Kaksi päiväinen migreeni ja yöllinen tärinäkohtaus?

  • Viestiketjun aloittaja ideaköyhä harmaana
  • Ensimmäinen viesti
ideaköyhä harmaana
Koskaan aikaisemmin en ole migreenikohtausta saanut mutta toissa päivänä se sitten tuli. Laukesi lääkkeillä päivystyksessä mutta alkoi uudestaan ja taas päivystyksen lääkkeet auttoi. Eilen illalla alkoi sitten taas ja kun olin nukahtanut heräsin vähän ajan päästä siihen että päätä särkee julmetusti ja koko kroppa täris. Tärinää kesti vain muutaman minuutin ja nukahdin heti uudestaan. Kuuluuko tuollainen migreeniin? Omalle lääkärille varaan aikaa maanantaina kyllä.
 
"mie"
Sinuna soittaisin päivystykseen varsinki jos sulla ei oo noita migreenejä ennen ollu. Tosin ne migreenilääkkeetki on niin ärppiä kamaa, että seki voi täristää mutta mutta.... Soita lääkäriin.
 
entinen migreenipotilas
Mitä olit syönyt ennen sitä? Lääkkeiden sivuvaikutukselta vaikuttaa tärinät, ei kuulu siihen, mut ruoka aiheuttaa migreeniä, glutamaatit ainakin.
 
"vieras"
Alkuperäinen kirjoittaja ideaköyhä harmaana;22106405:
Olin syönyt illalla jugurtin ja leivän. Ja mielestäni juonutkin tarpeeksi ja aamusta päivystyksessä tiputtivat 500ml ringeriä.
Soita päivystykseen!! Noilla neurologisilla oireilla ei kannata arpoa :(
 
riippuvuuksia?
Mitä olit syönyt ennen sitä? Lääkkeiden sivuvaikutukselta vaikuttaa tärinät, ei kuulu siihen, mut ruoka aiheuttaa migreeniä, glutamaatit ainakin.
Ja ne aiheuttavat riippuvuuksia, kerrotaan tässä:
"Alkoholi- ja huumeriippuvuudelle on tyypillistä pakonomainen tarve käyttää päihdettä ja toistuvat retkahtamiset raittiiden kausien jälkeen. Ihmisellä retkahtamisen laukaisee useimmiten stressi, päihteelle uudelleen altistuminen tai päihteen käyttöön liittyneet ehdollistuneet ärsykkeet, jotka voivat olla ympäristöjä, esineitä, värejä, tuoksuja tai makuja. Ehdollistumista aistiärsykkeille voidaan mallintaa eläinkokeissa, joissa myös tutkitaan uusia lääkeaineita päihderiippuvuuden hoitoon.

Päihderiippuvuuden neurobiologiaa tutkiva Pia Bäckström selvitti väitöskirjatyössään päihteen käyttöön liittyvien ehdollistuneiden ärsykkeiden vaikutusta retkahtamiseen rottakokeissa ja sitä, voidaanko retkahtaminen estää salpaamalla keskeisen välittäjäaineen, glutamaatin, vaikutusta aivoissa.
Koe-eläinten välillä eroja retkahdusalttiudessa

Kokeessa rotat opetettiin koehäkissä annostelemaan itselleen vipua painamalla joko suonensisäinen kokaiiniannos tai tippa alkoholia juotavaksi. Rotta sai itse päättää kuinka usein ja minkä verran se halusi päihdettä. Päihdeannoksen saamiseen liittyi valo- ja äänimerkki, jolloin rotat ehdollistuivat ja oppivat yhdistämään ympäristöärsykkeen ja päihteen toisiinsa.

Ehdollistamista seurasi sammutusvaihe, jolloin rotat eivät saaneet vipua painamalla sen paremmin päihdettä kuin ärsykkeitäkään. Muutaman viikon aikana vivun painaminen väheni merkittävästi tai loppui kokonaan. Tämän jälkeen rotille tehtiin retkahdustesti antamalla niille päihteeseen liitetty valo- ja äänimerkki toistuvasti kahden kuukauden aikana kaksi kertaa viikossa. Vivunpainallusten uudelleen aloittaminen ja niiden määrä mittasivat retkahdusalttiutta ja päihdehakuisen käyttäytymisen vahvuutta.

- Rotissa oli muutama, joita ei kiinnostanut painaa vipua ärsykkeen jälkeen ollenkaan ja joitakin jotka painoivat vipua kahden tunnin aikana useita satoja kertoja. Valtaosa rotista oli näiden ääripäiden väliltä, kertoo Pia Bäckström. Kokaiini ei aiheuta voimakkaita fyysisiä vieroitusoireita. Tutkimuksessa käytetyt alkoholimäärät olivat myös niin pieniä, etteivät rotat saaneet niistä vieroitusoireita.

Glutamaattireseptorien salpaus hillitsee retkahtamista

Glutamaatti on aivojen pääasiallinen eksitatorinen eli toimintaa kiihdyttävä välittäjäaine. Bäckströmin tutkimus osoitti, että glutamaterginen hermovälitys säätelee päihdehakuista käyttäytymistä ja että osa tutkituista glutamaattireseptorin toimintaa estäneistä lääkeaineista vähensi rotilla sekä alkoholi- että kokaiiniretkahdusta.

- Glutamaatti on aivoihin laajasti vaikuttava välittäjäaine, jolla on useita erilaisia reseptoreita. Lääkkeiden teho ja niiden aiheuttamat haittavaikutukset vaihtelevat tästä syystä paljon. Osa nyt tutkimistamme lääkeaineista tuskin tulee haittojen vuoksi koskaan soveltumaan ihmiskäyttöön, vaikka ne estivätkin retkahtamisen. Jotkut lääkeaineet eivät tehonneet lainkaan, ja joillakin oli retkahtamista estävä vaikutus ilman merkittäviä haittoja.

Tutkimuksen tulokset eivät ole sellaisenaan sovellettavissa ihmisiin, mutta antavat viitteitä siitä, mitkä lääkeaineet soveltuvat jatkokehittelyyn. Alkoholismin hoitoon on jo olemassa kaksi glutamatergisesti vaikuttavaa lääkeainetta, akambrosaatti ja topiramaatti. Näiden lääkkeiden on todettu estävän retkahtamista myös eläinkokeissa.

Maria Kuronen

Pia Bäckström, Glutamatergic Modulation of Cue-Induced Drug-Seeking Behavior in the Rat. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A15/2006. ISBN 951-740-663-0. http://www.ktl.fi/portal/4043"
 

Yhteistyössä