Kaikki psykoterapiassa käyneet/käyvät!

  • Viestiketjun aloittaja vierailija.
  • Ensimmäinen viesti
"vierailija"
Kävin Kelan tukemassa terapiassa ensin 2 kertaa viikossa, sitten 1 kerran viikossa, reilun kolme vuotta.
Oli monenlaista vaihetta, mutta loppupeleissä itsetuntemukseni kasvoi, itsetuntoni parani, opin sanomaan ei, ja en enää päästä tuhoavia ihmisiä elämääni ja seurustele väärien miesten kanssa. Opin myös äitiydestä ja naisellisuudesta paljon. Olen kiitollinen terapiastani näin jälkeenpäin. Ei mitään lääkkeitä, ei masennusta.
 
Mulle kävi niin että psykoterapia sairastutti vain pahemmin. Kadun varmaan koko loppuelämäni että koskaan menin sinne. Menin siis pelkän masennuksen takia terapiaan. (voi kunpa olisin ottanut sen sijaan vaikka lääkkeet siihen ja jättänyt menemättä) Vointi meni terapiassa vain huonompaan suuntaan ja parin vuoden kuluttua alkoi olla ties mitä mielenterveysongelmaa, joista ei aiemmin ollut mitään viitettä. Olen yrittänyt lopettaa terapiaa monta kertaa mutta terapeutti ei anna lopettaa. Terapeutti on uskotellut minulle että olen kovinkin sairas eikä ole antanut mennä elämässä eteenpäin, opiskelemaan yms.
Vaihda yksityiseen, jos sulla on hoitosuhde muualla niin kukaan ei voi urputtaa mitään.
 
vierailija
Mulle kävi niin että psykoterapia sairastutti vain pahemmin. Kadun varmaan koko loppuelämäni että koskaan menin sinne. Menin siis pelkän masennuksen takia terapiaan. (voi kunpa olisin ottanut sen sijaan vaikka lääkkeet siihen ja jättänyt menemättä) Vointi meni terapiassa vain huonompaan suuntaan ja parin vuoden kuluttua alkoi olla ties mitä mielenterveysongelmaa, joista ei aiemmin ollut mitään viitettä. Olen yrittänyt lopettaa terapiaa monta kertaa mutta terapeutti ei anna lopettaa. Terapeutti on uskotellut minulle että olen kovinkin sairas eikä ole antanut mennä elämässä eteenpäin, opiskelemaan yms.
Hmm. Tiedän, että on vuosia vanha kommentti, mutta mikäli kommentoija sattuu lukemaan tämän, niin missä päin ja minkälaisella tyypillä kävit? Kuulostaa niin tutulta...
 
Hieman katkera.
Mulle kävi niin että psykoterapia sairastutti vain pahemmin. Kadun varmaan koko loppuelämäni että koskaan menin sinne. Menin siis pelkän masennuksen takia terapiaan. (voi kunpa olisin ottanut sen sijaan vaikka lääkkeet siihen ja jättänyt menemättä) Vointi meni terapiassa vain huonompaan suuntaan ja parin vuoden kuluttua alkoi olla ties mitä mielenterveysongelmaa, joista ei aiemmin ollut mitään viitettä. Olen yrittänyt lopettaa terapiaa monta kertaa mutta terapeutti ei anna lopettaa. Terapeutti on uskotellut minulle että olen kovinkin sairas eikä ole antanut mennä elämässä eteenpäin, opiskelemaan yms.
Minulle kävi hieman samalla tavalla. Kävin töissä ja menin psykoterapiaan puhumaan peloista jne. En käyttänyt lääkkeitä. Viiden vuoden jälkeen olin kymppitonneja köyhempi, söin kolmea eri mielialalääkettä ja sain eläkettä. Kaikki meni. Terapeutti ei pakottanut jatkamaan kuten sinulla.

Harmittaa jälkeenpäin paljon, että menin terapiaan. Olen myöhemmin tavannut julkisella puolella täysin erilaisia psykologeja/terapeutteja, mutta uuteen psykoterapiaan ei minun eläkkeelläni ole varaa. Lääkkeet on ainoa helpotus.
 
vierailija
Minulle kävi hieman samalla tavalla. Kävin töissä ja menin psykoterapiaan puhumaan peloista jne. En käyttänyt lääkkeitä. Viiden vuoden jälkeen olin kymppitonneja köyhempi, söin kolmea eri mielialalääkettä ja sain eläkettä. Kaikki meni. Terapeutti ei pakottanut jatkamaan kuten sinulla.

