Kaikki sekaisin, järjen ääntä mistään?
- Viestiketjun aloittaja sekaisinmarista
- Ensimmäinen viesti
Kun vietät aikaa lapsesi kanssa ja sitten sen pikkukakkosen kanssa, vaimosi on vähemmän väsynyt ja jaksaa muutakin. Kysy häneltä, mistä on eniten apua, mitä hän toivoo. Lapset tarvitsevat isää, muutakin ehtii kyllä. Missä on tukiverkosto, isovanhemmat, ystävät, kummit?
Pitää uskaltaa pyytää apua, avun antaminen ja saaminen lähentää ihmisiä toisiinsa.
Pitää uskaltaa pyytää apua, avun antaminen ja saaminen lähentää ihmisiä toisiinsa.
Pikkulapsiaika voi olla todella rankaa aikaa parisuhteelle. Olet yrittänyt keskustella vaimosi kanssa mieltäsi vaivaavista asioista huonolla menestyksellä. Suostuisiko vaimosi lähtemään pariterapiaan?
Sun kannattaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Onko perhe tärkeämpi kuin satunnainen seksi? Jos kuitenkin haluat suhteeseen toisen kanssa, eroa ensin vaimostasi. Ei ole syytä loukata toista pettämisellä, jos ei halua avioliittoa jatkaa. Ja jos haluat, pysy erossa muista! Vaimosi ei todennäköisesti pääse koskaan yli pettämisestä, varsinkaan jos teet sen silloin, kun hän odottaa sinun lastasi. Moni ei edes yritä päästä sellaisen yli. Eli kannattaa harkita tarkkaan, ennekuin lähtee tunteiden vietäväksi. Toivottavasti saatte asianne kuntoon!
Sun kannattaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Onko perhe tärkeämpi kuin satunnainen seksi? Jos kuitenkin haluat suhteeseen toisen kanssa, eroa ensin vaimostasi. Ei ole syytä loukata toista pettämisellä, jos ei halua avioliittoa jatkaa. Ja jos haluat, pysy erossa muista! Vaimosi ei todennäköisesti pääse koskaan yli pettämisestä, varsinkaan jos teet sen silloin, kun hän odottaa sinun lastasi. Moni ei edes yritä päästä sellaisen yli. Eli kannattaa harkita tarkkaan, ennekuin lähtee tunteiden vietäväksi. Toivottavasti saatte asianne kuntoon!
Ja sä sanot että asiat on paremmalla tolalla :headwall: anteeksi reaktioni :ashamed:
Juu mä olen lukenut sun aiemmat tekstit ja muistaakseni siihen asiat eivät ole oleellisesti muuttuneet..mut tsemppiä kuitenkin ja kai se niin on et kaikkea ei ikävä kyllä voi saada.. Minä itse järkeilisin niin et jos et ole onnellinen niin kannattaisi tosissaan miettiä voitko tehdä toisestakaan (vaimostasi) onnellista?
Juu mä olen lukenut sun aiemmat tekstit ja muistaakseni siihen asiat eivät ole oleellisesti muuttuneet..mut tsemppiä kuitenkin ja kai se niin on et kaikkea ei ikävä kyllä voi saada.. Minä itse järkeilisin niin et jos et ole onnellinen niin kannattaisi tosissaan miettiä voitko tehdä toisestakaan (vaimostasi) onnellista?
Itse olen sitä mieltä (vaikken mikään parisuhde ekspertti olekaan) et jos haluat jatkaa vaimosi ja perheen kanssa, niin älä kerro vaimolle mitään. Mielestäni tässä pelaa se ajatus tyyli et sillä tunnustuksella keventäisit vaan omaa taakkaasi ja kuitenkin tekisit vaimollesi aivan todella pahan ja loukatun mielen. Lisäksi luultavasti tälle toiselle rakkautesi kohteelle myös tulisi luultavasti hankaluuksia ja hänen puolisonsa kuulisi myös asiata. Itse sanoit että et ole toisaalta tehnyt mitään väärää, mutta ajatellut/tuntenut.. minusta itsestäni tuo henkinen pettäminen on jokseenkin jopa pahempaa kuin fyysinen. Tietty omakohtaista kokemusta ei ole (toivottavasti ei tulekaan). mut siis tää on mun mielipide. Se ei voi satuttaa mitä ei tiedä, eli jos haluat jäädä vaimosi luo, pidä omana tietonasi. Jos taas päätät et haluat kokeilla onnea tämän toisen kanssa, niin silloin on kyllä ihan varmaan viisainta tunnustaa kaikki.. Muuta en osaa sanoa..
Ymmärrän kyllä että pelko siittä että asian selvittyä vaimo kerää muksut autoon ja lähtee 500km päähän on voimakas, mutta se ei kai kuitenkaan saisi ratkaista asiaa. Mut ymmärrän toisaalta senkin jos se sen ratkaisee.
Tuo on kyllä vaikeaa et ootte kaikki samassa työpaikassa
Sinuna ehkä keksisin jonkun syyn rueta etsimään työpaikkaa muualta :snotty:
Ymmärrän kyllä että pelko siittä että asian selvittyä vaimo kerää muksut autoon ja lähtee 500km päähän on voimakas, mutta se ei kai kuitenkaan saisi ratkaista asiaa. Mut ymmärrän toisaalta senkin jos se sen ratkaisee.
