäis joskus kysellä.
 
Mä en ole koskaan uskonut joulupukkiin. Äitini halusi kertoa totuuden alusta saakka. En koe jääneeni mistään paitsi.

Omalle lapselleni olen tainnut joskus sanoa, että se on satuhahmo, mutta hän ei taida tätä enää muistaa ja ainakin jossain määrin uskoo pukkiin. Mitään hirveästi en ole kuitenkaan alkanut pajunköyttä syöttämään. Musta itsestäni tuntuu jotenkin pahalta, jos lapselle hirveesti tyrkytetään joulupukkia aitona. Voi olla katkera pala kun totuus paljastuu. Meillä kun vaan leikkimielisesti puhutaan pukista, mutta totuus on tavallaan koko ajan läsnä (esim. ei hyssytellä jonkun puhuessa lahjojen ostamisesta lapselle "ei ei, pukkihan ne lahjat tuo"-tyyliin) niin uskon että lapsi myös jollain tavalla tietää totuuden, mutta pukkiin on hauska uskoa ja toissajouluna meillä kävikin pukki. Kiva mielikuvitusleikki. Niinkun hammaskeijukin. Olen kertonut että se on satua, mutta silti puhutaan että "sitten kun sulta putoo hammas, niin laitat sen tyynyn alle ja hammaskeiju käy yöllä vaihtamassa sen rahaan".
 
Lue tarkemmin... Jos Aino 'oppii' uskomaan tai haluaa uskoa joulupukkiin, ei me sitä kielletä. Ei me huudeta vieressä, että et sä tuohon saa uskoa.

Ikävää se on silti lapselle, etteivät vanhemmat osallistu joulupukki-tohinaan.

Näköjään tämä nuori polvi on altis kaiken maailman hihhulismi-virtauksille. Tämä nyt ei ole niin vakavaa kuin esimerkiksi rokottamatta jättäminen, mutta yhtäkaikki merkki typeristä vanhemmista.
 
kuka tuo sitten lahjat jos ei joulupukki? ovat niin nuori perhe vielä etteivät ehkä ymmärrä lapsen tarpeita :(

Lahjat hankkivat vanhemmat ja muut läheiset. Lapset voivat itse olla samalla miettimässä ja tekemässäkin lahjoja omille läheisilleen.

Meillä lahjat ilmestyivät aina jostain. Lapset tiesivät että isä tai äiti ne jossain vaiheessa olivat salaa hakeneet, vieneet piiloon verannalle tms. Monesti siinä jouluruuan jälkeen oltiin ajamassa isää ulos "hommiinsa" että ne lahjat voisivat ilmestyä.

En tiedä, ehkä olen itsekin vielä liian nuori ja naiivi (34v, kolmen lapsen äiti) kun en vielä edes ymmärrä mitä tarpeita minulla itselläni oli lapsena, saati omilla lapsillani tänä päivänä. Mutta onhan se toki kiva että joku vanhempi ja viisaampi osaa niistä minulle nyt sitten kertoa. :D
 
jos olen aiheuttanut mielipahaa mutta itselleni joulu ja joulupukki on tärkeä osa lasteni elämää. Tuntuisi oudolta viettää joulua ilman että odottaa pukin tuloa. Jokainen omalla tyylillään ja kai sitä tietää mikä on omalle lapselle parasta.
 
Mä en muuten ymmärrä sitäkään, että miten voi lapselle kertoa ettei mörköjä ja muita ole olemassa, jos on itse opettanut lapsen uskomaan mielikuvitus-/satuhahmoihin. Mun tyttö ainakin tosi hyvin tietää, että millaiset asiat on liian omituisia ollakseen totta. Hammaskeijustakin itse kysyi, että eihän sellaista voi olla olemassa. Ja minä vastasin ettei olekaan.. mutta voi leikkiä että on :)
 
Mä en ole koskaan uskonut joulupukkiin, eikä sisaruksenikaan, ja ihan onnellisia meidän joulut oli ;) Meille kerrottiin, että jotkut uskoo että oikea joulupukki on olemassa, mutta esim. kaupoissa karkkia jakamassa on ihan tavallinen, joulupukiksi pukeutunut ihminen.