Harmittaa jälkeenpäin paljon, että menin terapiaan. Olen myöhemmin tavannut julkisella puolella täysin erilaisia psykologeja/terapeutteja, mutta uuteen psykoterapiaan ei minun eläkkeelläni ole varaa. Lääkkeet on ainoa helpotus.
Minulla myös samanlaisia kokemuksia. Menin terapiaan ja halusin puhua peloista ja traumoista. Opiskelin normaalia tahtia. Terapeutti käytti näin jälkeenpäin arvioituna suoranaista henkistä väkivaltaa, esim. syyllistämistä, ja vähätteli ongelmiani. Halusin lopettaa, mutta terapeutti ei suostunut siihen, vaan sanoi että pitää paikkaani vapaana kuukausia ja laskuttaa minua käyttämättä jääneistä tunneista. Olin kuulemma hänen työnantajansa. Minusta tuntui, että nyt minua kohtaan tehdään väärin. Ajattelin kuitenkin samoin kuin edellinen kirjoittaja, siis että terapeutin sana painaa enemmän kuin mielenterveyspotilaan sana, ja jäisin asian kanssa yksin, jos yrittäisin hakea apua. Olin tosi nuori, vain 19-vuotias, eikä silloin ollut nettiä, josta hakea tietoa. Puhuin asiasta vanhempien kanssa, ja isä oli puolellani, mutta äiti kehotti jatkamaan terapiaa. Olin yhteydessä myös psykiatrian poliklinikkaan ja sieltäkin kehotettiin jatkamaan. Jatkoin siis terapiaa, ja kävin siellä yhteensä kolme vuotta. Olin välillä todella ahdistunut, sydän hakkasi, kädet hikosi, tunsin avutonta raivoa. Minua mitätöitiin terapian aikana monella tavalla. Lopulta terapeutti päästi minut menemään, kun kerroin että en saa enää terapiaan Kelan tukea, eikä rahaa ole enää jatkaa. Pari vuotta terapian päättymisen jälkeen menin melkein sekaisin ahdistuksesta, ja siitä pari vuotta eteenpäin menin psykoosiin. Osasyynä psykoosiin joutumiselle on saattanut olla terapeutin harjoittama aivopesu ja syyllistäminen kaikesta, minkä seurauksena aloin itsekin syyllistämään itseäni kaikesta. Nykyään olen työkyvyttömyyseläkkeellä ja syön neuroleptejä.
 
vierailija
[QUOTE="wieras";29209199]Mitä tarkoittaa "ei anna lopettaa"? Lopetat vaan. Et sä siihen terapeutin lupaa tarvitse. Laitat vaikka söhköpostia, jos kasvotusten hän saa sinut taivuteltua jatkamaan.
Oon yrittänyt monta kertaa lopettaa, jopa kuukausia putkeen neuvotella, mutta terapeutti on kun ei kuulis. Se vaan hokee kuin robotti samaa että "Mutta terapia jatkuu ja se odottaa mua sinne ja pitää aikoja varattuna mulle." Voin toki jättää menemättä, mutta joudun silti maksamaan ne kerrat ja niihin ei saa kelalta edes tukea kun en oo ollut paikalla, eli mulla ei oo mitenkään varaa siihen. On siis vain pakko käydä.[/QUOTE]
EIHÄN SE NOIN VOI MENNÄ ????
 