Tuo on kyllä vaikeaa et ootte kaikki samassa työpaikassa
Sinuna ehkä keksisin jonkun syyn rueta etsimään työpaikkaa muualta :snotty:Kirjoitat että- Jos voisikin vain päättää, että kaikki on kotona hyvin ja olemme aina vaimon kanssa onnellisia, sen tekisin, sillä sitä oikeasti haluaisin.-
Tuo lause kertoo mielestäni paljon, ja sehän tähän taitaa sit oikea ratkaisu olla, miksi muuten sanoisit noin. Aina voi ihastua johonkin, mutta et voi millään tietää toimiiko ja jatkuuko se onni raskaassa arjen pyörityksessäkin. Huumori on välillä hukassa varmasti joka avioliitossa, ja arki koettelee ja nimenomaan tälläiset "erikois" tilanteet- raskaus, vauva/pikkulapsi aika, työttömyys- Mutta pointtihan onkin siinä että niin myötä-kuin vastoinkäymisissäkin. Rakkaus vaimoasi kohtaan on ilmeisesti jäljellä, ja vain sillähän on merkitystä. Muista että raskaus ei kestä ikuisesti ja vauva/pienet lapsetkin kasvavat aikas nopeesti, silloin teille jää enemmän aikaa yhdessä ja voi olla että löydätte taas ne piirteet toisistanne johon olette rakastuneet. Pääsisittekö vaimon kanssa pienelle lomalle kahdestaan, ihan vain vaikka hotelliin yöksi tai jotain. Se voisi auttaa.
Minulla on itsellä kaksi pientä lasta 2.5v ja 1v2kk ja tiedän kyllä että se vaatii veronsa parisuhteesta. Kyllä se helpottaa. Lisäksi omat raskausaikani ovat olleet vaikeita , molemmista olen joutunut olemaan vuodelevossa viimeiset 3kk ja kaikki on ollut kiellettyä(seksikin) joten koeteltu on, mut molemmat ollaan kestetty nämä ajat mieheni kanssa. Mies ei kyllä ole ollenkaan valittanut raskausaikani rajoituksista, joten siittä olen hänelle ikuisesti kiitollinen :heart: Ja vielä on aikas raskasta elämä kahden pienen kanssa, mutta nyt jo on kuitenkin alkanut näkymään valoa tunnelin päässä =) Olemme taas alkaneet viihtyä yhdessä paremmin ja minulla itsellä on alkanut palailemaan ihan semmoinen vastarakastuneen olo(mainittakoon että olemme olleet 12v yhdessä, 4v naimisissa), toki miestäni koko ajan olen rakastanut, mut luultavasti ymmärrät mitä tarkoitan. Meillä oli juuri ensimmäinen pieni reissu lasten syntymän jälkeen, ja menimme 3vrk kylpylään, ja voin sanoa että kannatti..
Toivon sinulle voimia unohtaa/päästä yli tästä ihastuksesta, sillä vain niin voit antaa täyden panoksesi teidän avioliitolle, ja jos sinulla ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa, niin olisiko tällä toisella( tai siis tässä tilanteessa kolmannella ) osapuolella semmoista mahdollisuutta?
Tuo lause kertoo mielestäni paljon, ja sehän tähän taitaa sit oikea ratkaisu olla, miksi muuten sanoisit noin. Aina voi ihastua johonkin, mutta et voi millään tietää toimiiko ja jatkuuko se onni raskaassa arjen pyörityksessäkin. Huumori on välillä hukassa varmasti joka avioliitossa, ja arki koettelee ja nimenomaan tälläiset "erikois" tilanteet- raskaus, vauva/pikkulapsi aika, työttömyys- Mutta pointtihan onkin siinä että niin myötä-kuin vastoinkäymisissäkin. Rakkaus vaimoasi kohtaan on ilmeisesti jäljellä, ja vain sillähän on merkitystä. Muista että raskaus ei kestä ikuisesti ja vauva/pienet lapsetkin kasvavat aikas nopeesti, silloin teille jää enemmän aikaa yhdessä ja voi olla että löydätte taas ne piirteet toisistanne johon olette rakastuneet. Pääsisittekö vaimon kanssa pienelle lomalle kahdestaan, ihan vain vaikka hotelliin yöksi tai jotain. Se voisi auttaa.
Minulla on itsellä kaksi pientä lasta 2.5v ja 1v2kk ja tiedän kyllä että se vaatii veronsa parisuhteesta. Kyllä se helpottaa. Lisäksi omat raskausaikani ovat olleet vaikeita , molemmista olen joutunut olemaan vuodelevossa viimeiset 3kk ja kaikki on ollut kiellettyä(seksikin) joten koeteltu on, mut molemmat ollaan kestetty nämä ajat mieheni kanssa. Mies ei kyllä ole ollenkaan valittanut raskausaikani rajoituksista, joten siittä olen hänelle ikuisesti kiitollinen :heart: Ja vielä on aikas raskasta elämä kahden pienen kanssa, mutta nyt jo on kuitenkin alkanut näkymään valoa tunnelin päässä =) Olemme taas alkaneet viihtyä yhdessä paremmin ja minulla itsellä on alkanut palailemaan ihan semmoinen vastarakastuneen olo(mainittakoon että olemme olleet 12v yhdessä, 4v naimisissa), toki miestäni koko ajan olen rakastanut, mut luultavasti ymmärrät mitä tarkoitan. Meillä oli juuri ensimmäinen pieni reissu lasten syntymän jälkeen, ja menimme 3vrk kylpylään, ja voin sanoa että kannatti..
Toivon sinulle voimia unohtaa/päästä yli tästä ihastuksesta, sillä vain niin voit antaa täyden panoksesi teidän avioliitolle, ja jos sinulla ei ole mahdollisuutta vaihtaa työpaikkaa, niin olisiko tällä toisella( tai siis tässä tilanteessa kolmannella ) osapuolella semmoista mahdollisuutta?