Ihmiset kauhistelee jos vaikka uskovaiset opettaa lapsilleen että on olemassa rakastava taivaaniskä ja suojelusenkeleitä ja vaikka mitä, että ei saa opettaa uskomaan satuolentoihin eikä saa "tuputtaa" omia uskomuksia vaan lasten pitää saada päättää itse, mutta jos ei halua valehdella että Prismassa oli tosiaan ihkaoikea joulupukki joka oli saapunut lentävillä poroilla Korvatunturilta, onkin hirviö joka ei halua lapsen nauttivan joulusta eikä anna lapsen uskoa mihinkään... :D Just joo.

Meillä tullaan ihan varmasti leikkimään joulupukki- ja tonttuleikkejä kun lapsi on niin iso että niitä tajuaa, mutta kyllä lapsi saa tietää keneltä ne lahjat tulee ja että sillä Prisman joulupukilla on tekoparta... Mistäs sitä tietää, vaikka tuolla jossain olisi ihan oikeakin joulupukki, mutta koska mulla ei ole siitä mitään todisteita, lapsi saa ihan itse päätellä, onko sellaista ja uskoa siihen jos haluaa ;)
 
ei meilläkään ole joulupukkia, ei tosin ole koko joulua, eli pistänpä paremmaksi kuin tämän blogin pitäjä: meiän lapset ei saa edes joululahjoja tontuista puhumattakaan XD voi kauhee kun mitä ne menettää..
hankkikaa elämä!
 
että on ok valehdella, jos kyseessä on harmiton juttu. Emme siis "usko" pukkiin ja muutenkin vaalimme rehellisyyttä KAIKISSA TILANTEISSA JA AINA! Mutta jokainen tyylillään, tämä on vaan meidän perheen (ja koko suvun) käytäntö.
 
jos olen aiheuttanut mielipahaa mutta itselleni joulu ja joulupukki on tärkeä osa lasteni elämää. Tuntuisi oudolta viettää joulua ilman että odottaa pukin tuloa. Jokainen omalla tyylillään ja kai sitä tietää mikä on omalle lapselle parasta.

No sun mustavalkosuus pisti ärsyttämään pahasti! Se että sulle on asia tärkeä, ei tarkota että kaikille olis, ja tää maailma on täynnä erilaisia tapoja, ja muut tavat ei ole sen väärempiä. Ja toi väite että vanhemmat ei siksi ymmärrä lasten tarpeita; niin en tiedä pitäskö itkeä vai nauraa..
 
Meidän juuri 5 vuotta täyttänyt poika totesi itse, että joulupukki on joku aikuinen jolla on joulupukin asu päällä, vähän kuin naamiaisasu ja jatkoi pohdiskeluaan kysymällä, että onko jossain olemassa oikea joulupukki, vai onko se vähän niinkuin mörkö tai keiju jota ei varmaan ihan oikeasti ole vaikka toiset niin uskoo?
Mietin itsekseni, kuinka viisaita voikaan pieni poika pohtia ja sanoin, että kyseessä on sama asia - toiset kovasti uskovat että em. on olemassa, toiset eivät. Mutta en voi ihan satavarmasti sanoa etteikö niitä olisikaan, eihän sitä koskaan tiedä tästä maailmankaikkeudesta. En hennonnut valehdella pojalle, joka oli itse mietiskelyissään päässyt näin pitkälle. En koe että olisin vienyt hänen jouluiloaan pois tms.
 
joo ei meilläkään jouluilla ollenkaan ja on todella uskomatonta, että siihen olis kellään mitään sanomista, mutta vähän näyttää siltä kuin se olisi joku rikos, vaikka meidän mielestä koko joulujutussa ei ole mitään ihailtavaa tai ihanaa.
 

Yhteistyössä