vierailija
Kävin psykodynaamisessa ja kehuin terapeutin maasta taivaaseen, että pääsin pois. Ei niille voi sanoa, että terapiassa on vikaa ja haluan lopettaa. Sanoin, että psykiatri suositteli terapeuttisuunnan vaihtamista. Jos niille sanoo, missä kokee vian olevan ailkaa manipulaatio tyyliin "syyttelee muita ongelmistaan". No nyt olen alkuperäisen ongelman kanssa kösitellyt myös tämän psykodynaamisen tuomaa ahdistusta. Jos en olisi lopettanut, olisin joutunut osastolle. Olet liian masentumut terapiaan, tämä on tosi vaikeaa, meillä on ihan eri rytmit olivat terapeutin tavallisia lausahduksia. Kas, uusi terapeutti ja olin jo parin kerran jälkeen parempi. Psykodynaamisen loppuraporteissa oli, että asiakas on paljon parempi eikä syyttele enään muita ongelmistaan. Psykodynaaminen terapeutti on vielä isossa terapia organisaatiossa, jossa tehtailevat tutkimuksia. Lienee minäkin olen "onnistuneen hoitotuloksen" tutkimusraportti.. Totuus vain oli, että kun loppuviikosta piti mennä terapiaan niin alkuviikosta ahdisti jo niin paljon, että olin sekoamassa.
 
kalkka54
Jos ilmoitatte terapeutille, että olette itsetuhoinen tai jokin peruste on, että voisitte olla väkivaltainen tai haitallinen, niin ainakin netinkäyttönne, puhelimenne ja tietokoneenne menevät poliisin (ainakin osin automaattiseen) seurantaan teidän tietämättänne. Näin siis ainakin yleisellä puolella, en ole varma yksityisestä. Olkaa siis varovaisia, mitä puhutte, jos on pakko mennä.
 
vierailija
Kalkka 54 - Mistä tiedät tämän:

"Jos ilmoitatte terapeutille, että olette itsetuhoinen tai jokin peruste on, että voisitte olla väkivaltainen tai haitallinen, niin ainakin netinkäyttönne, puhelimenne ja tietokoneenne menevät poliisin (ainakin osin automaattiseen) seurantaan teidän tietämättänne. Näin siis ainakin yleisellä puolella, en ole varma yksityisestä. Olkaa siis varovaisia, mitä puhutte, jos on pakko mennä."
 
vierailija
Psykodynaamisen ongelmat on, että terapeutti tekee tulkintoja potilaasta. Ja lähtökohtaisesti terapeutin tulkinnat ovat oikeita, jos potilas ei miellä niitä omakseen, on kyse vastutuksesta. Tutkimuksien mukaan terapian lopussa "yhteinen mieli - samanmielisyys" syntyy useammin. Jos haluat ajatella kuten terapeutti, niin jatka. Jos haluat olla erillinen ja ratkaista ongelmasi sinun oman ajatustavan avulla, mutta niin että voit itse päättää millaisia tapoja käytät, hanki ratkaisukeskeinen tai kognitiivinen terapeutti. Analyyttisissä terapioissa potilas ei ole siinä asemassa, että tietäisi miten hänen kuuluisi ratkaista ongelmansa, eihän hän muuten olisi edes hakenut terapiaa. Dynaamisissa kaivellaan, kaivellaan ja kaivellaan, eikä ratkaisuun tueta vaan dyynamisten tavoite on saada potilas tietoiseksi ongelmistaan ja täten mahdollistaa, että potilas voi ratkaista ne itse. Tämän vuoksi terapian kestokin voi olla todella pitkää. Loppuen lopuksi on riski, että masennut koska vihdoin ymmärrät kuin Pska ihminen olet. Terapeutin loppuvuodet menevätkin siinä, että opettaa sinua hyväksymään ne piirteet ja vikasi, mitä sinulla terapeutin tulkinnan mukaan on. Vika ei ole koskaan muualla (paitsi vanhemmissasi) ja ongelmat ovat sinun omiasi.
 
