kaksoset tulossa, pää pyörällä

[yllättynyt]

Sain eilen alkuraskauden ultrassa tietää odottavani kaksosia, ennestään ihana 2v tyttö. Viikot vastasivat 6+6 ja 7+0, eli nyt kasvu samantahtistsa. Kuitenkin toisen keskenmenolla peloteltiin, että hyvin mahdollista. Pää niin pyörällä, etten tiedä itkeäkö vai nauraako. Miten teidän kaksosodotukset ovat sujuneet ja onko toi en menneyt kesken vai kaikki hyvin????? Sekava viesti, sekava kirjoittaja. Kiitoset avusta, en tiedä mitä ajatella juuri nyt. Tuplaonni, tuplahuoli!!

 

[teeuli]

heips!!

Mulla on jo menossa rv 38+5 ja perjantaina käynnistävät jos ei ennen tule mutta mulla on kyllä kaikki menny niinkuin kuuluu ei vaivoja ihmeellisiä vain niitä tavallisia kuin raskauksissa yleensäkin.. Olihan se yllätys meillekin mutta kyllä siihen ajatukseen on jo pikku hiljaa kypsynyt että meille tulee kaksi vauvaa kerralla . Nyt jo pelkää että jos jotain käy Meilläkin on eneestään yksi ihana 3 vuotias tyttö. Kyllä se siitä menee alkujärkytys ja shokki ONNEA matkaan ja voimia

teeuli + "pojat" 38+5

 

[yllättynyt]

Kiitos vastauksesta teeuli. Itken ja nauran vuoronperään, enkä tiedä mitä ajatella. Teillä siis pojat tulossa? Onnea!!! Oletko ollut 3v kanssa kotona vai onko hän hoidossa. Itse olen hoitovapaalla ja sitäkin pelkään jos joytain menee mönkään ja joudun sairaalaan tai jotain mitä teen rakkaan pienen tyttäreni suhteen kun mies on töissä. Olitko itse sekaisin aluksi?? On niin syyllinen olokin näistä tuntemuksista kun pienet elämät siellä kasvavat.... Kiitps sinulle vielä vastauksista.

 

[teeuli]

no totta kai oli tunteet sekaisin ensin alkuun.. Mä olin tossa välissä töissä ja napero on ollu hoidossa ja kymmenkuisesta ja on edelleen hoidossa 15 päivää kuussa. Hän viihtyy siellä niin hyvin että saa ollakin onpahan hälläkin sitten omaa tekemistä ja saa itse päivisinkin "levättyä". Mulla on kaikki menny niin hyvin kun voi olla eikä ole tarvinnut jäädä sairaslomalle kun kuukautta aikaisemmin.
Älä turhaan tunne syyllisyyttä tunteista kyllä ne siitä tasottuu

teeuli

 

[linneab]

Meillä toivuttiin alkushokista vuorokaudessa, mutta uskomattomalta kaksosten saaminen tuntuu yhä, etenkin kun tätä raskautta odotettiin aika pitkään. Meillä mennyt kanssa ihan ok, tietysti pahoinvointeja, selkäkipuja, sun muita vaivoja on ollut jonkin verran, muttei mitään hälyttävää. Esikot tulossa, pojat meillekin. Tällä hetkellä ollaan 22. viikolla ja np-ultran jälkeen ollaan käyty seurannoissa erikoislääkärillä äitiyspolilla kahden viikon välein. Noihin seurantojen tiheyteen vaikuttaa paljon minkä tyyppinen kaksosraskaus on. Meilläkin peloteltiin paljon vielä neljäntoista viikonkin jälkeen, kun kyseessä on monokoriaalinen diamniaalinen eli vauvoilla yhteinen istukka ja omat vesipussit.

Onnea tuplista!

Ai niin ja erityinen monikkoperheille tarkoitettu keskustelufoorumi löytyy http://www.phpbbserver.com/monikkoperheet/ .

 

[mallum]

Meille myös tieto kaksosten odotuksesta oli shokki, mutta ajanmyötä tuostakin alkoi vähitellen selvitä.... Nyt vauvat ovat tuossa kopassa ja yllättävää kyllä en voi sanoa kovin raskaaksi tätä ensimmäistä viikkoa. Suurin yllätys ja kai siihen ei voi tottua tai tietää miten sutautuu tuo esikoinen. Meillä esikoinen on myös 2 vuotias ja tottunut olemaan äidin kanssa nyt äiti oli viikon sairaalassa ja toi vielä nuo vänisijät kotiin, niin siinä sitten on ollut ihmettelemistä. Ensimmäinen yö kotona oli oikea selvitymisen alkaminen ja luottamuksen hakeminen, mutta jo toinen yö oli helpompi ja jatkossa selviää miten edetään.

Molemmat vauvat olivat omissa pusseissa ja omilla istukoilla, joten sitä kautta tuo vaihtoehto monikko raskaudesta oli ennusteiltaan parempi. Mulle kyllä ennätti tulemaan valtavat selkäkivut, raskausajan diabetes ja epäily raskausmyskytyksestä... josta johtuen sitten jo vietinkin muutaman yön sairaalassa. Vauvat syntyivät käynnistyksellä viikolla 37. Sairaalassa seurantaa oli alussa harvempaan ja lopussa tiheämpään.

Itse olin sairauslomalla pitkään ja esikoinen ei siis koskaan ole ollut hoidossa vieraalla. Mulla tieten kaikki meni niin että ennen vauvojen syntymää olin vain yön hoidossa osastolla ja mies pystyi jäämään kotiin pitämättömän kesäloman vuoksi. Ennemmin tunsin ahdistusta siitä miten esikoinen pärjää, mutta onneksi näin jälkeenpäin voisi sanoa että hyvin... Kannattaa käsitellä tunne kerrallaan ja katsoa mihin päätyy. mutta itse en vaihtaisi tuota kolmikkoa pois.

mallum