vierailija
Taitaa tuo terapian lopettaminen olla vaikeaa kaikissa analyyttisissä ja pitkissä terapioissa. Niitähän mainostetaan tutkimusten puolella pitkäkestoisina vaikutuksiltaan, eli niissä lienee vaiheet jossa ongelmaa vain kaivelllaan ja kaivellaan eikä potilalle anneta pikaista helpostusta, vaan pidemmän tien kulkiessaan uskotaan että kesto on pidempi ja parempi. Toisaalta, mitä vikaa okeasti on terapioissa, jotka ovat lyhyempiä vaikka muutamien vuosien päästä potilas hakisikin uudestaan apua? Ainakin vähemmän riskejä kuin pitkäkestoisessa terapiassa. Pitkäkestoisen ja analyyttisen terapian lopettaminen on todella vaikea ja haastava prosessi, josta joskus luin erään tieteellisen artikkelin että lopuksi potilas riuhtaisee ja käy kivuliaan kasvuprosessin erotessaan terapeutista. Tämä ei anna lopettaa lienee sitä, että lopettaminen on tehty niin vaikeaksi, että sinun pitää todellakin riuhtaista itsesi siitä irti väkivalloin, jolloin terapia on "onnistunut" etkä koskaan enään palaa terapiaan. Tällöin olet taas yhden onnistuneen terapiaprosessin ja mittarin lopputulos - pitkäkestoinen terapia ja potilas ei ole enään tullut hakemaan apua :D Kuin lyhyemmissä, joissa tämmöissä kivuliasta irrottautumisprosessia ei ole, voit ehkä hakea johonkin toiseen ongelmaan apua myöhemmin.
 
vierailija
Tutustukaapas, Ossi Takalan teksiin:
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/takala316.pdf

Ärsykkeet jotka tunkeutuvat suojakerroksen läpi ova traumaattisia. Psykodynaaminen teoria annostelee tunteita ja tutkii puolustusmekanismeja (murtaa ne).

Mielipahan lähteinä teorian mukaan on kateus, häpeä ja inho sekä pelko. Näitä tunteita annostellaan terapeutin toimesta. Potilaan ymmärtäessä tämä, alkaa syyttelet muita ongelmistasi ja kyse on vain omista ajatuksistasi hoito. Psykoanalyyttinen lähtökohta on lähes aina narsististen piirteiden tunnistaminen ja narsistin hoitoon kannattaa ryhtyä myös G SChulmanin (narsistien uhrien tuki - tietoa) mukaan silloinkin, kun diagnostiset kriteerit ei täyty.

Jos ihminen olisi tyytyväinen ja onnnellinen, ihminen ei kehittyisi, joten psykodynaaminen hoito ei tyydytä onnellisuuden ja tyytyväisyyden tarpeita terapiassa.

Ossi takala tuo esille masokismin, sadismin, mustan onnnen ja näiden tiedostamattomien piirteiden esilletulon terapiassa sekä piirteiden integroimisen ihmiseen. Eli voisin tulkita, että ihmisen onnellisuus, omat tunteet estetään, psykoteraputti annostelee tunteet siinä järjestyksessä kuin haluaa. Potilas suuttuu rajanylityksistä, tämä oli tavoite ja näin saadan sadistiset, vihamieliset ja sairas musta onni esille, jotka sitten integrpidaan osaksi ihmisen persoonallisuutta.

Tai sitten ihminen pidättäytyy tuntemasta näitä, jolloin Takalan artikkelissa sivuutetaan että ihminen kuvittelee olevansa.parempi kuin muut, kääntää vihan itseensä ja masentuu terapiassa. Tosin G Sculman on tuonut esille, että narsistin (vaikka kriteerit ei täyty) hoidossa tärkeintä on saada potilas masentumaan, jotta hän sitoutuisi hoitoon.

Jotkut potilaat puolestaan kuvaavat, että vasta terapiassa ovat ymmärtäneet olevansa masentuneita ja se on ollut tiedostomatonta. Herättäisinkin kysymyksen, kuinka moni masentuu terapiassa? Totta joka tapauksessa on, että psykodynaaminen terapia tähtää ääritunteiden kautta puolustusreaktioiden tutkintaan, purkaa ne ja lopputuloksena on ihminen joka ei pahimmillaan pysty vastustamaan terapeuttia.

Onnistuneitakin ja onnelisia kin tarinoita on. Mutta tieteellisesti on todistettu, että kiitollisuus on avain onneen. Psykodynaaminen on pitkä tie joka hajoittaa persoonallisuuden, omaa suuren riskin että potilas vauroituu sekä vahingoittuu. Kiitollisuutta terapeutti saa vasta vuosikausien päästä.. tämä lysti maksaa 5v 2krt vkossa n.90e, kelan tukeakin tietysti saa osaan kustannuksista 3v ajan
 
vierailija
Tutustukaapas, Ossi Takalan teksiin:
http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/takala316.pdf

Ärsykkeet jotka tunkeutuvat suojakerroksen läpi ova traumaattisia. Psykodynaaminen teoria annostelee tunteita ja tutkii puolustusmekanismeja (murtaa ne).

Mielipahan lähteinä teorian mukaan on kateus, häpeä ja inho sekä pelko. Näitä tunteita annostellaan terapeutin toimesta. Potilaan ymmärtäessä tämä, alkaa syyttelet muita ongelmistasi ja kyse on vain omista ajatuksistasi hoito. Psykoanalyyttinen lähtökohta on lähes aina narsististen piirteiden tunnistaminen ja narsistin hoitoon kannattaa ryhtyä myös G SChulmanin (narsistien uhrien tuki - tietoa) mukaan silloinkin, kun diagnostiset kriteerit ei täyty.

Jos ihminen olisi tyytyväinen ja onnnellinen, ihminen ei kehittyisi, joten psykodynaaminen hoito ei tyydytä onnellisuuden ja tyytyväisyyden tarpeita terapiassa.

Ossi takala tuo esille masokismin, sadismin, mustan onnnen ja näiden tiedostamattomien piirteiden esilletulon terapiassa sekä piirteiden integroimisen ihmiseen. Eli voisin tulkita, että ihmisen onnellisuus, omat tunteet estetään, psykoteraputti annostelee tunteet siinä järjestyksessä kuin haluaa. Potilas suuttuu rajanylityksistä, tämä oli tavoite ja näin saadan sadistiset, vihamieliset ja sairas musta onni esille, jotka sitten integrpidaan osaksi ihmisen persoonallisuutta.

Tai sitten ihminen pidättäytyy tuntemasta näitä, jolloin Takalan artikkelissa sivuutetaan että ihminen kuvittelee olevansa.parempi kuin muut, kääntää vihan itseensä ja masentuu terapiassa. Tosin G Sculman on tuonut esille, että narsistin (vaikka kriteerit ei täyty) hoidossa tärkeintä on saada potilas masentumaan, jotta hän sitoutuisi hoitoon.

Jotkut potilaat puolestaan kuvaavat, että vasta terapiassa ovat ymmärtäneet olevansa masentuneita ja se on ollut tiedostomatonta. Herättäisinkin kysymyksen, kuinka moni masentuu terapiassa? Totta joka tapauksessa on, että psykodynaaminen terapia tähtää ääritunteiden kautta puolustusreaktioiden tutkintaan, purkaa ne ja lopputuloksena on ihminen joka ei pahimmillaan pysty vastustamaan terapeuttia.

Onnistuneitakin ja onnelisia kin tarinoita on. Mutta tieteellisesti on todistettu, että kiitollisuus on avain onneen. Psykodynaaminen on pitkä tie joka hajoittaa persoonallisuuden, omaa suuren riskin että potilas vauroituu sekä vahingoittuu. Kiitollisuutta terapeutti saa vasta vuosikausien päästä.. tämä lysti maksaa 5v 2krt vkossa n.90e, kelan tukeakin tietysti saa osaan kustannuksista 3v ajan
Takalan tekstistä tulee esille, että psykodynaamisessa terapiassa kohtaamme ainoastaan pahuutemme. Lienee koko teorian ihmiskäsitys on, että ihminen on paha ja tavoittelee seksuaalisia viettejä. Vietit pitää purkaa, pahuus opettaa ja opettaa ihminen tyytymään olemaan keskinkertainen. Sinänsä samassa teoriassa kuitenkin lähdetään siitä, että jos tarpeet tyydyttää heti kehittymistä ei tapahdu. Miten samaan teoriaan voi mahtua viha, musta onni, tarpeiden tyydyttämisen estäminen ja muka se, että vain näin ihminen kehittyy? Kehittyy vihaiseksi, oppii mustan onnen sekä agressiiviseksi vihamaan ihmisiä. Ihminen oppii keskinkertaiseksi. Vain.analyyttinen ja psykodynaamisen tai analyysin käynyt ihminen on arvokas, muita parempi ja tuntee ihmiskunnan salat.

Itse.olen sitä.mieltä, että ihmisestä tulee.sellainen.mitä.oppii. näin.ollen.ihminen.on aina.narsisti.oppii kohtelemaan.muita siten.miten.on oppinut psykodynaamisessa terapiassa ihmistä kohdeltavan. Mutta jos.ihminen toimii niin kuin terapeutti (oppinut parempia manipulaatiokeinoja), on ihminen taas.narsisti. jos ihminen haluaa olla hyvä, hän.ei vain tunne.pahuuttaan.
 
vierailija
Oon yrittänyt monta kertaa lopettaa, jopa kuukausia putkeen neuvotella, mutta terapeutti on kun ei kuulis. Se vaan hokee kuin robotti samaa että "Mutta terapia jatkuu ja se odottaa mua sinne ja pitää aikoja varattuna mulle." Voin toki jättää menemättä, mutta joudun silti maksamaan ne kerrat ja niihin ei saa kelalta edes tukea kun en oo ollut paikalla, eli mulla ei oo mitenkään varaa siihen. On siis vain pakko käydä.
EIHÄN SE NOIN VOI MENNÄ ????[/QUOTE]

Näin se menee valitettavan usein. terapiaan pitää sitoutua ja Kela ei maksa terapeutille palkkaa, jos et mene. Eli terapeutti pitää sinusta kiinni ja kynsin hampain, mutta jos Kela ei maksa niin asiakas maksaa menemättä käyneet ajat täysimääräisenä jopa n. 90e h.

Erikoista on, että ystävyys ja parisuhteet perustuvat vapaaehtoisuuteen kun haluat kävellä toisen rinnalla. Kun olet laittanut nimesi tämänkaltaisten terapeuttien paperiin, annat vallan terapeutille. Jos vointisi pahenee ja sairastut enemmän, on terapia toiminut hyvin mielesi on avartunu ja tunnet itsesi paremmin.

Jos haluat vaihtaa, hoida asia Kelan kanssa, mikäli terapeutin kanssa ei onnistu ts. Maksat 90e krt käsitellessäsi miksi koet terapeutin paskaksi ja huonoksi.
 
vierailija
[QUOTE="wieras";29209421]Saat kyllä vain itseäsi syyttää, jos et ole kolmessa vuodessa onnistunut terapiaa lopettamaan. Sillä vaikka terapeuttisi pakottaisikin sinut jatkamaan, kolmessa vuodessa olisit ehtinyt jo monta kertaa viemään asiaa terapeutin esimiehelle, liittoon tai poliisille.
En mä oo tiennyt että sellaista saa tehdä, kun eikö terapeutit oo aina potilaan yläpuolella ja voi mitätöidä potilaan valitukset?
[/QUOTE]

Kylläpä toi itseäsi syyttävä teksti kuulostaa psykodynaamisen terapeutin ideologialta ja lyttäämiseltä. Eli potilas tehdään täysin avuttomaksi, virallista hyvää kanavaa valituksille ei oikein ole. Potilas muussataan niin pahasti ja vielä prosessissa syyllistetään toinen avuttomaksi ja niin sairaaksi sekä epäonnistuneeksi kun ei edes valitusta saa aikaiseksi. Ja kun valittaa - psykodynaamisen teorian piirissä vallitsee varsin mielenkiintoisesti näkemys, että valittaja on persoonallisuushäiriöinen joka ei kestä kuulla totuutta itsestään. Eli siitä, että tässä tapauksessa oli niin surkea, että kävi x vuotta terapiassa eikä kyennyt valittamaan. Ja kun vihdoin saa voimia sen hajalle repivän ahdistusta lisäävän, mitätötymis ja lyttäämisterpian jälkeen (jossa joka kerran jälkeen luvataan että ensi kerralla selvitetään asia x)- mutta kerta kerralla viedään enemmän ja enemmän masennuksen äärelle, sekä syyllistetään siitä, että se on potilaan vika - ettei asiaa saada ratkaistua (näin saadaan potilas ravaamaan terapiassa) ja potilas vakuuttuneksi siitä, että vuorovaikutus ei toimi ja hän on siihen syypää (annetaan realistinen käsitys potilaalle - että hän onkin itse se ongelma - ei terapeutti. Ja jos valituksen tekee virallista kanavaa pitkin on se vuosikausia vievä tie - jossa terapeutti saa väkivallasta, masennuttamisesta sekä lyttäämisestä max hyi hyi paperi.

Sinänsä ehkä oikeusasiamies olisi parempi paikka - se vastaa ihmisoikeuksien toteutumista. Ja varaton voi saada ilmaisen juristin oikeusaputoimistosta.
 
vierailija
Mulle kävi niin että psykoterapia sairastutti vain pahemmin. Kadun varmaan koko loppuelämäni että koskaan menin sinne. Menin siis pelkän masennuksen takia terapiaan. (voi kunpa olisin ottanut sen sijaan vaikka lääkkeet siihen ja jättänyt menemättä) Vointi meni terapiassa vain huonompaan suuntaan ja parin vuoden kuluttua alkoi olla ties mitä mielenterveysongelmaa, joista ei aiemmin ollut mitään viitettä. Olen yrittänyt lopettaa terapiaa monta kertaa mutta terapeutti ei anna lopettaa. Terapeutti on uskotellut minulle että olen kovinkin sairas eikä ole antanut mennä elämässä eteenpäin, opiskelemaan yms.
Tässä on hyvä esimerkki mielen manipulaatiosta sekä gaslightingissa - jossa potilas on saatu niin sekaisin, ettei pysty lopettamaan terapiaa - joka maksaa hänelle 70-90e/ h tod näk 2krt vko. Ehkäpä 5v tai 8v? (Kela tukea saa 3v.

Terapeutin näkökulmasta hoito on varmasti hyvin onnistunutta - jos psykodynaaminen terapeutti. Jos aikaisemmin et ole tiennyt olevasi sairas etkä ole tuntenut sairauksiasi - terapia on saanut herätettyä sinussa sairauden tunteen, ymmärrät sairautesi nyt paremmin ja tiedostamattomat vikasi, sairautesi sekä ongelmasi ovat nyt päivänvalossa. Niin kauan kuin vastustat terapeutin tulkintoja - on kyseessä vastustus - joka pitää purkaa. Vasta vastutuksen (eli sinun omien käsityksesi) murrettua voit olla kuin muovailuvaha - jonka terapeutti parantaa.

Tai sitten sekoat lopullisesti. Ihminen ei vastusta sitä, minkä kokee omakseen ja mistä haluaa parantua. Jotkut terapiasuuntaukset lähtevät siitä, että et vain tiennyt mitä mielessäsi on ja annostelevat triggereitä, jotta voit reagoitua hoidossa - jotta voivat empaattisesti kuvata mikä sinussa on vikana (kun tekevät henkistä väkivaltaa ja murtavat, alistavat ja vielä tulkisevat asiat teorioidensa mukaan.

Jos osuvat oikeaan - paranet - jos ovat väärässä, sekoat lopullisesti tai sinut murretaan niin pahasti, että lopulta uskot itsestäsi mitä tahansa terapeutti sinulle selittää. Olet narsisti ja itse se viallinen ja väkivaltainen, sinun kanssasi on vaikeaa koska sinä olet se vuorovaikutusongelmainen, persoonallisuushäiriöinen ja psykoottinen joka pitää hoitaa ovien taakse. Se on sinun omaksi parhaaksesi. Koska olet niiin sairas ja et selviä tästä ilman pitkä psykologista hoitojaksoa. Näin sinut motivoidaan psykoanalyyttiseen kierteeseen, riisutaan muut auttajat ja aiheutetaan riippuvuussuhde. Lypsetään transfrenssimateriaalia ja sitten syötetään erilaisia roolileikkejä "näyttämön valaisijana" - ilman että terapiaan osallistunut edes tietää terapian olevan mitään roolieikkiä. SItähän se psykodonaaminen on - pelkkää draamaa näyttämöllä. Ilman että osallistujalle kerrotaan olevan draaman näyttämöllä. Osallituja eli potilas sekoaa ja alkaa katselemaan epäilevänä ympärileen - missä ne piilokamerat on. Tämä on ihan sairasta. Jos puhut tästä - saat vastauksen, että potilaan oma sairas mieli vain tuottaa kaikkea sairasta. Narsisti saa terapiasta eväät vain viedä kumppanit pahemmin hoitoon.

Nyt HUSin psykiatrin valossa on tuotu esille, että sopimattoman psykoterapian haittoja ja riskejä ei edes tunneta. Kiitos HUSille tämän asian esille nostamisesta. Maailma on sairas. Ja yksityistäminen ei palvele kaikkea - jos teorian pohjana on persoonallisuuden uudelleen rakentaminen, joka pitää ensin purkaa - ei se palvele sitä tarkoitusta että yhteistyössä asia hoidetaan. Draaman näyttämö on niitä varten, jotka tietävät siellä olevansa. Jos koet olevasi terapiassa piilokamerassa - kyseesssä on kaasuvalottaminen, jonka tarkoitus on saada sinut sekoamaan. Eli paljastamaan mielen sairautesi.
 
vierailija
Ap:n ei tässä vaiheessa kyllä kannattakaan vaihtaa suuntausta. Se oli enemmänkin sellainen yleinen heitto ja ehkä vinkkinä jollekin toiselle näistä kommentoijista. Ja kyllähän sillä suuntauksella on ihan järkyttävän iso merkitys. Onhan se nyt täysin eri asia käyttää vuosia keskustellen lapsuuden traumoista kuin käyttää pari kuukautta oppien uusia ajatusmalleja.
Mä vaihtaisin ja heti - psykodynaaminen on sen verran hidas suuntaus, että 3v ja olet vasta alussa. Tieteelliset tutkimukset sanovat että 3kk pitäisi olla tuloksia.

Minä olin 4kk päästä suljettu kamaa - kehuin terapeutin maasta taivaaseen ja käyn nyt terapiassa jotta selviän terapian aiheuttamista traumoista.
 
vierailija
Juu, kaikki ammattilaiset terapeutit on paskoja ja ilkeitä, kun ei päästä heti pois. Vastuulliset paskat yrittää pitää potilaita hoidossaan sen 3-6 kk, mikä menee pelkkään terapian lopetteluun. Onpa paskoja, haukutaan yhdessä.

EI KUKAAN voi ottaa henkilökohtaisesti kantaa yksilöterapiaan netissä.
Juuri näin - hoito ei ole välttämättä kivaa. Jos sinusta ei tunnu hyvältä älä lopeta terapiaa VAAN VAIHDA! Kela sallii sen. Et tarvitse mitään 6kk * 2krt vko * a 90e loppettamis jaksoa. USKO!
 
vierailija
Hyväksikäytön vuoksi kävin reilu 2v terapiassa yksityisellä terapeutilla.
Alku oli yhtä helvettiä 2krt viikossa revittiin asiat auki...just kun oli ennättänyt päästä taas mielessä tasaisuuteen niin olikin taas terapia päivä. Mut sit se alkoi jossain vaihees mennä just tuohon et tyyliin päivän kuulumisia ja seurustelu yms ihmissuhde jutuista siellä jauhettiin. Tuntui et joo...eipä o mitään järkeä kun se tosiaan oli niin kuin kaverin kanssa olisin jutustellut. Terapeutti oli ihanan ja ammattitaitoinen siinä ek moitetta.
Välillä tehtiin jotain tehtäviä ja harjoituksia.
Lopetin sitten sen terapian, vaikka terapeutti suositteli jatkamaan. Muutama vuosi myöhemmin huomasin että sieltä ne kummitukset taas hiipii päähän ja siitä sitten totesi eräs hoitsu että kesken on jäänyt kun tulee takaumia niin pahasti.
Suositeltiin taas jatkamaan mutta en jatkanut.
 
vierailija
Näin juuri. Soittakaa Kelaan ja vaihtakaa ratkaisukeskeiseen suuntaukseen. Psykodynaaminen terapia kestää ikuisuuden. Lopettakaa. Oma terapeutti: lyttäs ja muussasi, reagoiduin ja sen jälkeen alkoi manipulointi: et selviä tästä olet todella sairas, tarvitset pitkää terapiaa, purkasin traumaani - hyökkää agressiivisesti ymmärrätkö kuinka syytän ongelmistani vain muita ja lyttäsi, sen jälkeen kun oli tylyttänyt minut maanrakoon alkoi vaihe jossa piti arvoida miten koen terapian ja syytänkö terapeuttia vointini huononemisesta.

Ymmärrän täysin että manipulatiivisessa terapiasuhteessa ei terapiasta pääse eroon. Asiallinen keskustelu ei toimi. Ne saavat aina varattua uuden ajan..
 

Yhteistyössä